buimonen Turhan kitinän kuunteleminen turmelee aivosi

Shell: Neljän asteen lämpötilan nousu todennäköistä

Suomessa keskustelu tulevaisuudesta pyörii lähinnä oman maan talouden ympärillä. Suomen pankki maalailee pessimististä kuvaa noin prosentin talouskasvusta vuosikymmeniä eteenpäin. Silti kannattaa muistaa, että suurimmat haasteet koko ihmiskunnalle aiheutuvat reippaasta lämpötilan noususta.

Öljy-yhtiö Shell tuli julki oman ennusteensa kanssa, jossa se pitää pelottavaa neljän asteen globaalia nousua todennäköisimpänä skenaariona vuosisadan loppuun mennessä. Poliitikkojen kyvykkyyteen saada merkittävää muutosta aikaan ei uskota.

http://www.hs.fi/talous/a1305956134275

Suomen kannalta todennäköinen lämmönnousu on suurempi. Noin 6-8 astetta. Olettaen, ettei golf virta kokonaan tyrehdy. Esimerkiksi nykyisiä metsänistutuksia voi pitää vaikeasti tuottavina, koska meidän ilmastomme on oleellisesti lauhempi tulevaisuudessa. Kuusi- ja mäntymetsät vaihtuvat lehtometsiksi todennäköisesti tuhohyönteisten ja myrskyjen hävittäminä.

Etelä-Euroopan aavikoituessa väestö sieltä siirtyy yhä pohjoisemmaksi. Nykyisestä hallitusta maahanmuutosta siirrytään yhä kaoottisempaan vaiheeseen.

Kun poliitikoista ei selvästikään ole maailman pelastajiksi, niin sitten ihmisten täytyy itse aktivoitua. Jokaisen on mietittävä mitä voi vielä tehdä, että lapsenlasten tulevaisuutta ei tuhota omaa ahneuttamme. Tiedämme  jokainen toimivamme väärin, joten vain me itse voimme alkaa elää paremmin.

Mieti miten saat kulutustasi ohjattua kestävämpään suuntaan. Suomen taloutta ei tarvitse hyydyttää lopettamalla rahan käyttö, mutta käytetty raha kannattaa investoida järkevästi tulevaisuutta silmällä pitäen. Vaikka uuteen sähköautoon ja  aurinkopaneleihin. Tai ihan mihin tahansa, jonka uskot hillitsevän ilmaston lämpenemistä. Osta vaikka puhtaan teknologian firmojen osakkeita. Käytä rahasi järkevästi paremman maailman hyväksi.  

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (61 kommenttia)

Käyttäjän arialsio kuva
Ari Alsio

Juuri tuosta syystä muutin Ouluun ja istutin tänne lehtipuita muun muassa päärynöitä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Suomen kannalta todennäköinen lämmönnousu on suurempi. Noin 6-8 astetta. Olettaen, ettei golf virta kokonaan tyrehdy.''

Börjellä on kerrankin hyviä uutisia.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Pekka varmaan mieluusti lämmittelisi vanhoja luitaan. Riittävän iso muutos ei vaan taida ehtiä enää sinun iloksesi, joten sinun kannattaa vaan lämmittää saunaa jäljellä olevat vuodet. Mitään valaistumista ja elämäntapamuutosta en odota.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Jep, samasta syystä olen alkanut viljelemään tammea, saksanpähkinää ja jalavaa, mahdollisimman pohjoisista alkuperistä. Halla vain tahtoo tehdä keväisin tepposet saksanpähkinälle ja jalavalle, eikä jänikset yhtään avita asiaa. Sitkeästi kuitenkin hiilidioksidipitoista subtropiikkia odotellessa elän toivossa. Eilen illalla taisi muuten maa järähdellä täällä kaakossa. Kaiva poika, kaiva vaan, routa ei lopu milloinkaan.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Suomessa pitäisi ryhtyä kai tutkimaan mahdollisesti pääkaupungin siirtämistä Ouluun?

Käyttäjän Savolax kuva
Jukka Heikkinen

Mutta kun se merenpinta nousee metrejä...
Kuopio vois olla sopivin...

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Lukion kävin Kuopion Lyseossa, joten Kuopio olisi Oulua parempi pääkaupunki!

Käyttäjän optimisti kuva
Juhani Niinipuu

Oulussa Postglasiaalinen maannousu on 9mm vuodessa ja tätä on jatkunut jo vuosisatoja. Saa merenpinta nousta ilmastonmuutoksen myötä vaikka sen pari metriä vuosisadassa niin se ei maata kaada.

Käyttäjän auvorouvinen kuva
Auvo Rouvinen

joo älytöntä hesaan rakentaa, se uppoaa. toisaalta myöskin älytöntä jokin vanha kaupunki ottaa pääkaupungiksi, siellä saa tapella häätöjen kanssa.

kuivalle autiolle maalle kehärata ja sen varteen asemat. mulla o valmiiksi suunniteltuna.

http://auvorouvinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/17478...

Tapani Lahnakoski

No nyt on kaiken pahan alku ja juuri, öljyteollisuus, tullut pelastamaan pallomme!!

Ikuisesta huijarista on tullut pelastaja. Voi tätä takinkäännön keveyttä.

Syitä tähän ulostuloon voi kukin itse miettiä. Ilmastomallien kehnoon ennustekykyyn tällä manooverillä ei kylläkään ole mitään vaikutusta.

Hesari näitä "tutkimuksia" innokkaasti kyllä julkaisee.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Kovin jäin pohtimaan tuota, miksi Shell julkaisee tuollaisen skenaarion liiketoiminta stretegiassaan. Kyllähän Shell tietää ettei IPCC:n lausunnot perustu ihmisen aiheuttamaan vaan kokonaisuuden mukaiseen ilmastonmuutokseen, mutta silti hämmentää.

Ei oikeastaan jää muuta selitystä, kuin etteivät usko, että pystyttäisiin luopumaan fossiilisista polttoaineista ainakaan taloudellisesti kannattavasti.
Luottamus siihen, että liuskekaasu vahvistaa Shellin talouden tulevaisuudessa niin vankaksi, ettei ole mitään syytä pelätä fossiilisen energian käytön romahtamista.

Tapani Lahnakoski

Jotain tollasta varmaan. Miten mahtaa tämä "mallinnus" vaikuttaa Pariisin ilmastokokouksen henkeen? Ei taida Shell luvata kuitenkaan tuhatta miljardia kehitysmaille uusiutuviin siirtymiseksi, kun sellaisia ei ole.

Käyttäjän OksanenIlona kuva
Ilona Oksanen

Öljynporaus alkaa Alaskassa: Suomalaiset jäänmurtajat ovat jo matkalla

Barack Obama näytti Shellin arktisten alueiden öljynporaushankkeelle vihreää valoa.

Aurora Rämö
16.5.2015 08:30

Suomi on ainoa maa, joka vuokraa kalustoaan öljy-yhtiöille. Ruotsi esimerkiksi on päättänyt, ettei lähde mukaan vastaavaan.

Alusten vuorkaaminen on ongelmallista paitsi ilmaston ja ympäristön takia myös taloudellisesti.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla teki kaksi vuotta sitten raportin, jossa se nosti esiin Suomen korvausvastuun onnettomuustilanteessa. Yhdysvaltain lainsäädännön mukaan myös alihankkijoiden olisi teoriassa osallistuttava puhdistuskustannuksiin, jos öljy pääsisi leviämään.

Arctia Shipping ja valtion omistajaohjaus ovat kieltäneet, että korvausvaaraa olisi. Heidän mukaansa vahingot maksaa niiden aiheuttaja, tässä tapauksessa Shell. Näin siitäkin huolimatta, että Meksikonlahden onnettomuudessa alihankkijoille syydettiin vastuuta, vaikka yhtiöiden välisissä sopimuksissa ei ilmeisesti korvausvastuuta mainittukaan.

Muun muassa entinen ministeri Osmo Soininvaara (vihr) on esittänyt, että öljynporauksen avustamista pitäisi olla hoitamassa yksityinen yhtiö.

”Kun perussuomalaiset ovat niin huolestuneita siitä, että joudumme maksamaan eteläisen Euroopan velkoja, pitäisikö heidän olla huolissaan siitäkin, että tämä Arctia Shippingin intohimoinen harrastus voi tulla perin kalliiksi valtiolle”, Soininvaara kirjoittaa.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/oljynporau...

"Shell on poikkeus. Se on yrittänyt arktisille alueille lannistumatta jo vuosikaudet. Siellä kun on arvioitu olevan 22 prosenttia maailman poraamattomasta öljystä.

Ensimmäinen poraussuunnitelma pistettiin vetämään vuonna 2009. Koeporaukset kuitenkin lykkääntyivät Meksikonlahden öljykatastrofin takia, kun öljy-yhtiö BP:n porauslautta räjähti kesällä 2010. Porausreikä vuoti 86 päivää mereen ja tuhri satojen kilometrien matkalta vettä ja rantaa. 11 ihmistä, tuhansia eläimiä ja kymmeniätuhansia lintuja kuoli.

Shell kokeili uudelleen vuonna 2012, taas huonolla menestyksellä. Viranomaiset löysivät aluksista vakavia turvallisuutta ja ympäristöä vaarantavia puutteita ja kaksi porauslauttaa ajautui karille. Toinen lautta sai 12 miljoonan dollarin sakot ympäristömääräysten törkeästä rikkomisesta ja laitettiin neljäksi vuodeksi käyttökieltoon. Suunnitelmat jouduttiin jättämään pariksi vuodeksi.

Nyt Obaman hallinto antoi luvat poraukseen tietyin ehdoin. Pohjoiseen ei voi noin vain lähdetä ajelemaan, vaan hakemukset täytyy hyväksyttää erikseen osavaltiotasolla, turvallisuus- ja ympäristöviranomaisilla sekä eläinsuojeluohjelmalla.

Kaiken täytyy olla kunnossa ainakin paperilla, sillä Tšuktšimeren olosuhteet ovat lievästi sanottuna hankalat. Vaikka Meksikonlahden öljyreiän tukkiminen kesti kauan, sinne sentään pystyttiin hankkimaan avuksi laivoja ja tuhansia ihmisiä. Alaskassa ei ole edes teitä. Naapureiden luona kyläillään pienlentokoneella. Jos jotain sattuisi, lähimmälle öljyntorjuntavarustautuneelle rannikkovartiostoasemalle on yli 1500 kilometriä matkaa...."

Käyttäjän esalehtinen kuva
Esa Lehtinen

Kun Helsingin Sanomat tai YLE raportoi ilmastonmuutoksesta, valistunut lukija/kuulija nostaa mediakriittisyytensä tasoa vähintään kertaluokalla koska kokemuksen mukaan kyse on enintään puolitotuudesta. Kuten tässäkin tapauksessa. Koskee myös brittiläistä The Guardian –sanomalehteä joka on taas kerran on Helsingin Sanomien ilmastojutun taustatieto.

Tässä linkki alkuperäiseen Shellin rahoittamaan raporttiin (löytyi googlettamalla parissa minuutissa, Uimonenkin olisi halutessaan löytänyt):

http://s01.static-shell.com/content/dam/shell-new/...

Raportin aivan alkusivuilla todetaan, että raportissa kuvaillaan skenaarioita (esimerkiksi neljän asteen lämmönnousu) Shellin päätttäjien päätöksenteon tueksi.

Mitä tarkoittaa sana ”skenaario”? Tässä yhteydessä skenaariolla tarkoitetaan kuvausta siitä, mitä on mahdollista tapahtua tulevaisuudessa. Skenaario ei ole ennuste, eikä kuvaus siitä, mitä todennäköisesti tapahtuu tulevaisuudessa. Skenaarion määritelmä sisältää myös negaation eli kuvauksen siitä, mitä tulevaisuudessa ei tapahdu. Joten tälläkin kertaa enintään puolitotuus Helsingin Sanomilta, valitettavasti taas.

Kaikkiaan koskien Shellin raporttia, kyse on lähinnä äärimmäisen mahdollisuuden huomioonottamisesta Shellin päätöksenteossa, ei todennäköisestä lämmönnoususta.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kuten Shellin skenaarioraporttikin toteaa:

"The debate on climate change takes place between the older generation that has presided over the problem and a younger one that aspires to find solutions and reverse its potential impacts."

Pidä vaan tiukasti pää siellä pensaassa. Shell puolestaan ei kiistä todennäköistä ilmastonmuutosta yhdessäkään kohdassa raporttia.

"Nevertheless, with strong energy growth and delayed attention to CCS, greenhouse gas emissions follow a pathway worryingly much higher than the 2°C goal, which in turn further increases the focus on adaptation to the effects of climate change."

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

”Climate change is widely recognized as a global threat, but thus far there's been little effective resolve to curtail carbon emissions, which are largely responsible. A world powered by carbon-free renewable energy would undoubtedly be a better place, but getting there is the tricky part.”

”Ilmastonmuutos on laajalti tunnustettu maailmanlaajuinen uhka, toistaiseksi tavoitteena on ollut vain vähän tehokasta päättäväisyyttä rajoittaa hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat pitkälti vastuussa ilmastonmuutoksesta. Maailma, jonka käyttövoimana olisi hiiletön uusiutuva energia olisi epäilemättä parempi paikka, mutta sinne on pitkä matka.” http://www.realclearscience.com/journal_club/2015/...

Uusiutuvien tukemisella verovaroin on vain pieni vaikutus CO2 -päästöjen rajoittamisessa, 0,3 % USA:ssa uuden tutkimuksen mukaan.

http://www.nap.edu/openbook.php?record_id=18299&pa...

Professorit Satu Viljainen ja Kalevi Kyläheiko totesivat äskeisessä Sitran julkaisussaan (tammikuu 2015) "Tukimekanismeja ja tavoitekonflikteja Euroopan nykyisillä sähkömarkkinoilla", että tuulivoima lisää hiilidioksidipäästöjä eikä suinkaan vähennä niitä.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/103470/...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Väärin sammutettu? Mitkä olivatkaan ne Jouni Aron henkilökohtaiset ratkaisut, joilla ilmaston lämpenemistä vähennetään? Pessimismilläsi ajataan lähinnä täysillä kuilun reunan yli.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Suomessa ovat esim. energiaratkaisut olleet oikeansuuntaisia, lukuunottamatta syöttötariffin myöntämistä tuulivoimalle.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #25

Selvää poliitikkoainesta kun jättää vastaamatta suoraan kysymykseen.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #26

Hiiltä pitää sitoa enemmän biosfääriin, tätä edistän omissa toimissani.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #27
Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #29

Miten sidotaan biosfääriin vai...? Fotosynteesi sitoo hiilidioksidia kasvikuntaan. Edistämällä esim. puurakentamista, puupohjaisia tuotteita, pitämällä kaupungit vihreinä. Maaperä oikein käsiteltynä sitoo hiiltä, esim. runsasmultainen peltomaa sisältää runsaasti hiiltä ja antaa paremman sadon. Muutaman asian mainitakseni.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #30

Teet siis ihan itse vai toivot jonkun tekevän?

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #37

Tee niin kuin minä opetan... Näissä asioissa teen myös niin kuin olen kirjoittanut kirjaimellisesti.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Ongelmana on se, että ihmisen toimilla voidaan vaikuttaa ilmastoon ihan yhtä suurella varmuudella kuin vaikkapa ylihuomisen säähän. Toisinsanoen ihminen ei ole sään herra eikä ole perillä kaikista mekanismeista, jotka säätä ja ilmastoa muokkaavat.

Ilmastonmuutos voidaan tietysti empiirisesti mittaamalla todeta, mutta siihen se varmuus sitten jääkin. Meillä on Suomessa toinenkin akuutti ympäristöongelma, jonka aiheuttaja tiedetään varmuudella ja johon olisi paljon suuremmat vaikutusmahdollisuudet nimittäin Itämeri.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Molempiin ympäristöongelmiin meidän on tartuttava yhtä tiukasti. Tosin saanemme pian hallituksen, joka huonontaa molempien tilaa. Vaaleilla siitä virheestä onneksi voidaan päästä eroon viimeistään neljän vuoden kuluttua.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola

Dilemma olikin mielestäni siinä, että miten ihmisen pieni osuus ( olen kuullut arvioita 3-7%) hiilidioksidipäästöistä aiheuttaisi 100% varmuudella lämpenemisen? Tai niin suuren osan siitä, että mittavat yhteiskunnalliset ratkaisut ovat perusteltuja? Äkkiseltään voisi ajatella, että ihmisen osuus CO2 kokonaiskuormasta on sen verta vähäinen, että sama kehitys tapahtuisi joka tapauksessa.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #43

Mitähän lähteitä olet mahtanut lukea? Esiteollisen ajan hiilidioksidipitoisuus oli noin 280 ppm. Nykyisin se on noin 400 ppm. Kasvu jatkuu edelleen noin 2 ppm/vuosi.

http://www.geologia.fi/index.php/sv/uutiset/315-il...

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #45

Mitä noilla yksittäisillä mittauspaikoilla on merkitystä kokonaisuuden kannalta.

http://aijaa.com/sJMWJ8

Tässä kuvajassa on Suomessa mitattua yhden paikan CO2-lukemaa muutaman viime päivän ajalta (15.05.- 19.05.2015) Tuostahan voisi jo samalla periaatteella sanoa, että Suomessa on mitattu jo 470ppm hiilidioksidipitoisuuksia.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #47

Totta kai on. Sopivan etäällä keskuksista olevat mittauspisteet keskiarvoistavat tilanteen. Tuo linkissä mainittu Hawaijilla sijaitsevalla Mauna Loan mittausasema on suosittu, koska sillä pitkä mittaushistoria eikä kovia huippuarvoja tarjoavia päästölähteitä ole ympärillä.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #56

Montako mittauspistettä tarvitaan, jotta saataisiin luotettava globaali arvo edes noin ±10 ppm:n tarkkuudella?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #57

Enpäs tiedä. Mittauspisteitä voi olla melko tiheässäkin, joten globaali arvo saadaan mitattua paljon tarkemminkin kuin +-10 ppm tarkkuuteen. Hiilidioksidianturi on melko silppeli laite, joka liitetään nykyisin usein rakennusautomaatioonkin säätämään raittiin ilma virtausta.

Katselin muutama päivä sitten edullista CO2 käsimittaria ihan muuhun käyttötarpeeseen. Suunnilleen 200 egellä sellaisen saisi netistä tilattua. Ammattilaitteisiin vielä tuplahinta päälle.

Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen Vastaus kommenttiin #58

Niitä tarvitaan niin monta, ettei sellaista verkkoa saada ikinä rakennettua, puhumattakaan siitä että mittareiden kalibrointikin on sitä sun tätä. Lämpömittari on yksinkertainen mittalaite ja nekin heittelee helposti ±5 asteen verran.

Se on kamala vääryys ihmiskuntaa kohtaan, että uskotellaan johonkin mikä ei ole totta. Vielä kamalampaa on, että ryhdytään uhraamaan miljardeja dollareita noiden lukujen ohjaamana.

Käyttäjän AnttiMikkola1 kuva
Antti Mikkola Vastaus kommenttiin #45

Puhuin hiilidioksidipäästöistä prosenteissa, joista käsittääkseni noin 95% tulee luonnosta ja meristä ja ihmisen tuottama on vain hyvin pieni osa.

Tässä "newscientist" kirjoittaa:
http://www.newscientist.com/article/dn11638-climat...

220 Gigatonnia kasveista, 330 gigatonnia meristä ja 29 gigatonnia ihmisen päästämää. Prosentteina siitä tulisi pyöristettynä 5,27%. Joku toinen sivusto näytti 3,7%. 40% ihmisen tuottamasta CO2:sta imeytyy lisäksi suoraan pois meriin. En ole ekspertti, mutta kieltämättä epäilyttää tuon linkinkin johtopäätökset, että noin vähäinen lisäys tosiaan olisi syyllinen kaikkeen.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Positiivinen uutinen maailmalta.

Sähköntuotantoon uusi kehitysaskel. Ruotsalainen innovaatio, jossa hyötysuhde nostetaan aurinkoenergialla jo yli 30%:iin.

Aurinkopeilit yhdistettynä stirling-moottoriin.

Hyvä kysymys näissä on, että kuinka nopeasti nämä saadaan skaalautumaan.

Stirling-koneen teoreettinen hyötysuhde on jo kohtalaisen hyvä. Artikkelin mukaisessa aurinkoenergialla toimivalla järjestelyllä hyötysuhdetta parantaa korkea lämpötila, joka aurinkopeileillä saadaan.

Stirling-moottori itse on kohtalaisen simppeliä tekniikkaa, eli ei mitään erityistä hi-tech:iä.

Lämpövoimakoneiden teoreettinen maksimihyötysuhde on laskettavissa ns. Carnot-kiertoprosessin mukaan. Hyötysuhdetta kohentaa, mitä suurempi lämpötilaero saadaan aikaan "lämpösäiliöiden" välille. Toki systeemin hävikit huonontavat hyötysuhdetta. (Kitka, painehävikit, lämpöhävikit, sähkögeneraattorin hävikit.)

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Olin jo kirjoittamassa, että ruotsalaisilla on pelisilmää tehdä liiketoimintaa tästäkin. Kyseisen firman hallituksessa onkin myös suomalainen, Ahlström Capital:in Panu Routila. Tästä voisi ehkä päätellä, että tässä on liiketoiminnallista mahdollisuutta.

Aiheesta kiinnostuneille, tässä linkissä näyttää löytyvän valmiita laskentamalleja ym.

Parhaimmillaan tämän sektorin innovaatiot voivat työllistää myös Suomessa.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Miten todennäköisenä "Shellin todennäköistä" voidaan pitää kun verrataan skenaariota (punainen käyrä) toteutuneeseen kehityspolkuun (sininen käyrä)?

http://www.woodfortrees.org/plot/rss/from:1996/det...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kyse on Shellin skenaariosta, jonka perusteella pohtivat jatkossa bisneksensä suuntaa. Timon skenaarion me kaikki jo hyvin tunnemmekin.

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Shellin pisneksiin en ota tässä kantaa, he tekevät kuten parhaaksi näkevät, vaikkakin kehottivatkin kenenkään olla ottamatta ko skenaariosta suuntimia pisnekseensä.

Mutta sininen käyrä ei ole skenaario, vaan on lämpötilakehityksen empiirinen estimaatti ja joka vertailussa Shellin skenaarioon.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Mitä enemmän tästä aiheesta käydään kuumana, sitä korkeammalle lämpötila nousee.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Jo viiden miljardin vuoden päästä aurinkomme energiavarat loppuvat ja ihmisillä maapallolla tulee silloin tosi kylmä. Ihmeissään varmaan lukevat silloin näitä vanhoja blogikirjoituksia, joissa valiteltiin maapallon lämpenemistä.

Niko Sillanpää

Jo ennen kuin punainen jättiläinen nielaisee tämän planeetan, täällä on hetken aikaa todella kuuma...

No, Shell on jo vuosia sitten siirtynyt strategiassaan fossiilisista polttoaineista yleisenergiafirmaksi. Viestinnässä on varmaankin hyvä luoda markkinoita, koska se taitaa olla yksi yritysviestinnän merkittävä tavoite.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Olen kirjoittanut tähän liittyen aiemmin. Suomena me ei voida kääntää pulkkaa, mutta me voimme kyllä (yrittää) median ja internetin keinoin vaikuttaa, että suuret valtiot muuttuisivat. Mutta se vaatii panostusta. ennenkuin yhdysvaltalainen, kiinalainen, intialainen ja venäläinen ei voi äänestää vihreää puoluetta, niin mitä käytännön mahdollisuuksia on estää fossiilisten käyttöä? Koko vihreä liike on tällöin ihan turha, jos se ei yritä vaikuttaa niihin, joilla on voima, valta ja kunnia iänkaikkisesti.

http://pahalukki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192968-j...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Jokainen voi yksilönä kääntää pulkkaa suosimalla ilmastomyönteisiä ratkaisuja. Sitä kautta paremmat tuotteet ja palvelut saavat lisää markkinoita. Vastuu on kuluttajilla ihan siinä kuin poliitikoillakin.

Käyttäjän PahaLukki kuva
Juho Salo

Siitä huolimatta, nykyään talouden on pakko kasvaa ja tuottaa prosentuaalista voittoa pääomalle. Talousdemokratia auttaisi siinä parhaiten, koska voisimme lopettaa talouskasvun menettämättä elintasoa ja töitä. Meidän kulutus on myös vähäistä, isojen maiden isoa. Jokaisella venäläisellä ja kiinalaisella pitäisi olla pääsy samaan nettiin ja kulttuuripiiriin kuin meillä. Samat facebookit ja youtubet ja uusi suomi blogit... ja monipuoluejärjestelmä.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen

Kirjoitat : ” Vaikka uuteen sähköautoon ja aurinkopaneleihin. ”
Tahdon tuoda esille myös tavaraliikenteen osuuden kestävän kehityksen mukaisessa suunnassa kun otetaan ilmastomuutokset ja laivanrakennuksen tekninen kehitys huomioon.

World Bankin Logistic Performance Indexin mukaan Suomi oli vuoden 2012 mittauksissa vielä sijalla 4 .

(LPI on eduskunnan valitsema indikaattori, kun tarkastellaan vuoden 2012 liikennepoliittisen selonteon mukaan liikenteen kestävän kehityksen mukaista ja taloudellista liikennepoliittista onnistumista ) mukaan viime hallituskauden saldo oli 21 sijan menetys maakohtaisissa logistiikan järjestelyissä ja kilpailukyvyssä.

Kun ottaa huomioon yllämainitun lämpenemisen on oletettavaa että nykyinen jääpeite Suomenlahdella ja sisävesillä pienenee ja vähenee jopa 50% .

Maailman tehokkaimman logistiikan järjestämisessä verrattuna meidän omaan logistiikkaamme on se ero että Saksassa kuljetetaan sisävesillä noin 11% maan koko tavaravirrasta.

Meillä alle 1%

Em tarkoittaa käytännössä että Saksassa on vain 33 kuorma autoa kuljettamassa rahtia maanteillä 1000 ihmistä kohden. Meillä jossa on tavararahtiliikenteeseen sopivia väyliä (pienellä kunnostuksella jopa lähes 7000 km.) olemme panostaneet raide (mikä on noin 17 kertaa kalliimpaa mitä vesiliikenteen väylien ylläpito) ja maantieliikenteen väylärakentamisiin (ylläpito 3 kertaa kalliimpaa mitä vesiteitten) ja tarvitsemme kuljetuksiimme 96 kuorma autoa / 1000 asukas.

EU:ssa ollaan sovittu että pyritään vuoteen 2050 siirtämään maantieliikennettä raiteille ja vesille. Meillä ei olla edes alettu suunnittelemaan sinnepäinkään vaan jatkamme yhä sata lasissa valtavaa kestävän kehityksen ja EU liikenne strategian vastaista yksipuolista maantieliikenteen kehittämistä yhä raskaimmille rekoilla ja on unohdettu täysin vesiliikenteen suomat mahdollisuudet.

On selvää että vesiliikenteeseen tulisi siirtää maximäärät ja loput raiteille ja maanteille –se osuus mitä ei voida vesitse kuljettaa.

Tämä vaan on jätetty tietoisesti pois ja poliittisesti valittiin vuonna 2012 kestävän kehityksen ja EU liikennestrategian vastainen linja jolla on ajettu koko logistiikkamme täysin kilpailukyvyttömään tilanteeseen.
Jopa Ruotsi on valinnut uuden "Nearest port is best port" sisävesien kehittämislinjan vaikka sillä on vain 56kuorma autoa liikenteessä /1000 henkilöä, ja vain murto osa meidän sisävesiliikenne mahdollisuuksista.

Toivottavasti tuleva hallitus saa tähän myyteillä ja tiedon puutteella ylläpidettyyn metsäteollisuuden alue hankinta kartelli toiminnan tukemiseen muutoksen aikaan

http://www.e-lass.eu/en/Documents/SouthamptonJan20...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tuleva hallitus tekee enintään Yaraa varten ikioman rautatien Sokliin.

Sinänsä olet oikeassa, että tämän kaltaisiin asioihin tarvittaisiin poliittista viisautta. Sitä vain ei ole suomalaisille suotu. Ainakaan vielä.

Rauno Ruusunen

Viileää kevättä on pitänyt.Viileyden takia CO2 pitoisuudet kasvaa huonosti.Vihreys on poliittinen aate,joka kieltää luonnon totuudet ja korvaa ne väittämillä.Suomi hyötyy jos ilmasto lämpenee vielä muutaman asteen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Mihin tämä väite perustuu:

"Suomen kannalta todennäköinen lämmönnousu on suurempi. Noin 6-8 astetta."

Ilmastomallit eivät pysty ennustamaan ilmaston lämpenemisestä johtuvia emergenttejä ilmastosysteemien muutoksia. Voi käydä niinkin, eträ Suomen kesät tilevat olemasn kylmiä ja sateisia ja talvet lämpimiä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kaikkea voi tietenkin tapahtua kun ilmasto saadaan tarpeeksi sekaisin. Toistaiseksi näkemäni ennakointi pohjoisten alueiden lämmönnoususta on keskiarvoa korkeampaa. Näin maallikosta on varsin loogistakin, että pohjoisen jääpeitteen menettäminen mahdollistaa suuremman lämpömäärän kertymisen.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn
Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Ydinvoima on Suomen olosuhteissa erinomainen tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Siihen ei tarvita massiivisia verotukiaisia - vain eduskunnan päätös ja yksityistä pääomaa.

Toivottavasti Suomen vihreätkin sen jonain päivänä ymmärtävät.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Toistaiseksi ei ole tiedossa uusien reaktoreiden toimilupahakemuksia. Olkiluodossa todettiin, ettei nelosta tulla rakentamaan. Loviisa kolmosen suunnalta ei ole kuulunut mitään uutta. Vaikuttaa aika epätodennäköiseltä, että rahoitusta löytyy. Ainakaan ruotsalaiset energiayhtiöt eivät näe ydinvoimaa taloudellisesti kannattavana vaihtoehtona. Minulle ydinteknologia sinänsä kelpaa, mutta vaikea on uskoa suurten reaktoreiden olevan fiksu vaihtoehto.

Usean pienen standardoidun reaktorin kompleksit olisivat todennäköisemmin paremmin kannattavia. Isojen uniikkivoimaloiden järjestelmät ja viranomaishyväksynnät ovat liian kallis ja hidas prosessi.

Tapani Lahnakoski

Niin, kalliiksi ovat menneet, vaikka vanhat neukkureaktorit ovat toimineet loistavasti vuosikymmenet. Kalleuden syytä voi vain arvailla.

Onko sinulla jokin viisastenkivi meidän energiatarpeemme tyydyttämiseen vaikka 50 v tähtäyksellä? Vaatii tietenkin edes karkeita lukuja, jos haluat meitä auttaa oikealle tielle.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #66

Onhan tuo ST1:n geoterminen koevoimala aivan huikean mielenkiintoinen kokeilu. Jos yhdellä voimalalla lämmittää 20.000 ihmisen kodit, niin se avaa myös aurinkosähkölle loistavan tulevaisuuden. Toivotaan, että ST1 hoitaa homman kotiin.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #67

Samaa mieltä. Toivomme, että ei jää pelkäksi kokeiluksi. Siinäkään suhteessa meidän kolkkamme ei vaan ole niitä edullisimpia. Geoterminen gradientti on huono. Pitäisi olla lähempänä mannerlaatojen reunoja, josta taas tulisi muita ongelmia. Suo siellä, vetelä täällä, kuten Kekkonen sanoi Hallamalle.

Onneksi Suomesta on lähdetty fuusiovoimatutkimukseen, vaikka maallikkona mieluummin suosittelisin torium-tutkimukseen menemistä.

Meillä täällä kylmässä pohjolassa on viisainta odottaa tekniikan kehitystä ja kylläkin tutkimukseen pitää mennä mukaan, mutta ei pidä mennä rakentamaan keskeneräistä energiatekniikkaa, kuten tuulivoimaa.

HELEN on nyt vihreiden johdolla tekemässä isoa munausta ja tuhoamassa Helsingin tuottoisimman tulolähteen. Onneksi en asu Helsingissä.

Käyttäjän mikamustonen kuva
Mika Mustonen

Valitettavasti uusiutuvan energian tukiaisilla on sotkettu energiantuotannon markkinat. Nyt ei tahdo rahaa löytyä oikein minkäänlaisiin voimalahankkeisiin ilman yhteiskunnan tukieuroja. Eiköhän suomalaisetkin poliitikot ajan mittaan kuitenkin tajua nykytilanteen järjettömyyden ja markkinaehtoisuus taas palautetaan energian hinnoitteluun. Siinä vaiheessa uudet ydinvoimahankkeet palaavat mukaan energiapalettiin. Standardoidut pienreaktorit voivat hyvinkin olla tulevaisuuden ratkaisuja.

Käyttäjän erkkiaura1 kuva
Erkki Aura

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta on Hawaiilla Mauna Loalla pitkään mitattu. Vaikka tuloksissa on hajontaa, viikottaisista keskiarvoista saa jo hyvän kuvan vuodenajan vaikutuksesta ja myös yleisestä trendistä. Googlaamalla löytää helposti. Mittauspaikka on hyvin valittu, valtameren keskellä ja korkealla.

Olen seurannut näitä mittaustuloksia pitkään. Mitään kummallisia heilahduksia ei pitoisuuksissa ole ollut. Hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä näyttää nousevan kiihtyvällä vauhdilla.

Käyttäjän erkkiaura1 kuva
Erkki Aura

Jatkan hiukan. Olen aikaisemmin mitannut monen vuoden ajan kasvustosta ja kasvuston päältä hiilidioksidipitoisuuksia. Päivällä kasvusto alensi oikein reippaasti pitoisuutta ja yöllä kasvien hengitys lisäsi sitä. Sadan metrin päässä oli tie. Ohi kulkeva auto nosti lukemaa roimasti sopivalla tuulella. Ajan suhteen vertailukelpoisia lukemia saadaan valtameren keskellä ja korkealla vuorella.

Tapani Lahnakoski

Mielenkiintoista on, että ilmakehän vertikaalinen CO2-profiili vaihtelee yllättävän rajusri:

http://www.atmos-chem-phys.net/11/2455/2011/acp-11...

Olen ennen luullut, että sen maksimiosapaine on kylmimmissä kerroksissa, 10 ... 15 km:n korkeuksissa. Ym. linkin kuvista voi päätellä, että joskun näin onkin, mutta ei aina. Vaihtelu näyttää olevan melkoista, jos tutkimukseen on luottamista. Mauna Loan mittauksissa ei sillä korkeudella vaihtelua näy, mutta siinä on tietenkin jonkun verran keskiarvoistusta.

Vielä muutama kuukausi sitten IR-simulaatio-ohjelma, MODTRAN, (suosittelen kokeilua) ennen sisälsi juuri alussa kuvaamani profiilin, mutta nyt se on muutettu tikkusuoraksi.

http://climatemodels.uchicago.edu/modtran/

Oikeanpuoleisessa kuvassa on aluksi lämpötilaprofiili, mutta sen alta voi valita muitakin vaihtoehtoja.

Ohjelmalla voi itse muutella kasvihuonekaasupitoisuuksia ja myös tarkastelusuuntaa ja korkeutta.

Mielenkiintoista on, että maanpinnalta ylöspäin mitattaessa CO2:n tuplaaminen antaa vain n. 1,6 W/m^2 säteilyn kasvun, mikä kompensoituu jo maanpinnan lämpenemisellä n. 0,3 asteella.

Ilmastomallit eivät suinkaan perustu edes pääosin hiilidioksidin lämmittävään vaikutukseen, vaan tämän huonon termin, säteilypakotteen osalta positiiviset takaisinkytkennät voivat olla jopa monikymmenkertaisia "ilmastodriverin" eli hiilidioksidin suoraan vaikutukseen. Tämä on yksi ilmastomallien suurista ongelmista ja toinen on, että pilvisyyden vaikutukset ovat aina vaan täysin levällään.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset