buimonen Turhan kitinän kuunteleminen turmelee aivosi

Aurinkoenergiasta tulossa nopeasti halvempaa kuin fossiilisesta

Oheisessa linkissä oleva kuva paljastaa sen, että aurinkoenergiasta on maailmalla erittäin nopeasti tulossa öljyllä tai maakaasulla tuotettua energiaa halvempaa. Mitä suuremmaksi aurinkosähkön hintaetu tulee kasvamaan sitä kiihkeämmin erilaisia tekniikoita sähkön supergrid siirtoon ja varastointiin tullaan kehittämään. Vasta nyt todellinen tarve niiden kehittämiseen on käsillä.

Elämme energian suhteen mielenkiintoisia aikoja. Aurinkoenergiasta ja teknologiasta taitaa sittenkin tulla todellinen pelastaja imastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

https://medium.com/armchair-economics/cbc9fdd91209

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (44 kommenttia)

Pjotr Hadermann

''Aurinkoenergiasta ja teknologiasta taitaa sittenkin tulla todellinen pelastaja imastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.''

Ei se enään pelasta Suomen taloutta Satu Hassin jäljiltä. Hassin talouden tuhoamisen jalanjälki on sellaista makrokokoa, että aurinko menee pilveen.

Matias Härkönen

Saharassa aurinkoenergia voi olla tehokasta. Suomessa tuskin koskaan. Mutta hyvä jos tekniikka kehittyy.

Käyttäjän RogerB kuva
Alexander Holthoer

...joten pakkohan siinä on EU-komission laitella rangaistustulleja 47% noille kiinalaisille etteivät vaan leviäisi panelit liian nopeasti kansalaisten käyttöön?

Susanna Kinnunen

"The graph above compares the price history of solar energy to conventional energy sources."

"I looked up the price history for solar power, in terms of dollar per Watt of system capacity"

Ei vakuuta.

"The comparison shows quite clearly that the cost effectiveness of solar power is increasing exponentially. In 1977, solar cells cost upwards of $70 per Watt of capacity. In 2013, that cost has dropped to $0.74 per Watt, a 100:1 improvement (source: The Economist). On average, solar power improves 14% per year in terms of energy production per dollar invested"

Kirjoittajan väitteen ydin on aurinkoenergian hinnan eksponentiaalinen putoaminen. Tämä ei pidä kutiaan, jos se ehkä joskus aiemmin pitikin.

Hintaan vaikuttaa tietenkin poliittiset päätökset, joten totta kai on _mahdollista tällä tavalla saada_ aurinkosähkö muuta energiaa halvemmaksi. En tosin välttämättä halua elää sellaisessa maailmassa, jossa ydinenergia on korvattu paljon kalliimmalla aurinkosähköllä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Haluatko Susanna tuoda jonkun selkeän esityksen jolla osoitat väitteesi todeksi? Toistaiseksi wattihinta on tullut melko hopeasti alaspäin joka ikinen vuosi. Mikä tuon kehityksen olisi pysäyttänyt?

Minähän en lainkaan vastusta luvan saaneita ydinvoimaloita. Luulisin, että projektien kustannuslaskijat ovat uusille ydinvoimaloille paljon suurempi uhka kuin minä. Kun aurinkoenergian hintakehitys on tuota luokkaa, niin vuosikymmenten pituisesta voimalainvestoinnista voi olla erittäin vaikea saada kannattavaa. Varsinkin OL3:n jo arvattavissa olevan loppulaskun jälkeen.

Korkeilla suojatulleilla aurinkoenergian kehitystä Euroopassa voi toki hidastaa, muttei mitenkään pysäyttää.

Susanna Kinnunen

"Toistaiseksi wattihinta on tullut melko hopeasti alaspäin joka ikinen vuosi. Mikä tuon kehityksen olisi pysäyttänyt?"

Kysymyksesi on varsin hyvä. Tehon kasvua /m² rajoittaa teoreettinen maksimi. Elektroniikan tai varsinkaan kennon suhteen teoreettisia hintaminimejä on paljon vaikeampi määritellä.

Aurinkoenergian ydin on kovaa insinööritiedettä. Minua tympii, että se latistetaan lauseeksi "tekniikka kehittyy kovaa vauhtia" tai jopa "eksponentiaalisesti" luottaen jotenkin vain siihen, että insinöörit ratkaisevat ongelmat ikään kuin maailmassa ei olisi realiteetteja. Sitten kun insinöörit ovat ratkaisseet ongelman, paikalle tulee joku monsantonvastustaja hihhuloimaan, miten väärin ja vaarallista kehitetty teknologia on.

Jättäkäämme kysymys hinnan tulevasta kehityksestä auki, koska emme tiedä tarkkaan minkälaisia keksintöjä on tulossa. Toivotaan parasta.

"Assuming this trend continues for another 10 to 20 years, and there’s no reason not to, solar power will become 5 to 10 times more cost effective than it is today."

Mun mielestä on suhteellisen epätodennäköistä, että kennojen hintakehitys on eksponentiaalista seuraavien 10-20 vuoden aikana, mutta jos olisi, toki maailma olisi parempi paikka. Elektroniikan kehityksen nopeuden eksponentiaalisuus menneinä vuosina on maailman menossa melkoinen poikkeus, siihen ei pidä tukeutua.

Jukka Mäkinen

Sitten kun Kesko alkaa myydä Pirkka-aurinkopaneeleja saadaan varmaan paljon enemmä watteja eurolla, mutta kokemuksen perusteella ne ovat pienempiä watteja kuin ennen.

Topi Alansuo

Pitäisi olla useita teknisiä läpimurtoja, tai olennaisia parannuksia.
On puhuttu "printattavista 3D kennoista".
Onko niitä, nyt, kohta ?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Vuoden 2010 millenium palkintokin jaettiin ohutkalvotekniikoiden perusteella.

Kuukausittain saa lukea jostain uudesta näkökulmasta aurinkoenergian hyötysuhteen paranemiseksi. Vaikea sanoa mikä tutkimustuloksista viedään ensimmäisenä massatutotantoon. Nopeaa kehitys on edelleen.

Esimerkiksi mielenkiintoinen juttu tammikuulta.
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/hologrammill...

Huhtikuulta:
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/suomen+akate...

Susanna Kinnunen

Hyötysuhde vaikuttaa siihen, paljonko pitää tapetoida, jotta saadaan tarvittava sähkö. Teho/hinta -suhde tai oikeastaan kennon elinaikanaan tuottama energia suhteessa hintaan vaikuttaa siihen, kannattaako sillä tuottaa sähköä.

Hintaa pitäisi tarkastella verottomana, jos halutaan vertailla teknologioita. Maailmassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, on vaikeaa edes laskea verojen vaikutusta.

Tuo lyhyt uutinen ei vakuuta minua muusta kuin siitä, että rahaa kerätään projekteihin, joiden tuotto /tappio ei välttämättä kohdistu ihan kaikille projektiin sijoittaneille.

Susanna Kinnunen

Kennon pitäisi olla kestävästi halpaa ja se edellyttää, että siinä ei käytetä harvinaisia maametalleja. Tällaista läpimurtoa odotellessa.

Topi Alansuo
Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suomessakin alkaa kesän myötä aurikoenergian aika.Viime kuukausina ei ole aurinkoa juuri näkynytkään.

pekka numminen

"Haluatko Susanna tuoda jonkun selkeän esityksen jolla osoitat väitteesi todeksi? Toistaiseksi wattihinta on tullut melko hopeasti alaspäin joka ikinen vuosi. Mikä tuon kehityksen olisi pysäyttänyt?" /Uimonen

1992 Yhdysvalloissa Californian yliopistossa julkaistiin tutkimus "Will women soon outrun men?".

Kirjoitelma perustui miesten ja naisten juoksumatkojen tulosten kehitykseen 1920 - 1990. Koska naisten ajat olivat parantuneet huomattavasti enemmän kuin miesten saatiin "tasaisen vauhdin taulukosta" tulos:

1998 miesten ja naisten 100 metrin ajat ovat tasan, ja tämän jälkeen naiset ovat nopeampia. 2050 mennessä kaikki juoksuajat ovat suht tasan...

Börje Uimosen ja kaikkien muiden jotka arvioivat tulevaa historiaan perustuvien tilastojen valossa kannattaisi miettiä mikä meni pieleen.

Vastaus:

Aina on olemassa jokin teoreettinen raja-arvo. Sen saavuttaminen voi jossain kehityksen vaiheessa olla huomattavan nopeaa, mutta kun aletaan lähestyä maksimia kehitys voi hidastua lähes nollaan (kuten Susanna Kinnunen jo selitti).

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Toreettinen hyötysuhde paneelilla on 100%, joka tietysti voitaisiin vielä ylittää keskittämällä auringonsäteitä peileillä. Tosin lämpeneminen on ongelma jo nyt. Nykyisin tuotannossa liikutaan vielä alle 15% hyötysuhteissa. Parannettavaa on siis roppakaupalla. Ja paneelineliön hyötysuhde ei ole ainoa asia missä voi parantaa. Tuotantokustannuksiakin voi nipistää vielä roimasti.

Miesten ja naisten juoksunopeuden kehityksessa varmasti on raja-arvonsa. Aurinkopaneelien osalta taas ei olla kiinni yksittäisissä materiaaleissa. Piin valtakausi paneeleissa saattaa päättyä hyvinkin pian.

Susanna Kinnunen

"Teoreettinen hyötysuhde paneelilla on 100%."

Wikipedia tietää kertoa, että Carnot'n raja on 86%, mikä on tosiaan sekin aika teoreettinen. Jos saataisiin edullisesti 50 prosenttia valosta sähköksi ilman myrkyllisiä tai harvinaisia aineita, niin sehän olisi mainiota.

Peileillä (tai muilla valon ohjaustavoilla kuten hiloilla) voidaan teoriassa parantaa pinnan hintahyötysuhdetta, eli pienellä kennolla tuotetaan enemmän sähköä. Rajansa niilläkin. Keskitetty valo kuumentaa ja mitä tekee kennolla, joka ei kestä aurinkoa.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari Vastaus kommenttiin #21

Never say never.

Termodynamiikan alkeita opiskelleena voi todeta, että yleisesti tiedeyhteisössä hyväksytään, että Carnot on löytänyt rajan maksimaliselle hyötysuhteelle. (Eli tätä pidetään siis ns. "tieteellisenä faktana".)
http://en.wikipedia.org/wiki/Carnot_cycle#Carnot.2...
Tai
http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/thermo/...
Tai vaikkapa:
http://www.physics.umd.edu/courses/Phys260/agashe/...

Mutta:

Viittaamassasi wikipedian artikkelissakin sanotaan seuraavasti:
http://en.wikipedia.org/wiki/Shockley-Queisser_lim...

Eli kyseinen teoria perustuu tiettyihin oletuksiin mm. atomitasolla, ja on mahdollista, että tietämyksemme tässäkin asiassa muuttuu oleellisesti, kun tulee uutta tutkittua tietoa.

Esimerkki:
Termodynamiikassa on selkeästi todistettu, että absoluuttinen nollapiste on lämpötila, jonka alapuolelle ei voisi mennä. Tätä on pitkään pidetty selkeänä tieteellisenä faktana.

Arvostettu tiedelehti Nature on vastikään julkistanut uutosen seraavasta havainnosta:
http://www.nature.com/news/quantum-gas-goes-below-...
(Tietoni ei riitä arvioimaan, että onko tämä ilmiö mahdollinen vai ei.)

Uutisen mukaan absoluuttinen nollapiste olisi alitettu. Onko näin? Se jää taas nähtäväksi. (Eli onko kyseinen havainto toistettavissa jne...)

Se mikä on varma on, että eteenpäin mennään. Ja tieto lisää tietoa...

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Termodynamiikan professori kertoi laajan kokemuksensa perusteella, että termodynamiikan alalla on saavutettavissa esimerkiksi erittäin suuria säästöjä. ( Eli runsain mitoin hyviä mahdollisuuksia vaikkapa ihan bisnekselle. Joka tarkoittaa taas reippaasti työpaikkoja Suomessa.)

Koska:
Historiallisesti lämpövoimakoneet ym. energiasysteemit, energian siirto, jäähdytys ym. eivät ole olleet kovinkaan tehokkaita.

Koska:
Lähellekään optimoituihin järjestelmiin ei ole ollut juurikaan tarvetta, esim. öljy on ollut niin halpaa, että sitä on ollut haaskattavaksi asti.

Tällä alalla Suomalaiset voivat erinomaisesti toimia kehitystyön kärjessä.

Miten olisi vaikkapa runsaasti alan työpaikkoja Suomessa?

Ari Lotvonen

Stanfordin yliopiston tutkimus kertoo, että aurinkokennojen valmistus sitoo niin paljon fossiilista energiaa, että tuoton puolella päästään vasta vuonna 2020, siihen asti ne kuluttavat enemmän kuin tuottavat.

World's solar power won't save ANY energy until 2020

A new study has claimed the vast construction of solar farms around the globe has used so much fossil fuel they will not contribute any 'real' energy to the world until 2020.
...
http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-230...

Mikä on aurinkopaneelin elinikä? 10-25v?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Piikennoilla tyypillisti 30 vuotta.

Tuo laskelma perustuu ajatukseen, että nopeasti kasvavan aurinkoteollisuusalan pitäisi jossain vaiheessa tuottaa energiaa enemmän kuin kaiken tuotannon käynnistämiseen on tähän mennessä kulutettu. Tuo raja saavutetaan joskus vuosien 2015-2020 välillä. Tällä hetkellä mennessä uutta paneelia ja muita komponentteja tuotetaan sitä tahtia, etteivät tuotannossa olevat panelit pysty kattamaan rakentamisen energiantarvetta.

Sinänsä täysin teoreettinen laskelma. Milloin OL3 on tuottanut sen energian, jonka sen rakentaminen on kuluttanut? Varmaan jotakuta kiinnostaa tuokin, mutta raha taitaa kiinnostaa enemmän.

Mielenkiintoisempaa on pohtia mikä on kunkin aurinkosähköinvestoinnin todennäköinen takaisinmaksuaika. Mitä lyhyemmäksi se saadaan, niin sitä nopeampaa aurinkosähkön kehitys tulee olemaan.

Susanna Kinnunen

"Milloin OL3 on tuottanut sen energian, jonka sen rakentaminen on kuluttanut?"

Mitäs itse arvelisit?

Luulen että käsistä karannut budjetti kertoo myös energian kulutuksesta, mutta tuskinpa siltikään atomimyllyn tarvitsee kovin kauan omaa energiaansa jauhaa. OL3 ei liene tässä suhteessa suuresti poikkeava muista ydinvoimaloista.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #16

Veikkaisin, että käytetyn energian osalta OL3:n budjettiylitys on paljon pienempi kuin aikataulun ja rahan osalta. Yksi reaktorihan siinä lopulta vain rakentuu vaikka aikaa ja rahaa palaa suunniteltua enemmän. Toistan edelleen, ettei minulla ole mitään sitä vastaan, että laittavat pystyyn nelos-, vitos- tai vaikka kuutosreaktorinkin jos sijoittajilla vaan persaus kestää. Esimerkillä yritin vinkata, ettei ole kovin mielekästä pohtia, koska tuotettu energia vastaa kulutettua. Kannattaa katsoa koska rahoille alkaa kertyä tuottoa. Se kuitenkin ratkaisee mitä energiamuotoja maailmalla rakennetaan.

Suomalainen yhteiskunta haluaa joka tapauksessa laajan portfolion eri energian tuotantomuotoja ja hajautusastetta. Siksi todellisten tuotantokustannusten eroja kompensoidaan. Ydinvoiman osalta kompensaationa on yhteiskunnan kantama lähes 100% riski mahdollisesta voimalaonnettomuudesta. Sekä tuotannon keskittämisestä johtuva riski, jossa esimerkiksi Olkiluodon evakuointi pudottaisi kerralla kaikki nykyiset ja tulevat reaktorit alas.

Petri Haapa

Se on tosiaan kumma, kun aurinkoenergiasta puhuttaessa otetaan viimeistä piirtoa myötn kaikki kennojen valmistamiskustannukset ja niiden tuottamat saasteet huomioon ja samaan hengenvetoon todetaan, että atomienergia on sataprosenttisen puhdasta energiaa

Susanna Kinnunen Vastaus kommenttiin #17

Niin, onko sinulla ehdotusta ydinvoimalan rakentamisaikaisen energiankulutuksen hyötysuhteeksi vai tykkäätkö vain mesota että sen on pakko olla melkein yhtä huono kuin aurinkoenergialla?

Jos tarkastelemme tutkittuja eri energiamuotojen elinkaaren hiilidioksidipäästöjä, voidaan siitä äkkiä päätellä, että kyllä ydinvoiman energiahyötysuhteen rakentamisajan kulutuksen suhteen on oltava aika hyvä, jos hiilidioksidipäästöjä tulee vain kolme prosenttia suhteessa hiilivoiman päästöihin.

Tässä mielessä aurinkosähkö on itse asiassa jo aika hyvä; moderni aurinkosähkö on palautussuhteeltaan ilmeisesti vain kolme kertaa heikompi kuin ydinvoima, joskin numeroiden tarkka paaluttaminen ei ole järkevää. Eri tutkimukset ovat saaneet hieman erilaisia tuloksia. Riippuu niin paljon, mitä lasketaan mukaan kun verrataan appelsiineja ja kaurapuuroa.

Ai niin. Jos oletamme, että ydinvoimalan käyttöikä on 50 vuotta ja kolme prosenttia sen käyttöajasta kuluu sen omaan rakentamiseen, OL3 hyrrää puolitoista vuotta kustantaen energiankulutustaan. Se on ihan merkittävä määrä sähköä, enkä takaa että laskelmani pitää paikkansa, mutta minusta yllättävämpää on se, että kun kennoille tuskin voidaan kovin pitkää aikaa laskea, niin siitä huolimatta uskotaan ihan vakavasti että valmistukseen kuluva energia tulee takaisin joillakin reunaehdoilla.

Petri Haapa Vastaus kommenttiin #19

En mesoa yhtään mitään, vaan kummastelen, mikä käy tarkkaavaiselle lukkijalle heti selväksi

Susanna Kinnunen Vastaus kommenttiin #20

Aha, no äänensävy ei tullut tänne asti oikein. Liekö etäisyyttä liikaa. Pahoittelemme.

Jukka Mäkinen

"Piikennoilla tyypillisti 30 vuotta."

Ainakin nykyisillä kennoilla sähköntuottokyky laskee muutaman jo vuoden käytön jälkeen.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #24

Elinikää kysyttiin. Siihen vastasin.

Käyttäjän MikkoAhola kuva
Mikko Ahola

Toisaalta minkä tahansa tuotteen hinta alkaa nykyisen globaalin massatuotannon aikana lähestyä tuotteen tuottamiseen käytetyn energian hintaa.

Voimme siis yhtä hyvin kysyä, kuinka paljon paneeli maksaa, kuin kuinka paljon sen valmistamiseen kuluu energiaa.

Jukka Mäkinen

Sitten kun joku vielä keksii miten Suomen pitkinä kesäpäivinä tuotettu aurinkosähkö saadaan varastoitua niin että sitä riittää talven yli kevääseen, niin aletaan olla asian ytimessä.

Petri Haapa

Uskon, että sellainen kehitetään piankin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Veikkaisin, että Suomi tyytyy polttamaan syksyllä ja talvella biomassaa. Keväällä ja kesällä kerätään energiaa auringosta, jota riittää todella paljon. Ei aurinkosähkön osuus energiantuotannosta Suomessa varmaan koskaan nouse erityisen korkeaksi, mutta muun maailman osalta aurinkoenergian kehitys muuttaa koko energiamarkkinaa enemmän kuin osataan vielä kuvitellakaan.

Keijo Koponen

Vielä sadan vuoden päästäkin suurin osa energiasta tuotetaan ydinvoimalla tai kivihiilen poltolla. Viisaat saksalaisetkin rakentavat tällä hetkellä uusia kivihiilivoimaloita ja kunnostavat vanhoja.

Aurinko- ja tuulivoima tulee toki lisääntymään, mutta ei ne koskaan tule olemaan hallitsevia enegiantuottajia.

Uskallan lyödä vaikka tuopista vetoa tästä asiasta.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Rohkea veto. Minne talletat tuopin pääoma, jotta perilliseni voivat aikanana nostaa voittoni? Fuusioenergia näyttää olevan niin pitkässä juoksussa, etten usko laajaan tuotantoon vielä tuossa vaiheessa. Fissiovoimalat on varmaan jo ajettu alas. Hiiltä ei ole mitään järkeä kaivaa, eikä öljyä ole kohtuuhintaan poltettavaksi.

Kyllä me mitä luultavimmin näemme aurinkoenergian vallankumouksen.

Olli Polli

"Hiiltä ei ole mitään järkeä kaivaa"
Börje googleta tämä: Braunkohlentagebau Profen, Burgenlandkreis, Saksa

Useita kymmeniä taloja, kokonainen kylä, siirretään pois tieltä!
Järkeähän siinä ei ole, mutta tehdään kai sitten järjettä!

Olli Polli

Kiinalaisille aurinkokennoille ollaan määräämässä 68% rangaistustullimaksua EUssa.

http://diepresse.com/home/wirtschaft/international...

http://www.manager-magazin.de/politik/weltwirtscha...

Ei taida suuresti auttaa uusiutuvasta energiasta haaveilevia.

Käyttäjän villepihola kuva
ville pihola

Kuinkakohan monta aurinkopaneelin valmistajaa löytyy eu:n alueelta? Käsittääkseni lähes kaikki paneelit tai ainakin niiden komponentit tuodaan Kiinasta, vaikka jotkut "kokoojatehtaat" euroopassa eri komponentit yhdistelemällä ja paketoimalla ne, - saavat valmiille tuotteelle "made in EU" -statuksen.

Rehellisesti kokonaan EU:ssa tuotetuista raaka-aineista ja täysin EU:ssa valmistettuja aurinkoenergia paneeleja ei taida olla olemassakaan?

Olli Polli

Tämän rangaistustullin lobbajina ovat 25 eri EUvalmistajaa, jotka ovat tehneet komissionle selväki, että kiinalainen halpatuotanto tappaa heidät.

http://www.manager-magazin.de/unternehmen/energie/...

valmistajat ovat Saksasta, Italiasta ja Espaanjasta, eli kyllä niitä tuntuu olevan. MIten moiset toimii ja mistä komponentit tulee en ole perehtynyt.

Edit: jenkit pläjäyttivät pahimmillaan 250% tullia suojellaakseen omiaan.
http://www.manager-magazin.de/politik/artikel/0,28...

Susanna Kinnunen Vastaus kommenttiin #39

Kiina taisi aloittaa sodan myymällä omille tehtailleen halvempia raaka-ainemaametalleja kuin ulkomaille.

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Ydinvoimalaa, edes taskukokoista en tontilleni saa, mutta aurinkosähkö kiinnostaa ihan jo sen vuoksi, että joskus aikoinaan olen tekniikkaa opiskellut ja luonteeltani olen sairaalloisen utelias. Kun meille asennettiin viime syksynä uusi älymittari, niin Fortumin sivuilla surfaillessani löysin mielenkiintoisen Aurinkopaketin, jota olisi mukava kokeilla. Sittenpähän tietäisin, mistä puhun kun puhun aurinkopaneleista.

http://www.fortum.com/countries/fi/yksityisasiakka...

Sivulla olevalla laskurilla sain 12 panelin vuotuiseksi tuotoksi noin 2200 kWh, joka vastaa suurin piirtein puolentoista talvikuukauden kulutusta. Systeemin hinta asennettuna on 8061 euroa, josta kotitalousvähennystä saa 597 euroa. Vuotuinen arvioitu säästö on 284 euroa, joten takaisinmaksuaika ilman mitään korkolaskelmia ja muita kommervenkejä on noin 26 vuotta. Ja jos kesällä jää jotain yli, niin Fortum ostaa sen, ei tosin edes markkinahintaan vaan selvästi alle. Tuulituottajien syöttötariffeista puhumattakaan. Mutta tekniikka kiinnostaa, joten jos sunnuntaina lottonumeroni ovat suopeat, niin tilaan heti tuon paketin.

Aurinkokeräintä olen myös harkinnut, sellaista, joka ei tee sähköä vaan kuumaa vettä. Ei sekään halpa ole, mutta kun tässä joutuu muutenkin kaikki vesisyteemit uusimaan, niin se voisi tulla siinä samalla asennettua. Kyllä siitä aamusuihkun vedet saisia pitkälle syksyyn.

Ydinvoimaa kannatan ja näen sen ainoana maapallon pelastavana energian massatuotantomuotona. Kunhan nyt päästäisiin näistä nykyisista reaktorityypeistä eroon ja siirryttäisiiin hyötyreaktoreihin, joiden polttoaineeksi kelpaa nykyisin varastoitava ydinjäte. Ydinjätteestä sen verran, että mieluummin ottaisin sellaisen luolan mökkimme alle kuin nykyisen hallitsemattomasti säteilevän ja radonia pössäyttelevän luonnonuraaniesiintymän, jonka vuoksi en saa edes porakaivoa talouteeni.

Muuten, jostain luin arvion, että jos kaikki Euroopan ydinvoimalat korvattaisiin aurinkopaneleita, niin niitä tarvittaisiin suurin piirtein saman verran kuin nykyisin on asfaltoituja teitä. Ja silti yön pimeydessä ei sähkö riittäisi.

Tuulivoimalle tuhahdan, se on auttamatta onneton tapa tuottaa energiaa. Nykyiset syöttötariffit ovat vaan sen verran korkeita, että se houkuttelevat eurooppalaisia sijoittajia tänne rahastamaan. Kymmenen vuoden päästä meillä on käsissä vanhoja, huoltoa kaipaavia tuulimyllyjä, osa selvää ongelmajätettä.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Aurinkoenergia on hyvä juttu, tuulienergia on hyvä juttu, jne.
Mutta ihmispolojen energiantarve lisääntyy ja lisääntyy, eivätkä nämä nykyiset energianlähteet tahdo riittää. Liuskeöljyn ja kaasun irrottelu on ympäristölle haitallista, vaikkakin lisää fossiilisille elinaikaa.

Hassua on, ettei havaintoihin ja testituloksiin koskien uutta energiantuottomahdollisuutta ole suhtauduttu vakavasti aiemmin, mutta parempi myöhään kuin ei lainkaan.
Kylmäfuusio, LENR tai miksi sitä halutaankaan kutsua, on tosiasia, lämmöntuottoa tapahtuu yli syötetyn energiamaarän, sen ovat ansioituneet tutkijat todenneet ja raportinkin kirjoittaneet.

Uudessa nanokokoisten materiaaliaalien tutkimuksessa on vielä paljon mahdollisuuksia ihmiskunnalle, ja ko. ilmiöiden hyödyntäminen alkaa jo olla lähellä.
http://lenr-canr.org/wordpress/?p=1434

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Energiansn säästäminen oli muutama vuosi sitten mantra, jota hoettiin jatkuvasti, nyt sitä kuulee harvemmin. Kyllä minä sitäkin harrastan ja sähkön hinnan kohotessa aina vaan tarkemmin, mutta ihan nollaan en kyllä pääse.

Sitä sähkön nollakulutusta pääsin kokeilemaan vapaa-ajan asunnolla toissa talven Tapani-myrskyn jälkeen kun linjoille kaatuneet puut veivät sähköt mökistä melkein viikoksi. Lämmitys onneksi onnistui puilla kun on vielä uunit jäljellä ja keittiössä puita polttava hella, jolla saimme ruokaa laitettua. Vesihuolto katkesi oitis kun kaivon pumppu pysähtyi. Sen jälkeen ei myöskään vesivessaa voinut käyttää kun ei ollut huuhteluvettä. Yhden päivän sinnittelimme siten, että kannoin huuhteluveden järvestä ämpäreillä.

Suurin vahinko tuli pakastimen sulamisesta. Kaikki vaimon syksyllä pakastamat marjat ja sienet sulivat, minun kalastamani kalat samoin, niille on tietenkin vaikeata rahallista arvoa määrittää. Kaupasta ostetut makkarat ja possunfileet kyllä kismittivät, vaikka ehdimme osan niistä syödä ennen kuin ne menivät lopullisesti pilalle. Valmisruokaakin tärvääntyi, meilä kun on tapana tehdä pikkuisen yli kertatarpeen ja pakastaa loput myöhempää käyttöä varten.

Fortum maksoi jonkin verran korvauksia, mutta en tiedä paljonko ne kattoivat edes ihan suoria kustannuksia. Ja jäihän sähkömittarikin paikoilleen noiksi päiviksi tyhjää pyörimään.

Talomme on jo vanha ja siloin kun se on rakennettu, niin jokapäiväinen elämä oli juuri tuollaista. Käytiin ulkohuussissa ja pantiin villasukat jalkaan ja pökköä pesään. Öljylamppu antoi valoa sen verran, että näki illalla postilaatikkoon saapuneen sanomalehden kaikki neljä sivua lukea.

Miksi minulle se viikko ilman sähköä oli niin vaikea? Tai en minä siellä mökillä koko aikaa ollut, evakuoimme itsemme vaimaon kanssa liukkaasti kaupunkiasuntoon heti kun selvisi, että katkos kestää kauan.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset