buimonen Turhan kitinän kuunteleminen turmelee aivosi

Aurinkosähkö halvempaa kuin fossiiliset - huono uutinen Suomelle

(Lainaan omaksi blogikseen erään aikaisemman kommenttini osia.)

Kiusallinen totuus on, että Suomi tulee olemaan energiapelissä heikoilla. Aurinkosähkön kehitys on niin kovassa vauhdissa, että paremman maantieteen omaavat kilpailijat saavat auringosta uusiutuvaa energiaa halvalla.

Australiassa ollaan jo nyt tilanteessa, jossa aurinkosähkö on edullisin tapa tuottaa energiaa. Ja panelien hinnat tippuvat edelleen samaa tahtia kuin tehot paranevat. Keski- ja Etelä-Euroopan maatkin ovat aivan pian samassa tilanteessa.

Financial times julkaisi juuri artikkelin. Yhdysvalloissa on päästy tilanteeseen, jossa tuuli- ja aurinkoenergia pärjää jo ilman tukiaisia maakaasulle. Tarinan jatkon varmaan arvaatte.

http://yle.fi/uutiset/ft_tuuli-_ja_aurinkosahkon_hinta_laskenut_maakaasu...

Toki mekin tulemme saamaan aurinkosähköä maalis-syyskuun aikana. Ainakin jos saadaan pientuotanto ripeästi käyntiin. Sähköyhtiöiden nettolaskutusta odotellaan. Vaikka aurinkoenergia on käytössä vain osan vuotta, niin paneelin kokonaistuotanto on hyvällä tasolla ja investointi kannattava. Halpa kesäsähkö on syytä kerätä talteen, eikä kuluttaa (tuonti)polttoaineita sen valmistamiseen selvästi kalliimmalla. 

Joudumme silti rakentamaan tuplakapasiteettia pimeiden ja kylmien talvikuukausien varalle. Suomi menettää nykyisen halvan sähkön hintaedun nopeammin kuin uskommekaan. Jotain aivan uutta ajattelua tarvitaan. Vanhat konstit eivät tätä kalliin talvienergian ongelmaa ratkaise halkaistaanpa täällä uraania tai poltetaanpa mitä tahansa käsiimme saammekaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (71 kommenttia)

Martti Laines

Jos aurinkosähkö on "aivan pian" "kovassa vauhdissa" oleva hyvä business, niin kuin kerrot - ei sinun tarvitse murehtia sen markkinaosuuden kasvattamisesta. Markkinat kyllä hoitavat asian ilman vihreää blogia.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ilmeisesti et ymmärtänyt. Aurinkosähkön menestystarina on Suomen kilpailukyvylle paha ongelma.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Energiatuotannon monimuotoisuus tulee säilymään ja varmaan myös lisääntymään maailmassa. On hienoa, jos aurinkoenergiasta tulee merkittävä energian lähde globaalisti, esimerkiksi juuri fossiilisten polttoaineiden käyttämisen korvaajana.

Erilaisilla maantieteellisillä alueilla tulee energian tuotannon painopiste kuitenkin myös tulevaisuudessa olemaan erilainen. Suomelle on ydinvoima ehdottomasti se tulevaisuuden energiamuoto, johon nyt pitää satsata. Suomi on kylmä, tuuleton ja kaamoskauden maa, jossa kesätkin ovat teollisiin verrokkimaihin nähden viileitä. Kuitenkin maamme joutuu vastakin perustamaan teollisen rakenteensa pitkälti energiaintensiivisille sektoreille, kuten metsäteollisuuteen ja kemian teollisuuteen. Tarvitsemme siis hyvin paljon sähköä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ei tuossa sitä kaipaamaani uutta ajattelua löytynyt. Pikemminkin päin vastoin.

Koleat kesät ovat itse asiassa jonkinlainen etu, koska jäähdytykseen ei tarvitse käyttää energiaa kuten kilpailijamaissa. Samasta syystä datakeskuksia tuodaan viileille ja poliittisesti vakaille alueille.

Ei meidän kohtalomme ole millään tavalla sidottu energiaintensiivisille aloille. Perinteet siellä toki ovat. Metsä- ja kemianteollisuus pystyvät lisäksi tuottamaan ison osan energiastaan sivuvirroillla. Kaivosteollisuuden kova lisääntyminen sen sijaan lisää energian kulutusta merkittävästi. Mitä korkeampi jalostusarvo, sitä pienempi on kulutetun energian osuus lopputuotteen arvosta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Metsä- ja kemianteollisuus pystyvät lisäksi tuottamaan ison osan energiastaan sivuvirroillla."

Olet näköjään keksinyt ikiliikkujan.

No, vakavasti sanoen, metsäteollisuuden tarvitsema energia niin sellun kuin paperinkin tuottamisessa on sitä luokkaa, että sivuvirrat siinä ovat mitätön osuus. Ja viime aikoina metsäteollisuus on hehkuttanut nousseensa Fenix-linnun tavoin vanhaan malliin Suomen vientiteollisuuden tulevaisuuden selkärangaksi. Jonkin verran osviittaa siitä on faktisestikin olemassa uusien investointisuunnitelmien kautta. (Hyvin suuri osa suomalaisesta kemianteollisuudesta puolestaan on myös linkitettävissä metsäklusteriin ja siellä tarvittuihin tuotteisiin.)

Tuo viittaus "viileisiin kesiin" ei ehkä ollut aivan tarkka, mutta se oli tarkoitettu kuvaamaan aurinkoenergian suhteellista tehottomuutta kesäaikaankin. Täällä ei ole kovin aurinkoista verrattuna vaikkapa Välimeren alueeseen ja toki viileys korreloi myös auringonsäteilyn intensiteetin kanssa. Suomalaisen pakkaspäivän aurinko ei generoi samaa määrää energiaa aurinkopaneeleihin kuin saadaan Malagassa elokuussa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #10

Taas väärässä. Yötön yö tuo Suomeen roppakaupalla aurinkotunteja ja viileys on paneelin sähköntuotannolle vain etu. Ylikuumenevat paneelit menettävät tehoansa. Tietysti Suomessa ongelma on tuo tuotannon epätasaisuus. Siksi muut pärjäävätkin paremmin. Sehän tämän blogin aihe olikin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #13

Aurinkopaneelin sähkön tuotanto riippuu paljosta muustakin kuin vain meteorologin ilmoittamasta auringonpaisteen tunneista:

"Aurinkopaneelin teho riippuu hyvin monista tekijöistä, kuten auringonsäteilyn voimakkuudesta ja tulokulmasta, auringon korkeudesta ja ilmakehän absorptiosta sekä paneelin lämpötilasta."

http://www.suntekno.fi/resources/public/tietopankk...

Samassa tieteellisessä julkaisussa todetaan tuosta lämpötilasta puolestaan:

"Paneelin virta kasvaa, kun sen lämpötila nousee, koska lämpötila lisää termisten varaustenkuljettajien määrää paneelissa."

"Koska jännitteen muutos on paljon voimakkaampi kuin virran muutos, on tehon alenema lämpötilan noustessa samaa luokkaa kuin jännitteen lasku."

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #10

"No, vakavasti sanoen, metsäteollisuuden tarvitsema energia niin sellun kuin paperinkin tuottamisessa on sitä luokkaa, että sivuvirrat siinä ovat mitätön osuus".

Pieni täsmennys tuohon. Sellutehdas on energian nettotuottaja.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #15

"Sellu" tarkoittaa suomalaisessa kielenkäytössä myös mekaanisia massoja, joiden tuottamiseen kuluu paljon energiaa. Ja metsäteollisuus käsittää myös paperintuotannon, joka on erittäin energiaintensiivistä.

Se olisikin helppoa, jos Suomi saisi tarvitsemansa energian kemiallisista sellutehtaista ja lisäksi möisi sen sellun.

Metsäteollisuuden energian tarpeeseen kuuluu myös se energia, joka tarvitaan puun korjaamiseen, kuljetukseen ja käsittelyyn hakkeeksi. Erilaisten sellun valkaisukemikaalien tuottaminen on usein myös paljon energiaa vaativaa, esimerkiksi peroksidi.

Mutta tämä on nyt tällainen sivujuonne tässä blogissa. Blogin pääsanoma on kyllä allekirjoitettavissa.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto Vastaus kommenttiin #16

Sellu tehdään keittämällä. Mekaanisista massoista käytetään nimityksiä hioke ja hierre. Niiden tuottaminen kyllä on erittäin energiaintensiivistä.

Käyttäjän HarriMuttilainen kuva
Harri Muttilainen Vastaus kommenttiin #10

Sellun keittäminen tuottaa energiaa. Ennen mekaanisen hiokkeen käytön yleistymistä paperin valmistuksessa, monet paperitehtaat olivat energiaomavaraisia.

Markku Laaksonen

Mitä on aivan pian, 10-20 vuotta vai jotain muuta, ennekuin uudistunut teknologia on yleistynyt. Siellä missä aurinko paistaa lähes aina.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Aurinkoenergian lisääntyminen on valtavan nopeaa kun se lähtee liikkeelle. Kyse on vain standardikomponenttien yhdistelystä. Isonkin voimalan saa pystyyn kuukausissa, eikä laajentaminen kannattavuuden edelleen parantuessa ole mikään ongelma.

Nykyisin on vielä fiksua käännellä paneleja kohti aurinkoa. Jatkossa nämä alustat ovat kallein ja huoltoa vaativin osa joka jää ilman muuta pois. Huonossakin kulmassa aurinkoon nähden oleva paneeli tuottaa tarpeeksi ollakseen kannattava.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Super grid ja EU:n sähkömarkkinoiden yhdistäminen. Ei Suomessa tuoteta appelsiinejakaan.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ostaisitko kaiken talvienergian maan rajojen ulkopuolelta? Onhan se yksi vaihtoehto.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

En nyt ihan kaikkea sentään. Sähkössäkin pitää olla tietty omavaraisuusosuus yllättävien tilanteiden varalta vaikka olisin valmis sitä laskemaan vielä nykyisestä. Suomi ei yleisesti pyri omavaraistalouteen, joten energiapolitiikassaan ei ole syytä tehdä kalliita uhrauksia omavaraisuusasteen nostamiseksi. Tarvittaessa omavaraisuusastetta voidaan nopeasti nostaa vähentämällä energian kulutusta.

Jukka Mäkinen

Suuri osa talvienergiasta menee lämmittämiseen. Siihen ei välttämättä tarvita sähköä ollenkaan. Ja sähkönkin osuus paranisi jos saataisiin hehkulamput takaisin. :)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Älä Borje huolestu. Nyt on aurinkopaneeleille mätkäisty luokkaa 50-60% ylimääräinen tulli, joten eiköhän tilanne tästä asetu:

http://www.tulli.fi/fi/yrityksille/tuonti/mita_mak...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Nopeuttaa vain sähkön hintaongelman iskemistä tuulettimeen Suomen ja EU:n osalta. Muu maailma saa etumatkaa.

Käyttäjän ilarikiema kuva
Ilari Kiema

Viroon on tulossa uusi voimalinja Saksasta. Tasavirralla sähkönsiirto onnistuu pitkien etäisyyksien yli.

Nykyisellä taloudellisella panostuksella Saksan Energiewende tuottaa varmasti 20 vuodessa jotakin aivan uutta. Suomen uusi ydinvoimala olisi mahdollisesti joskus valmistuessaan jo vanhentunut ratkaisu voimatuotantoon.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Tuontipolttoaineita poltetaan kesällä sähkön tuottamiseksi hyvin vähän, ja sähkön hinta on silloin alhainen. Päästötase kesäsähköllä on noin 100-110 gCO2/kWh, ja kun ison mittakaavan aurinkosähkön päästötase (IPCC mediaaniarvio) on luokkaa 46 gCO2/kWh, väistämättä korkeammat elinkaaripäästöt omaavilla pienasennuksilla säästetään hyvin vähän päästöjä tai rahaa. Kalliiksi käyvät siis aurinkosähköllä saadut säästöt täällä Pohjolassa.

Tuontipolttoaineita poltetaan sen sijaan runsaasti mm. lämpimän veden tuotantoon kesäisin. Esimerkiksi osa kaukolämpövoimaloista käy pelkästään lämmön tuottamiseksi kesäaikaan. Suomessa ehdottomasti järkevintä, kotimaisinta, edullisinta ja eniten päästöjä säästävää aurinkoenergiaa olisikin aurinkolämpö.

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Tänään puunkäyttö Suomelle paras vaihtoehto atomivoiman ohella. Aurinkoenergian kehittäminen on paras sijoitus tulevaisuuteen. Itse asiassa pelkään, että vihreät senkin torppaavat. Onhan aurinkoenergia atomienergiaa.
Tuulienergia on tuulen viemää.

Käyttäjän seppoviljakainen kuva
Seppo Viljakainen

Ja juuri kun pääsin kiittämästä eilistä eduskuntakeskustelua : kukaan ei julkisesti itseään munannut tarjoamalla sattumasähköä meille perusvoimaksi:

http://seppoviljakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...

Vielä kerran : sattumasähköllä (aurinko/tuuli) ei voi korvata puuttuvaa perusvoimatarvettamme ; tämä ei ole mielipide vaan tosiasia.

Tämä on tuhansin laskelmin osoitettu , joten yritetään nyt visuaalista todistusta.

Tässä Iso-Britannian sähköntuotanto on-line , tuulisähkön nimellisteho on reilusti yli 10GW eli reilusti Suomen sähkötehotarpeen.

http://clivebest.com/rgraph/Wind.html

Suosittelen ajoittaista vierailua sivulla ja miettimistä : miten Suomen sähköhuolto sujuisi sattumasähkön avulla.

Jukka Mäkinen

Suomeen voisi ajatella satojatuhansia pieniä maalämpöön perustuvia lämmityslaitoksia. Peruskallioon vain porattaisiin tarpeeksi syviä reikiä ja vesi kiertämään. Siitä saadaan sen verran lämpöenergiaa että saadaan läämmitys hoidettua ja vielä systeemin vaatima oma käyttösähkönsäkin.
Näin saataisiin ainakin talven lämmitys ja kesän jäähdytys toimimaan ilman tuontisähköä. Ja iipodit ja padit ladattua.

Jouni Valkonen

Ihan hyvä idea, mutta jotta porausteknologia kehittyisi, niin sille pitäisi luoda keinotekoiset markkinat vähän samaan tapaan kuin Saksassa tehtiin erittäin onnistuneesti aurinkosähkölle keinotekoiset markkinat. Onko Suomalaisilla tähän uskallusta, vai nostetaanko kädet ilmaan, ettei osata kuitenkaan.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #46

Olisi pitänyt tehdä kaivosvaltaus. Silloin saa porailla omalle tai vieraan maahan reikiä turhia kyselemättä.

http://yle.fi/uutiset/tuoko_ryntays_kaivoksen_naap...

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #46

Vihreiden hallitsemat ELY-keskukset ovat juuri pikkusieluisten valtaa täynnä olevien byrokraatien linnakkeita, joissa ne keskittyvät tavallisten kansalaisten simputtamiseen, ja kaikki todelliset ongelmat (Talvivaara, Norilsk, etc.) jäävät hoitamatta pelkuruuden, osaamattomuden ja kykenemättömyyden vuoksi.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Ei onnistu koska termodynamiikan lakien mukaan energia ei itsestään virtaa ylämäkeen ja prosessitkin ovat aina häviöllisiä,

lämpöpumpulla tehtävä potentiaaliero vaatii syötteeksi vielä suuremman potentiaalieron,
kätevimmin se onnistuu verkkosähköllä.

lauhdekaksoisvoimaloissakin tehdään primääristi sähköä ja jämillä sitten lämmitetään, parhaan hyötysuhteen aikaansaamiseksi kulutustapojenkin tulee olle sopivassa suhteessa toisiinsa nähden ja esim. sähkölämmityksen demonisointi on lähinnä typeryydestä kumpuavaa, sen suhteellinen osuus vain pitää mitoittaa oikein.

Jukka Mäkinen

Jaa, meillä on tuossa muutaman kymmenen kilometrin päässä sitten termodynaaminen mahdottomuus. Porasivat muutaman reiän kallioon, ja nyt siinä maan lämpöä energialähteenään käyttävä sähkövoimalaitos. Työntää sähköä verkkoon 24h/vrk.
Että sellaisia ihmeitä sitä maailmalla on.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #66

Saan minäkin viileässä ulkoilmassa merkkiledin palamaan stirling-moottorilla kädestäni johtuvalla lämmöllä,
mutta puhuit maalämpövoimalasta joka tuottaa myös sähköä, eli siellä pitää ensin pumpata energia ylämäkeen jotta käyttökelpoisen potentiaalin omaavaa lämpöä saadaan ja jämillä sähköä yli lämpöpumpun oman tarpeen,
no can do.

Tai jätät jotain kertomatta, kuten valmiiksi suuren potentiaalieron lähteen kuten vulkaanisen energian jolla saadaankin tarpeeksi potentiaaliaeroa generaattorin pyörittämiseen.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #68

Tarvitsee vaan porata tarpeeksi syvä reikä, kyllä siellä lämpoä on.
Totta kyllä tuosta lähistöällä olevasta voimalasta, se on dormantin tulivuoren rinteellä.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman Vastaus kommenttiin #73

Noniinpä tietysti, olen sen verran pitkästi perehtynyt lämpöoppiin, ettei mua nyt ihan tosta noin vain uunoteta.

Mitä veikkaat kustannuksista jos vaikka kymmenen rööriä per voimala, tulivuoren kyljessä kuuma mantteli on tyrkyllä ehkä muutaman sadan metrin syvyydessä, kun suomessa puhutaan vähintään kymmenistä kilometreistä.

Vaipassa 2,5 km syvyydessä on suunnilleen 40 astetta ja 10 kilometrissä aabbout 160 astetta,
tuolla sais jo jonkinsortin genunkin pyörimään siten ettei se pysähdy lämpimänä kesäpäivänä ja kaukolämpöäkin voisi ottaa.

Tollasesta pilottihankkeesta tulis maailmanlaajuinen pääuutinen, ei innovaation vaan kalleutensa vuoksi.

Eiköhän me täällä Suomessa vastedeskin tyydytä nykyisenkaltaisiin maalämpöratkaisuihin, jotka siis vaatii ulkopuolista energiaa toimiakseen.

Jouni Valkonen

Hauska nähdä miten tuo Financial Timesin artikkeli vain suoralta kädeltä falsifioi juurikin sen mitä nuo fakki-idiootit juuri tuossa yrittivit kovalla auktoriteetin rintaäänellä selittää. :-)

Faktat on kivoja kun yksinkertaisilla faktoilla voidaan suoraan osoittaa että jokin ihminen on ollut koko elämänsä väärässä. Tätä on tiede.

Kirjoittajien käsitykset Saksan energiamarkkinoista on vähintäänkin puutteellisia ja kirjoituksessa antoivat ymmärtää että Saksalaiset olisivat olleet tyhmiä. Kirjoittajilla ei ole myöskään käsitystä ydinvoiman todellisista kustannus/kannattavuus -arvioista. Luultavasti he eivät osuisi edes suuruusluokan tarkkuudella oikein mikäli yrittäisivät arvata.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Eivät saksalaiset tosiaan ole vielä omilla paneeleillaan päässeet hintatasoon, jolla aurinkosähkö kannattaisi ilman tukiaisia. Tullimuurin nostamilla kiinalaisten paneelien hinnoillakaan se ei onnistu.

Aussit ja jenkit eivät yritä suojella omaa paneeliteollisuutta ja ostavat halpoja paneeleita. Siinä se ero.

Jouni Valkonen

Tukematon aurinkosähkö 100 %:n omakulutuksella saavutti pariteetin verottoman yrityssähkön suhteen vuonna 2013 ja kotitalouksille akkuvarmistettu aurinkosähkö 100 %:n omakulutuksella saavutti pariteetin 2014. Eli joo kyllä. Aurinkosähkö on tänään Saksassa halvempaa kuin mikään muu sähköntuotantotapa. Ongelma tosin on siinä, ettei kokotuotantoa voida vielä aurinkosähköistää ja talvella se on Saksassa muutenkin vaikeaa. Mutta sen minkä aurinkosähkö voidaan tuottaa, on halvempaa kuin verkkosähkö. Joten jos käytännössä yrityksen sähkönkulutus on 200 kilowattia, niin kannattaa yrityksen katolle asentaa noin 1000 320 watin aurinkopaneelia mieluummin kuin että yritys ostaisi verottamana vastaavan määrän sähköä verkosta.

Kannattaa lukea tuo juttu. Siinä on vähintään yhtä painavaa teknologiaa kuin mitä tuossa Financial Timesin artikkelissa käytiin läpi.

Within 10 years, every SolarCity system will come with batteries from Tesla's Gigafactory
http://www.treehugger.com/renewable-energy/within-...

Jouni Valkonen

Suomessa tulee talvella todella vähän aurinkosähköä, se on fakta ja joulu–tammikuussa on varmaan lähes nollatuotantoa. Mutta Jos meillä on energiatalous, jolloin kesällä valtaosa sähköstä on Aurinkovoimaa, niin sähkön hinta on silloin talvella ehkä neljä kertaa korkeampi. Tällöin jos huhtikuussa tulee vaikkapa 13 % kesän tuotantolukemista, niin aurinkokennojen tuotannon rahallinen arvo on siltikin noin 50 % kesän tuotannon rahallisesta arvosta.

Ps. en lukenut kommentteja vielä . . . voin vain kuvitella sitä epäuskon määrää mikä kiehuu kommenteista. Koska siinä vaiheessa kun Suomessakin aletaan investoimaan uusiutuviin, niin on päivän selvää, etteivät kankeat ydinvoimalat mahdu samaan verkkoon.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Jep. Suomessa panelin tuotosta 90% syntyy maalis-syyskuussa. Muulloin pitää tarvittava sähkö ja lämpö tehdä jollain muulla konstilla. Siksi meidän energialaskusta tulee niin paljon kalliimpi kuin muualla maailmassa.

Jukka Mäkinen

Suomi on paska maa aurinkovoiman suhteen, meillä täällä kahden zeniittipäivän alueella on aurinkokäyttöiset vedenlämmittimet lähes standardi. Vesi kiertää katolla putkistossa lämpöeron voimalla ja lämmin vesi varautuu varautuu eristettyyn astiaan. Sieltä sitten käyttöön, ja vesijohdosta menee uutta vettä lämmittimeen. Riittää oikein hyvin yhdelle lapsiperheelle.

Hannu Tanskanen

"Uskomusenergioilla" ei tätä maata koskaan kehitetä. Aurinko/tuuli sopii mökille/veneeseen kun ei laske kustannuksia, kivaa harrastelua. Puun/turpeen käyttö sortuu logistisiin ongelmiin, laajalta alalta kerättävän biomassan korjaaminen ja kuljetus vie fossiiilisia entistä enemmän. Perehtykää vihreät haaveilijat ensin hieman luonnontieteen/teknologian faktoihin, kaikella ystävyydellä :-).

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Siirretään nyt oma vastaukseni hieman muokattuna myös tänne, kun Börje tämän blogissani esittikin.

Varmasti joissain paikoin molemmatkin ovat kannattavia vaihtoehtoja. Optimiolosuteet vain eivät Suomessa missään toteudu.

Sekä tuuli- että aurinkosähkön suurin ongelma laajassa käytössä on kuitenkin muu kuin tuotetun sähkön puhdas wattihinta. Mitä suurempi osuus kokonaissähköstä noilla tuotetaan, sitä suuremmat ovat tuotannon arvaamattomuudesta (kun ei paista tai tuule) johtuva varavoimavaatimus. Se taas ei näy voimalanhinnassa, sillä sen negatiivinen ulkoistusvaikutus maksatetaan muilla. Käytännössä se siirtyy sähkön siirtohintoihin. Tuuli- ja sähkövoimaloiden kontolle pitäisikin siirtää kustannus niiden markkinahaitoista, jolloin varavoiman lisäkapasiteetti laskettaisiin osaksi niiden kustannusta. Muuten kustannustaso toimitusvarmempien ratkaisujen kanssa ei ole vertailukelpoinen.

Ensimmäiseksi varmastikin yleistyvät omakotitalojen katoille asennettavat aurinkopaneelit, joiden sähköön ei tule sitten siirtohintaa mukaan ja merkittävä osuus kustannuksista menee omistajan oman työn piikkiin. Jos niitä tulee paljon, aiheuttaa se kuitenkin suuria heilahteluja sähkön kulutukseen ja sillä on omat vaikutuksensa hintoihin. Vaikutukset kuitenkin nykymallissa maksatetaan kaikilla, myös niillä joilla ei ole mahdollisuutta edes asentaa paneeleja. Siksi esimerkiksi syöttötariffijärjestelmää ei tulisi näille toteutaa. Kannattaisinkin ehdottomasti enemmän aurinkolämpöä, jossa energian voi varastoida varaajaan myöhempää käyttöä varten ja se ei sotke sähkömarkkinoita.

Toinen ongelma sitten on tämä yhteinen sähkömarkkina, jossa Ruotsin, Tanskan ja Saksan sekoilut heijastuvat meille. Sieltä dumpataan halpaa subventiosähköä meille sopivissa sääoloissa ja meidän pitäisi sitten säädellä omaa tuotantoa sen mukaan. Suurissamäärin se säätösähkö on sitten kustannussyistä hiiltä ja kaasua. Seurauksena olisi fossiilisten polttoaineiden käytön kasvaminen.

Jouni Valkonen

Varmaan jos meillä on 50 %:n osuus tuulivoimaa verkossa se jotain maksaa. Tätä tuskin edes voidaan arvioida, koska sähkömarkkinat ovat dynaamiset ja sopeutuvat siihen tilaan parhaansa mukaan. Oma veikkaukseni että 50 %:n tuulivoiman asteella ulkois-kustannukset lienevät jotakuinkin 20 euroa per MWh.

Asiaan kuitenkin muitakin keinojan kuin pelkkä 1:1 menevä säätö.

(1) Tuulivoiman ylituotanto voidaan heittää roskikseen tai dumpata Venäjän verkkoon polkumyyntihintaan.

(2) Tuulivoiman tuotanto voidaan optimoida matalille tuulennopeuksille, jolloin tehonvaihtelut ovat oleellisesti pienempiä ja keskiteho voidaan nostaa 30 – 40 prosenttiin nimellistehosta.

(3) Kulutusjousto on mahdollista jos oikein yritetään. On paljon pieniä yksittäisiä menetelmiä kulutusjoustoa varten, joista mainitsen yksinkertaisimman, eli varaavan sähkölämmityksen.

(4) Noin 10 vuoden sisään aurinkopaneelien kylkiäisinä kotitalouksien kannattaa asentaa akkujärjestelmä paneeleille. Tätä varastoakkua voidaan käyttää myös tuulisähkön säätämiseen. Varastoakulle lataus ja purku ei juurikaan ole se mikä syö niiden käyttöikää, vaan se että aika syö niiden kennot, joten marginaalikustannus tuulisähkön varastoimisessa on todella matala, koska akut on jo hankittu aurinkokennoja varten.

(5) Vesivoimalla ja tuontisähköllä voidaan melko paljon tasata.

(6) Tuuli- ja aurinkovoiman suuri määrä verkossa avaa kokonaan uusia teollisuudenaloja, koska meillä on ajoittaja ja varsinkin kesällä melko usein uusiutuvan sähkön ylituotantoa niin paljon, ettei sillä ole hintaa. Näin voidaan ajaa sellaisia teollisuuden prosesseja, jotka ovat erittäin sähköintensiivisiä ja joissa ei olisi mitään järkeä jos sähköstä pitäisi maksaa.

Tässä on viisi tapaa jolla säädön tarvetta voidaan vähentää merkitsevästi.

Itse säätöä voidaan tehdä puuhakkeella, koska siinä polttoainekulujen osuus on korkea, jolloin säädön takia voimalan alhainen käyttöaste ei ole niin merkittävä kustannustekijä.

Käyttäjän yyyy kuva
Janne Korhonen

Toisenlaisiakin näkemyksiä on esitetty. Yhden arvion mukaan systeemikustannukset vastaavat tuotantokustannuksia jo varsin maltillisilla tuulivoimapenetraatioilla, n. 20 %. Kasvaen sitten siitä.

http://www.worldenergyoutlook.org/media/weowebsite...

Mietipä hetki, mitä tapahtuu jos ratkaisuna on tuulivoiman tuotannon hukkaaminen. Mitä se tekee voimaloiden kannattavuudelle?

Muista, miten sähkön hinta määräytyy: jos tuotantoa on verkossa kulutusta enemmän, hinta painuu alimman tuotantokustannuksen tasolle. Siis koko sähkön hinta, ei vain "ylituottavien" voimaloiden tuottaman sähkön hinta. Mitä tämä tekee keskenään korreloivien uusiutuvien kannattavuudelle? Esim. aurinkosähkön tuottajat joutuvat omien laskelmieni mukaan myymään luokkaa 70% kaikesta tuotannostaan nollahintaan (tai vastaavasti, he saisivat sähköä liki nollahintaan) jo siinä pisteessä, kun aurinkosähkö tuottaa vasta alle 15 % teollisuusmaan käyttämästä energiasta.

Tuulivoima ei kärsi ihan yhtä paljon, koska korrelaatio on vähäisempää - yölläkin voi tuulla, mutta yöllä ei varmasti paista. Mutta tuulivoimaloiden kannattavuus hyvinkin puolittuu kauan ennen kuin sillä tuotetaan edes suurin osa sähköstä, saati kaikesta energiasta.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #70

Tuo analyysi ei huomioinut kulutusjoustoa eikä sitä mahdollisuutta että tuulimylly optimoidaan matalille tuulennopeuksille, jolloin kapasiteettikerroin voidaan nostaa 35–45 prosenttiin. Tämä on isoin ongelma noissa analyyseissä, etteivät ne huomioi innovointia ja markkinoiden dynaamisuutta. Jolloin saadaan välttämättä liian korkeat kustannukset. Toisin sanoen, menneisyydestä ei voida johtaa tulevaisuutta. Tämän huomaat sillä, kun luet vaikkapa Greenpeacen tilaamia raportteja, joissa spekuloidaan millaiset ovat energiamarkkinat 40 vuoden kuluttua. Yksi vuonna noin 2007 tjsp. toimitettu raportti oli vuonna 2014 melkein kertaluokan verran pielessä, koska siinä ei otettu lainkaan huomioon innovaatioita ja markkinoiden dynaamisuutta.

Tämän vuoksi sinun laskusi siitä että joutuisivat myymään "70 prosenttia sähköstä nollahintaa" on täysin irrelevantti lasku, koska se ei huomioi lainkaan markkinoiden dynaamisuutta eli markkinat kyllä sopeutuvat tavalla tai toisella tilanteeseen. Se mikä on kuitenkin varmaa, niin sinä enkä minä emme kykene arvaamaan oikein millä tavalla markkinat täsmälleen sopeutuvat.

Tuulivoiman kohdalla vain mediaaninen tuotanto on oleellista. Se tuotanto mikä ylittää oleellisesti — noin kaksinkertaisesti — mediaanista on roskasähköä jolla ei ole arvoa. Jos joku laskee sille arvoa, niin hän laskee tuulivoiman tuottaman energiamäärän väärin. (aika monet laskee tämän väärin!)

Tämän vuoksi tuulivoima on niin vaikea ymmärtää, koska se edellyttää kokonaisuuksien hallintaa. Pitää ottaa huomioon se etteivät kaikki tuuliwatit ole samanarvoisia.

Aurinkosähkö ja tuulisähkö eivät korreloi vaan täydentävät toisiaan. Suomessa esimerkiksi talvisin ja pilvisinä päivinä tuulee eniten, kun taas aurinkoisina kesäpäivinä tulee aurinkoenergiaa eniten. Lisäksi aurinkosähkön tuotantohuippu osuu keskipäivään, kun tuulivoiman tuotantohuippu osuu iltapäivään, jolloin sähkön kysyntä on kaikkein korkein. (aurinkokennotkin muuten kannattaa asentaa ensisijaisesti länteen, koska silloin saadaan aurinkosähkön tuotanto korreloimaan kulutuksen kanssa.)

Aurinkosähkö puolestaan on aivan erilaista kuin tuulisähkö ja se noudattaa erilaista logiikkaa. Aurinkosähköllä pitäisi pyrkiä siihen että 100 % aurinkosähkön tuotannosta menee omaan käyttöön, eli ylimääräinen aurinkoenergia varastoidaan akkuihin eikä syötetä verkkoon. Amerikkalainen aurinkosähköjärjestelmien toimittajalla SolarCityllä on tavoite, että viimeistään 10 vuoden kuluttua he asentavat jokaiseen heidän toimittamaansa aurinkosähköjärjestelmään myös noin 10 kWh:n varastoakun, jolloin päästään 100 prosentin aurinkosähkön itsekulutukseen.

Tämän vuoksi aurinkosähkön tuet pitäisi tukea itsekulutusta.

Teknologian kehitysvauhti on häkellyttävän nopeaa. Vielä kymmenen vuotta sitten litium-akut maksoivat luokkaa 2000 dollaria per kWh ja tänään hinta on jo lähellä 200 dollaria per kWh. Eli hinta on pudonnut 90 prosenttia. Teslan tavoite on vuosikymmenen loppuun mennessä painaa akkujen hinta 100 dollariin per kWh ja tähän tavoitteeseen Tesla jo investoi 5 miljardia dollaria.

Ps. hauska kuriositeetti, että siinä missä eurooppalaiset rämpivät umpisurkeiden ja kankeiden uusiutuvien syöttö-tariffien kanssa, niin Yhdysvallat on kirimässä maailman johtavaksi uusiutuvien markkinaksi ja innovoijaksi. Yhdysvalloissa uusiutuvien tuet eivät aiheuta markkinavääristymiä, joten siellä uusiutuville syntyy paljon herkemmin luonnollisia markkinoita ja verkko-operaattorit ovat valmiita ihan vapaaehtoisestikin ostamaan myös tuulisähköä.

Ja kun markkinat toimivat, niin tämä alkaa jo synnyttää investointipotentiaalia. Tesla Motors siis investoi jo 5 miljardia dollaria akkutehtaaseen ja SolarCity suunnittelee vastaavan kokoista investointia aurinkokennojen tuotantoon. Ja huomion arvoista on, että tuo Teslan akkutehdas tulee saamaan 100 % sähköstään tuuli- ja aurinkovoimasta. Ja pienestä kokeiluluontoisesta geotermisestä voimalasta. Ja Tesla ei todellakaan odota valtion tukia uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Tesla on hauska yritys, koska se osoittaa niin laajalla rintamalla ihmisten — myös sinun — käsitykset uusiutuvasta energiasta, akuista ja sähköautoista vanhanaikaisiksi.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #70

Tuo world energy outlookin raportti on jo vanhanaikainen. Tuulivoima maksaa yhdysvalloissa enää keskimäärin 38 dollaria per kWh. Liittovaltion subvennoinin jälkeen hintaa jää enää noin 25 dollaria per kWh.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Pohjimmiltaan Börje on oikeassa. Uusiutuvien kehitys yhdistyneenä niiden kannata selvästi parempiin tuotanto-olosuhteisiin tulee vaikeuttamaan Suomen kilpailukykyä energiaintensitiivisen tuotannon suhteen pidemmällä aikavälillä. Vielä nyt suomalainen energia on varsin edullista, mutta muutos ilman veromuutoksiakin on meille epäedullinen. Meidän tulisikin rakentaa tulevaa tuotantoa tämäkin huomioiden.

Jouni Valkonen

Tuulivoiman reilu ylituotanto lienee ainoa järkevä ratkaisu, jolla voidaan ylläpitää kilpailukykyä.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

??? Ihanko ???

Itse valitsisin mielummin siirtyminsen korkean jalostusasteen tuotantoon aste asteelta. Jos vaikka tuotettaisiin vähemmän perustuotteita ja sen sijaan jalostettaisiin sitä vielä pidemmälle mitä tuotetaan.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #47

Mielestäni Suomen pitäisi ottaa oppia Norjasta. Norja investoi kotimaiseen teollisuuteen — ja myös tuulivoimaan — todella paljon. Suomalaiset eivät ihan näin paljon pysty ymmärrettävistä syistä investoidaan, mutta kyllä Suomeenkin pitäisi saada valtion investointirahasto, joka pääomittaa kotimaisia hankkeita vähemmistöosakkuudella.

Monet korkean jalostusasteen tuotteetkin ovat erittäin sähköintensiiviä. Mainitaan nyt vaikka villinä esimerkkinä aurinkopaneelien valmistus.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #50

Nprjassa tuulee - Suomessa ei tuule.

Norjan vihreät kampanjoivat rajusti tuulivoimaa vastaan, koska se tuhoaa lintukantoja.

Jouni Valkonen Vastaus kommenttiin #58

Norjassa tuuli vaihtelee paljon, kun Suomessa tuuliolosuhteet ovat vakaat. Tuulivoiman tuotannon kannalta vakaat tuuliolosuhteet ovat paljon parempia, koska roskasähkön tuotannon määrä on paljon vähenee. Ei kukaan kuitenkaan tee mitään kovan tuulen tuulivoiman tuotannolla ja se lähinnä dumpataan naapurin verkkoon tai Norjassa myös voidaan vesivoimaa pumpata ylämäkeen, mikä ei ole kovin tehokasta.

Toi lintujen kuoleminen ei ole mikään erityinen ongelma ja se on hyvä esimerkki suhteellisuudentajuttomuudesta. Kenties norjalaisilla on öljyvaltiona poikkeuksellisia traumoja lintujen tappamisesta.

Käyttäjän koomikko kuva
Mikko Kaasalainen

Kirjoitit, Börje, näin:
"Nykyisin on vielä fiksua käännellä paneleja kohti aurinkoa. Jatkossa nämä alustat ovat kallein ja huoltoa vaativin osa joka jää ilman muuta pois. Huonossakin kulmassa aurinkoon nähden oleva paneeli tuottaa tarpeeksi ollakseen kannattava."
Mihin perustat tuon väitteen?

Ja viittaat jossakin yöttömän yön tuomiin aurinkosähkön etuihin. Jos Lapissa ei pyöritetä paneelia auringon mukaan ja käännetä vielä kallistuskulmaakin, niin ei siitä sähköäkään tule.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Paneeleiden edullisuuteen. On halvempaa laittaa kolme paneelia kiinteästi eri kulmiin kuin sijoittaa yhden paneelin kääntömekanismiin.

Jouni Valkonen

Suomen kesäauringon käyttöä voidaan optimoda vielä heijastavien pintojen luovalla käytöllä.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Eihän aurinkosähkön hinta itsessään ole halventunut maakaasun tasolle tämänkään jutun mukaan,

valtio kuittaa veronmaksajan lompakosta erotuksen (toki pienentynyt) energiantuottajalle,
ei siis mitään uutta auringon alla.

ei mittään mennään sitten porukalla katselemaan Kiinan maaperän ja vesistöt saastuttaneita jätejärviä ja joiden rinnalla talvivaara ympäristövahinkona on pieru saharassa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Australian auringon alla tuntuu kovasti uutta olevan. Onko niillä eri aurinko?
http://yle.fi/uutiset/aurinkoenergia_nousussa__hii...

Jukka Mäkinen

"Onko niillä eri aurinko?"

On varmaan. Se paistaa kirkkaammin ja kulkeekin vastapäivään. :)

Jouni Valkonen

Tuossa jutussa oli kyse hintavertailusta josta tuet oli leikattu pois. Liittovaltion tukien kanssa aurinkosähkö maksaa noin 50 dollaria per MWh Yhdysvalloissa.

Käyttäjän koomikko kuva
Mikko Kaasalainen

Kohta kolme vuosikymmentä aurinkopaneeleita käyttäneenä en ole havainnut paneelien hintojen juurikaan laskeneen. Ehkä siinä on sama ilmiö kuin pelottelussa öljyn loppumisesta. Siitäkin puhuttiin kolme vuosikymmentä sitten, että loppuu kolmessa vuosikymmenessä!!

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kokeilepa Mikko vaikka Google hakua "Solar panel price curve". Saatat yllättyä melkoisesti.

Käyttäjän HarriMuttilainen kuva
Harri Muttilainen

Etteikö kennojen hinta suhteessa tuottoon ole laskenut 30 vuodessa? Ihanko totta?

Jouni Valkonen

Ehkä Mikko tarkoitti sitä, että siitä huolimatta että hänellä on ollut asuntonsa katolla 30 vuotta aurinkosähköjärjestelmä, niin hän ei ole havainnut tuotetun sähkön arvon laskua. Eli Mikon 30 vuotta vanhat aurinkopaneelit eivät ole kärsineet sähkön tuottavuuden alenemisesta.

Mistä voidaan päätellä että uudet aurinkokennot nyt varmaan kestävät sen 20 vuotta, mikä on se aikaväli jolle investointi yleensä jyvitetään. Mutta näyttäisikin että ne saattaisivat kestää ehkä 30 vuotta vai sitten 40 vai peräti 50 vuotta? Kukaan ei oikeasti tiedä kuinka kauan aurinkopaneelit kestävät paitsi ehkä sen, että yleensä 80-luvulla ostetut aurinkopaneelit ovat yhä käyttökelpoisia.

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Sen verran propellihattua minussa on, että jos olisi kymppitonni löysää rahaa, niin ilman muuta tilaisin Fortumilta aurinkosähköpaketin valmiiksi asennettuna. Ei siinä taloudellisesti mitään järkeä olisi, vaikka olosuhteet ovatkin parhaat mahdolliset mitä Suomi tarjoaa, sopiva liiteri etelärannikolla, 35 asteen harjakatto suoraan etelään, järvi edessä, ei puita eikä muita esteitä. Uusi mittauskeskus saman rakennuksen nurkalla joten asennus olisi mahdollisimman yksinkertaista.

Silti, vaikka kuinka lasken tuolla laskurilla, niin laitteiston hinnaksi tulee runsas kymppitonni ja vuotuiseksi säästöksi 413 euroa. Yksinkertainen jakolasku kertoo, että laitteisto tienaisi hintansa 25 vuodessa, ilman mitään korko- tms muita ekonomien kotkotuksia. Kesällä sähköä tulisi varmaan yli oman tarpeen ja Fortum kai sitä saattaisi ostaa, mutta hinta taitaa olla suurin piirtein nolla.

Laitteistosta ei ole myöskään varalaitteistoksi myrskytuhojen jälkeisten sähkökatkojen ajaksi, sillä asentajien työturvallisuuden vuoksi verkon täytyy olla varmuudella virraton.

http://www.fortum.com/countries/fi/yksityisasiakka...

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo

Talvi on tosiaankin ongelmallinen. Nostaisin tässä esille sellaisen asian, että lämmitykseen päätyvän sähkön osuus sähkön kokonaiskulutuksesta on Suomessa talvisin suhteettoman suuri. Energiateollisuuden julkaisun mukaan Suomen sähkön kokonaiskulutus oli vuoden 2013 tammikuussa 8688 Gigawattituntia, kun se oli saman vuoden kesäkuussa 5583 gigawattituntia, mikä kertoo jo paljon. Valaistus toki imee myös talvisin oman osansa, mutta osuus on kuitenkin suhteellisen pieni, johtuen osin energiansäästölamppujen käytöstä.

Se, että sähköenergiaa, siis korkealle jalostettua energian muotoa, haaskataan niinkin paljon molekyylien lämpöliikkeen tuotantoon, on mielestäni ongelma joka pitäisi ensimmäisenä ratkaista. lämmöntuotantoon menevän sähkön osuutta voitaisiin saada laskuun esimerkiksi panostamalla lämpöpumppuratkaisuihin ja rakennusten parempaan eristykseen.

Kun ihmiset näkevät sähkön, varsinkin aurinkösähkön tuotannon, sekä lämmitykseen talvisin tarvittavan (toivon mukaan korkean entropian) energian erillisinä aiheina, olisi ehkä helpompi alkaa puhumaan aurinkosähkön osuuden lisäämisestä. Aurinkosähköä kun on mahdollista saada jo helmikuun kirkkailla keleillä kohtuullisia määriä (paneelit toimivat hyvin kylmässä). Nykyisin aurinkosähkö ehkä nähdään lähinnä piipertämisenä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten rinnalla.

Pitää tässä mainita toisaalta myös se, että seuraan itse mielenkiinnolla leväenergiaan liittyvää tutkimusta, jonka päämääränä on siis fotosynteesin täyden potentiaalin valjastaminen energiantuotantoon ja tällä on ulottuvuuksia myös kaukolämpöaiheeseen.

Lienee mahdollista, että lähitulevaisuudessa vetyä tai polttoöljyyn vertautuvaa nestettä pystytään tuottamaan geenimuokatulla syanobakteeri- eli sinilevämassalla. Sinilevän hyviä puolia ovat, että ne lisääntyvät ja sitovat aurinkoenergiaa kemialliseksi enegriaksi todella nopeasti (fotosynteesi tehokkaampaa kuin millään kasvilla) sekä tietysti akkuratkaisuihin verrattuna se, että levä rakentaa itse itsensä ulosteesta, joten siitä voitaisiin nähdäkseni saada hyvinkin kustannustehokas ja ympäristöystävällinen menetelmä aurinkoenergian varastointiin joko vetynä tai jonkinlaisena leväöljynä. Jos varastointiongelma ratkaistaan, Suomella ei ole hädän päivää. Kesäisin saamme enemmän aurinkoenergiaa kuin Etelä-Eurooppa joten levät kyllä kasvaisivat. Ehkä siis olisi mahdollista, että tulevaisuudessa talvista sähköä ja lämpöä tuotetaan levästä kesäaikaan saadulla vedyllä tai öljyllä?

Sanoisinkin, että Suomen kansallisena etuna olisi levätutkimukseen panostaminen.

Käyttäjän VesaHytnen kuva
Vesa Hytönen

Lämminvesivaraaja meillä mökillä on aivan liian pieni ja sitä paitsi niin vanha, että sen uusiminen on kokolailla ajankohtaista. Joka tapauksessa hankin sellaisen, jossa on valmiina oma kierukka aurinkokerääjien hyödymtämistä varten, vaikka sitä systeemiä ei ihan heti asennettaisikaan. Kyllä sillä tiski- ja suihkevedet saa käytännöllisesti katsoen ilmaiseksi. Siis jos ei laitteistolle laskee sen kummempaa hintaa. Ja onhan se kätevää, että mökille saavuttaessa lämmin vesi on valmiina, ei tarvitse sitä sähköllä ruvata keittelemään.

Minulla on se käsitys, että lähes kaikissa lämminvesivaraajissa on nykyisin joko kierukka valmiina tai ainakin valmius sellaisen asentamiseen.

Leppävaarassa oli MacDonaldsin ravintola ennen kuin se jyrättiin pysäköintitalon alta. Siinä oli aurinkokerääjät katolla ja niillä kerättiin ihan mukavasti energiaa veden lämmittämiseen. Yleisön puolella oli näyttö, josta näki kerätyn energian määrän ajantasaisesti. Kiinteistön huoltajilta kuulin, että helmikuussa, kun pakkasta oli reilusti toistakymmentä astetta ja aurinko nippa nappa puiden latvojen yläpuolella, niin katolta tuleva vesi oli kuitenkin 42-asteista. Eli kyllä se aurinkoenergia Suomessakin toimii.

Käyttäjän ilkkahyttinen kuva
Ilkka Hyttinen

Kiitos Börje,

ennusteesikin on pitänyt ainakin osaltaan paikkansa:

Aurinkosähköstä on tulossa energiapelin voittaja:

http://buimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146997-au...

täällä lisää:

Aurinkosähkö edullinen Suomessakin – hyvä uutinen! :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1764...

Ydinvoima on perin rauhatonta korvikevoimaa :

http://ilkkahyttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1762...

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo

Vesa Hytönen: Mielenkiintoista! Olin kuullut aiemmin samansuuntaista asiaa siitä, että myös aurinkokeräimet voivat toimia alhaisissa lämpötiloissa, kunhan auringonpaistetta riittää.

Aurinkoenergian suhteen helmi- ja maaliskuu ovat Suomessa yllättävän tuottoisia, koska ilman absoluuttinen kosteusprosentti on pakkasista johtuen alhainen, joten valo pääsee etenemään suhteellisen esteettä ilmakehässä, kunhan pilviä ei ole. Tämä on etenkin hyvästä paneelisähkön tuotannon kannalta, mutta ehkä sama pätee myös aurinkokeräimien kohdalla?

Olen itse miettinyt aurinkokeräinjärjestelmän rakentamista itse (netistä löytyy ohjeita). Varsinaisen keräimen kasaaminen lienee melko helppoa, mutta varausjärjestelmä putkistoineen, venttiileineen ja antureineen olisi aikamoinen haaste rakentaa, mutta kenties kuitenkin toteutettavissa.

Hannu Tanskanen

Kalifornia on ihanteellinen paikka sekä aurinko- että tuulivoimalle, Tyyneltä Valtamereltä puhaltaa esim. Friscossa tasainen jatkuva tuuli.

Silti molemmat ovat olleet katastrofi vuosikymmenien kokeilujen jälkeen, edustavat biopolttoaineet mukaan lukien vajaata prosenttia (<1%) osavaltion energiantuotosta. Maailman suurin aurinkovoimayhtiö "Solyndra", Obaman hallinnolta miljardin taalan tuet saanut ajautui konkurssiin vuodessa, nyt koko ennen rikkain osavaltio "governaattorin" hallintokauden jälljiltä.

Käyttäjän MikaPeltokorpi kuva
Mika Peltokorpi

Tuulivoima on kalliimpaa, kuin hiilivoima. Pohjanmerellä tuotettuna. Aurinkosähköllä ja -lämmöllä on suuri potentiaali kasvaa kannattavaksi, mutta maksimiteho on 700 W/m2 ja yhden ihmisen energiatarve katetaan 110 m2:lla. Eli tälläkin hetkellä lähes koko Suomi pitäisi kattaa aurinkopaneleilla, jotta kotitaloussähkön käyttö saataisiin katettua.

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo

Mika Peltokorpi: jos yhden suomalaisen energiantarve voitaisiin kattaa 110 neliömetrillä aurinkopaneeleja, niin kaikkien 5,5 miljoonan suomalaisen energiantarve voitaisiin tyydyttää noin 605 neliökilometrillä paneeleja, mikä olisi noin 0,18 prosenttia Suomen pinta-alasta.

Tietysti tuokin olisi huiman paljon, enkä usko että kukaan ehdottaa nykyisen tekniikan paneeleita asennettavan moisessa mittakaavassa.

Mihin lähteisiin muuten perustat antamasi luvut?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset