buimonen Turhan kitinän kuunteleminen turmelee aivosi

Valot ihmiskunnan pimeyteen

Heippa täältä "sähköttömältä" saunamökiltä Saimaan rannalta. Viestittelimme eilen illalla Mosambikin suuntaan jossa tuttavapariskunta on aloittamassa työkomennustaan. Yksi tärkeimmistä arkihavainnoista oli, että pimeys tulee kuudelta ja sitten onkin säkkipimeää. Me suomalaiset toki tiedetään mitä kaamosaika ja pimeys on. Sähkövaloihin tottuneena on silti vaikea ymmärtää, että kehitysmaiden ihmisistä huomattava osa elää pimeän ajan todella pimeässä. Ei ole ihme jos on vaikeaa kun valoisa aika on kuumaa ja pimeässä ei näe tehdä mitään.

Muutama yksinkertainen ja halpa keksintö tuotavat lähiaikoina valon sekä fyysiseen, että henkiseen pimeyteen. Aurinkopaneelista pienellä akustolla saadaan päivällä illan aikana tarvittava virta niin led-valoihin kuin tablettitietokoneisiin. Illalla näkee puuhastella ja on mahdollista avata yhteydet muuhun maailmaan. Teoriassa joka savimajaan voidaan toimittaa vaikka yliopistotason koulutus etäopiskeluna. Käytännössä vähäisempikin koulutus tuo jo riittävää sivistystä ja osaamista, jota paikallisen heimopäällikön ja poppamiehen on vaikea ohittaa.

Täällä käydyllä energiakeskustelulla on tosi vähän tekemistä todellisen energiavallankumouksen kanssa, joka tapahtuu heikkojen tasavirtalaitteiden myötä. Erilaiset siirtoverkot muuttuvat kuluttajan kannalta enemmän tai vähemmän mobiileiksi. Edes meidän mökin eri kohteiden väleille ei ole viritetty mitään piuhoja. Saunamökillä on suurin paneeli ja akusto. Keittokatoksessa ja puuceessä omansa. Polkuja valaisee neljä 9W lediä omalla liiketunnistimella, panelilla ja akulla. Koko mökin sähköistys ylelliseen savimajatasoon maksoi noin 800 euroa, mutta alkeelliseen tasoon pääsee puolta halvemmalla. Halvan tabletin saa satasella. Tällä varustuksella kommunikoi näppärästi vaikka sinne Mosambikin savimajaan oli yö tai päivä. 

Mutta mistä saisi henkistä valoa Impivaaraan? Kas siinä vasta pulma.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (65 kommenttia)

Pauli Leinonen

Tuohon valojuttuun on paljon parempi keksintö tehty.
Lamppu, joka ripustetaan kattoon tai puun oksalle. Täytetään tavallinen pullo esim hiekalla ja ripustetaan painoksi, joka toimii potentiaalienergiaa luovuttavana, valoa pienen generaattorin avulla tuottavana voimalana lampulle. Ei akkua ei aurinkokennoa, vain pieni hetki lataukseen. Kevyt kuljettaa, isälataus tapahtuu pulloa nostaen, jolloin vetonaru keräytyy takaisin. Todellinen loistokeksintö.

Tapani Lahnakoski

Laskitko ollenkaan, millaista painoa ja punnuksen korkeutta tarvitaan savimajan valaisuun ja kuinka usein punnus pitää nostaa?

Kymmen kilon punnus nostettuna kymmeneen metriin antaa pudotessaan n. yhden kJ:n energian. 7 W:n ledi palaa siis yhdellä nostolla huikeat pari minuuttia.
Onko kevyt kuljettaa? Työllistävä vaikutus on kyllä merkittävä, millä erinäköisiä energiainvestointeja perustellaan.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #31

Mikäs tuossa mahtoi olla illuminaattorina? Onko joku keksinyt vielä lediä paljon tehokkaamman valonlähteen? Taisi valoteho olla kuitenkin merkkilampun luokkaa, tuskin savimaja siitä valaistuu. Jos valaistuu, tuo painovoiman käyttö ei ole se suurin keksintö, vaan lamppu itse.

Pauli Leinonen Vastaus kommenttiin #41

Tässä tekniikkaa: http://gravitylight.org/tech-specs/

Kyllä tuossa paljon ideaa on, ei akkuja tai pattereita, eikä painoja (hiekkaa tmv) ihan välttämättä tarvitse kuljetella mukana.

Toisaalta voi haitata patterien valmistajien elämää...

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #54

Vai oikein 124 mW:n teho on saatavilla. 12,5 kg:n punnuksella sitä tehoa riittää 2 m:n korkeudesta n. 3 minuuttia. Mitä tuolla huikealla teholla sitten saakaan aikaan? Minulla posottaa 4 7 W:n lediä olohuoneen nurkassa ja täytyy sanoa. että ei sieltä hirveäasti valoa tule. Samaan nurkkaan juuri ja juuri lukuvalaistus, muualle ei juuri mitään. Teho on kuitenkin liki 200-kertainen punnukseesi verattuna, jota pitää nostaa 3 minuutin välein.

Täyttä huijausta, toivottavasti et ole vielä sijoittanut moiseen roskaan.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #63

Onhan noi tehospeksit ihan jukaistu. Tuo 13 candelan teho riittää siihen, etteivät ihmiset pilkkopimeässä törmäile toisiinsa ja kompastu tavaroihin.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #64

Mihin muuhun tuo runsaan sadan mW:n teho mahtaa riittää sen 3 minuuttia kerrallaan?

Pauli Leinonen Vastaus kommenttiin #63

Käydessäni ensimmäisen kerran Keniassa, oli maaseudulla n klo 22 aikoihin illalla täysin pilkkopimeässä kävelijöitä tiellä eikä ollut kuutamoa. Ihmettelin kyllä millä konstilla he osasivat suunnistaa ja minne olivat menossa. Oli aikuisia ja lapsia, usein yksikseen kävelemässä. Ei näyttänyt kellään olevan taskulamppua tai muuta valoa.

Tuon lampun käyttökelpoisuus on kyllä parempi kuin ensinäkemältä tuntuu. Ei tarvitse tehdä esim tulta, eli ei palovaaraa. Nopea käynnistys. Toisaalta se muutama minuutti minkä lamppu valaisee, riittää monessa tapauksessa tarpeen tyydyttämiseen. Sammuttaa itse itsensä.

Se antaa terveellisen konkreettisen tuntuman energiaan ja sen tuhlailuun kun valo tulee lihasvoiman käytön kautta.

Hyödyksi voidaan lukea elämän rytmin tasoittuminen, kun pimeä aika käytetään lepoon ja valoisa aika työhön. Terveellistä olisi varmaan monelle blogisteille ja kommentoijalle.

En ole kylläkään ostanut, tilannut, tai nähnyt ko vimpainta, mutta kiinnostava peli tuo minusta on. Joku saa halutessan ottaa selvää onko tuo huijausta nigerialaisittain.

Pauli Leinonen Vastaus kommenttiin #41

Näitä tehdään Keniassa, mukaan näyttää pääsevän omistajaksi/rahoittajaksi, mitä vielä mietit?

https://www.indiegogo.com/projects/gravitylight-2-...

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan Vastaus kommenttiin #56

Tuohan toimii samalla periaatteella kuin entisajan kaappikello, eli punnuksella.

Kehittely on alullaan, ensi versiota korvataan uudella mallilla. Käyttökelpoisuutta voi toki kritisoida, mutta lähtökohdaksi ei pitäisi ottaa suomalaisen tarpeita ja tottumuksia vaan tilanne esimerkisi Keniassa ja varsinkin Intiassa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Suomessakin myydään rautakaupoissa pihoille aurinkokennovalaisimia, niitä vaan ei täällä kannattaisi kenekään ostaa. Matalalla oleva aurinko lataa huonosti. Sitten kun hämärä alkaa, ne syttyvät koristevaloa vastaavalle teholle joten ovat käyttäneet akkunsa tyhjäksi, kun viimein on pimeää. Tropiikissa, missä päivän ja yön ero on hätkähdyttävän lyhyt, epäilemättä ajavat asiansa..

Käyttäjän karifa kuva
Kari Fagerström

Kun kerran suunnitelma on sulla valmiina, niin mikä estää sen, että lähdet viemään ideasi eteenpäin ja vot, kohta koko Afrikka saa lukea. Sitä valoa tänne Impivaaraan saa kun ryhtyy tuumasta toimeen !

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ei minun tätä tarvitse edistää. Tämä tapahtuu vaikka ISIS taistelijat yrittäisivät katkoa kaulan jokaiselta itseään sivistävältä.

Hannu Tanskanen

Hauskaa harrastelua, mutta eivät aurinkokennot ja tuulimyllyt koskaan tuota teollisuuden tarvitsemaa vakaata voimavirtaa ja pelkällä sivistyksellä ei olkimajan ukko mitään tee.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Muutaman miljardin ihmisen arki ei ole hauskaa harrastelua.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

"Muutaman miljardin ihmisen arki ei ole hauskaa harrastelua."

Totta joka sana tuossa kommentissa, ja etenkin mitä tulee aurinkopaneleihin. Nimittäin niitä paneleita kasaavat jotkut jossain ihan työkseen, ja se ei tosiaankaan ole harrastelua. Niin eikä kovin ympäristöystävällistäkään se paneleiden tuotanto taida olla, ja lasketaan se huvikseen vielä tuotettua wattia kohden ja kerrotaan se saatu tulos vaikkapa kymmenen potenssiin yhdeksällä.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

"Olkimajan ukko" ei ole tässä se tärkein vaan hänen poikansa ja etenkin tyttärensä. Teollisuudella on merkityksensä, mutta kehitys ei kulje raskas tyvipää edellä vaan kasvaa kuin oksat puussa, pieninä haaroina. Silloin muutamalla aurinkokennolla ja sylitabletilla majassa on kokonaisuutta ajatellen enemmän merkitystä kuin paperitehtaalla ja junalla. Kas kun näitä oksia on paljon, käsittämättömän paljon.
Olen tavallaan läheltä (pelimaailmassa ja facebookissa) seurannut muutosta Filippiineillä. Ensin suuri määrä nettikahviloita, pöytäkoneet ja katkeileva sähkö. Nyt kannettavat ja tabletit kotona.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Sitten kun ne miljardit "olkimajan ukot" ja heidän lapsensa alkavat ostaa niitä tabletteja ja muita "sivistyksen" ihanuuksia, niin niitä täytyy myöskin jossain valmistaa. Myöskin se vaara on olemassa, että kun he näkevät tableteistaan miten "sivistyneessä" maailmassa eletään, niin olkimajan nurkalla on kohta kaksikin sähköautoa, ja nurkassa sisällä hyrisee pakastin ja jääkaappi.

ps. Onko se olkimaja pyöreä, ja jos on niin siinä on ääretön määrä niitä nurkkia.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Ymmärtäisin jos niitä aurinko- ja tuulivoimaloita rakennettaisiin sinne missä niistä voisi olla hyötyäkin. Mutta kun niillä yritetään muka parantaa pohjoisen kolkan energiantuotantoa, niin se loppukin ymmärrys mitä on ollut esim. Vihreitä ja vastaavia kohtaan alkaa hävitä. Niin ja olen ollut "Suomen luonnonsuojeluliiton" jäsen jo melkoisen kauan, ja aion kai jatkossakin olla, vaikka en aina olekaan samoilla linjoilla liiton ajatusten kanssa.
Siltikin vaikka minulla ja liitolla menevät joskus ns. "sukset ristiin", niin kannatan luonnonsuojelua, ja sitä että se luonto jäisi tuleville edes jonkinlaisessa kunnossa.

Ja se mitä Hannu totesit tuosta teollisuuden voiman tarpeesta on totisinta totta mutta kyllä sitä voimaa tarvitaan myös ihan täällä muuallakin, tai oikeastaan "voimaa". Laskin tuossa pahuuttani paljonko kuluu minullakin sähköä aivan välttämättömyyksiin ja joka päivä, tulos on noin 400 wattia/tunti 24 tuntia vuorokaudessa. Lämmityskaudella tuo parhaimmillaan/pahimmillaan tuplaantuu, eikä aina riitäkään. Sitten jos intoudun joskus harvoin harrastelemaan puunkäsittelyä, niin tuntikulutus nousee helpostikin kilowatteihin, tosin lyhyehköjä aikoja, niin ja saunassakin on kiva välillä käydä.

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Minäkin ostin juuri Saksalaisesta elintarvikekaupasta aurinkokennopihavalaisimen liiketunnistimella. Toimii hienosti, joten kävin hakemassa yhden lisää pihan toiselle puolelle.

Perskules se on Börje saanut minutkin mukaan tähän vihreään liikkeeseen :)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kolmella kympillä hyvä investointi.

Hannu Tanskanen

Vaimo osti JYSK:stä tuommoisen puutarhan valokennovalaisimen eurolla. Se välähti vain sen kerran kaupassa kun myyjä neljännen kohdalla sai aikaa, sitten ei mitään.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Mitä opimme tästä? Älä päästä vaimoa valitsemaan valokennoja :P

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Rihkaman hankkiminen ei ole ekologista.

Hannu Tanskanen

Siis valokennojen? NYT olemme kerrankin samaa mieltä.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Olen joutunut tilanteen sanelemana perehtymään aurinkosähkön kustannuksiin ja ratkaisuihin. Tulokset ovat osin yllättäviä. Usein keskitytään aurinkopaneelien hintaan, vaikka se on kokonaislaskelmassa se pienin ongelma.

Järjestelmän hinta muodostuu kolmesta tekijästä: paneelit, akusto ja säätimet/invertterit. Karkeasti jokainen niistä on 1e/w eli kokonaiskustannus on 3e/w. Jos pelkillä paneeleilla voitaisiin tuottaa sopivaa sähköä, niitä kannattaisi ostaa seinät ja katot täyteen. Kilowatti reilusti alta tonnin vuosikymmeniksi eteenpäin.

Kun lähdetään tuottamaan sitä "sopivaa sähköä" askeleita on kolme ja aurinkosähköön siirtyvän on tehtävä jonkinlainen kompromissi näiden vaihtoehtojen välillä.

Edullisin on "heikkovirta" eli 12/24/48 voltin järjestelmät, jossa lataussäätimet tulevat halvaksi kun kytkee paneelit ja akut sarjaan 24/48 volttiin. Mökin sähköistys tähän tapaan on vain muutamia satasia, joten sähköliittymä pysty kilpailemaan hinnassa. Sopii hyvin jos tarvitsee sähköä vain valolle, jääkaapille, tableteille jne. Ongelma on tuo alhainen jännite, jolloin ei voida käyttää tehokkaita laitteita. Se myös sulkee ulkopuolelle monet tutut kodin laitteet.

"Valovirta" eli 230 voltin järjestelmä eroaa edellisestä siten, että järjestelmässä on lisäksi invertteri. Tämä tuo useimmat kodin laitteet käytettäviksi. Inverttrien hinta alkaa kiinalaisten 2kw invertterien kolmesta sadasta ylöspäin. Invertteri tuplaa järjestelmän kustannukset edelliseen verrattuna. Tässäkään sähköliittymä ei ole hinnallaan kilpalukykyinen kesäkäytössä olevaan kiinteistöön.

Varsinainen ongelma löytyy siirryttäessä kolmivaiheiseen 380 voltin järjestelmään eli "voimavirtaan". Mitään kovin merkittävää ei voi pyörittää ilman voimavirtaa, joten tähän on myös aurinkovoiman taivuttava. Verkkovirran rinnalla toimivan 5kw invertterin saakin alle kahden tonnin, mutta sitten tuleekin isku palleaan. Tämä invertteri ei toimikaan ilman verkkovirtaa, joten kun virta verkosta katkeaa, katkeaa myös aurinkosähkön syöttö. Se nimittäin tarvitsee verkon tahdistuakseen. Sähkökatkon tullen ja mökillä sillä ei siis ole mitään käyttöä.

Ei elämä tähän kaadu. Nimittäin kolme invertteriä voidaan laittaa rinnakkain tuottamaan kukin yhden vaiheen ja näille yhteinen tahdistin. Mutta voimavirtajärjestelmän hinta pompsahtaa. Voimavirta saarekekäytössä n. 3e/w ovat kalliita watteja, joten se tulee kysymykseen vain poikkeustapauksessa. Voimavirtainvertterien hinta on aurinkosähkön akilleen kantapää.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Valtaosa maailman ihmisistä tulee pärjäämään heikkovirtasähköllä. Sillä saa toimimaan suuren osan normaalin kodin tarpeista. Nykyiset tiski- ja pesukoneet, joissa vesi lämmitetään sähköllä ovat haaveita kuten sähköhellakin. Taitaa maailman sähköverkon ulkopuolella asuvalle populaatiolle kuitenkin olla tärkeämpää saada ensin edes jääkaappi. Sen saa vielä melko pienellä paneeli- ja akkumäärällä toteutumaan.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Pidän lediä ehkä parhaimpana keksintönä vuosikymmeniin, sillä se todellakin muuttaa maailmaa. Kuten sanoit, heikkovirta riittää kaikkiin perustarpeisiin suurelle osaa maailmaa ja on edullinen vaihtoehto. Aurinkopaneelien hintakin on muualla maailmassa jotain toista mitä Suomessa. Suurissa erissä hinta taitaa pyöriä alle 0.30 e/w.

Kannatan aurinkoenergiaa ja tulen sitä käyttämään, mutta itseni vain yllätti tuo invertterien hintataso suuremmille järjestelmille.

Tapani Lahnakoski

Invertterit on kehitetty säätämään moottorien pyörimisnopeutta. Ne eivät tarvitse mitään tietoa verkon taajuudesta tai vaiheesta. Toki ne sen tiedon tarvitsevat, jos pitää syöttää tehoa verkkoon, joka on muutenkin jännitteinen.

Jos ollaan irti verkosta, isoin ongelma on, että moottorikäytöksi suunniteltu invertteri ei toimi pelkästään epämääräisellä akkujännitteellä, vaan tarvitaan hakkuri, jolla invertterin välijännite säädetään oikeaksi eli yleensä akuista virta otettaessa, jännite joudutaan nostamaan normaalin verkkojännitteen huippujännitteeseen eli n. 325 V:iin. Sen jälkeen invertteri toimii loistavasti.

Tapani Lahnakoski

Vielä jatkoksi, että verkkoon tehoa syöttävien invertterien hintaa nostaa oleellisesti tarvittavat suodatuskomponentit, jotka ovat varsin suuria ja kalliita.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #43

Nimenomaan näin. Hinnan muodostumisen pääosassa ovat nämä suodattimet, jotka "pehmentävät" kanttiaallon siniaalloksi, jota herkät sähkölaitteet tarvitsevat. Tarkemmin sanoen nämä suodattimet ovat siis aurinkoenergian akilleen kantapää.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Moottorien pyörmimisnopeutta eivät säädä invertterit, vaan tarkemmin sanoen taajuusmuuttajat, vaikkakin taajuusmuuttajan toteutuksessa käytetään invertteriteknologiaa. Rajanveto taajuusmuuttajan ja invertterin välillä voi olla vaikea, mutta käytännössä pelkän invertterin tehtävä on tuottaa vain yhtä taajuutta. Taajuusmuuttajat eivät tietoa taajuudesta tarvitse, sillä niiden tehtävä on nimensä mukaisesti säädellä itsenäisesti virran määrän ohella sopivaa taajuutta.

Sitä vastoin verkkoinvertterit tarvitsevat tiedon taajuudesta ja tarvitsevat verkon, josta haistelevat tuota tietoa. Kun verkkovirta katkeaa, myös invertteri katkaisee virran, niin ettei se syötä verkkoon virtaa ja tapa vikaa korjaamaan tullutta sähköasentajaa.

http://www.aurinkopaneelikauppa.fi/Verkkoinvertter...

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #44

Juu, verkkoinvertterit tarvitsevat tietenkin tiedon verkon vaiheesta, kuten kirjoitinkin. Jos talo on irti verkosta vaikka aurinkopaneelien ja akkujen varassa, homma voidaan hoitaa moottorikäytöllä ja DC/DC-powerilla, jolla oikea välijännite tehdään, toki näitä suodattimia tarvitaan moottorikäyttöön, kun ne normaalisti kytketään pelkästään moottoriin suojatun kaapelin kautta.

Mutta pointtisi näistä kustannuksista oli oikea, aurinkopaneelien hinta ei ole ainoa kustannus. Savimajoihinkin tarvitaan akkujen varauksen säätöön ja myös virransäätäjä valaisimille. Kenellä näiden majojen asukeilla onkaan sitten tähän varaa, vai pitääkö EU:n taas maksaa nämä härvelit ilmaston pelastamiseksi? Ei taida mitään pelastaa, ei edes vähennä asukkaiden altistusta pienhiukkasille, ruoka valmistetaan kuten ennenkin.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #47

"Jos talo on irti verkosta vaikka aurinkopaneelien ja akkujen varassa, homma voidaan hoitaa moottorikäytöllä ja DC/DC-powerilla, jolla oikea välijännite tehdään"

Tarkoitatko, että aggregaatilla tuotetaan "ohjausvirta" verkkoinvertterille ja mihin tarkoitukseen tuo dc/dc-poweri tarvitaan?

EDIT: Taisin tajuta tuon dc/dc-powerin tarkoituksen tuottaa invertterille oikeaa välijännitettä. Minulle ei kuitenkaan vielä aukene onko tarkoitus syöttää tämä välijännite verkkoinvertterille, joka puolestaan syöttää virtaa saarekekäyttöön vai mikä on tarkoitus.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #49

En tarkoita. Nämä verkkoinvertterit on tarkoitettu tuottamaan tehoa verkkoon, jossa on jo jännite. Kun tällaisia myydään, on tietysti selvää, että vaihetieto tarvitaan.

Moottorikäyttö ei kuitenkaan sitä tarvitse, kun sille voi käyttäjä taajuuden määrätä. Suodatuksen se tarvitsee tai pikemminkin ne laitteet, joita se poweroi. Tällöin ei tietenkään voi olla yhteyttä yleiseen sähköverkkoon.

50 Hz:n oskillaattorikaan ei taida olla kovin vaikea tehdä. Tarkkana pitää olla, jos kytketään talo välillä verkkoon ja välillä ollaan akuston ja invertterin varassa. Voi olla, että tähän ei löydy valmiita laitteita, kun sähkö on täällä sen verran varma luonnonvara.

Mökkioloihin, jossa verkkoa ei ollenkaan ole, ym. systeemi toimii oikein hyvin. Välijännitepoweria ei kuitenkaan taida kaupasta löytyä ainakaan yhtenä kappaleena. Jännitettä nostavia hakkureita varmaan löytyy. Niitä voi sitten kytkeä riittävästi tulot rinnan akustoon ja lähdöt sarjaan invertterille. Näiden DC/DC-powerien pitää olla isoloivia.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #51

Tarkoitit siis moottorikäytöllä taajuusmuuttajaa, ajattelin että kyseessä on sähköjärjestelmän moottorikäyttö eli aggregaattikäyttö.

Soitin ABB:lle ja heillä ei ollut vielä invertteriä saarekekäyttöön voimavirralle. Tulee ehkä ensi vuonna. Kyselin siitäkin, voiko verkkoinvertteristä ohittaa jotenkin tuon saarekekäytöneston ja hoitaa tahdistus lisäpalikalla. Kuunteluoppilaana minulla osa tiedosta meni hilseen yli, mutta jäi mielikuva, ettei asia ole aivan niin yksioikoinen.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #49

Verkkoinvertterissä tämän välijännitepowerin pitäisi jo olla. Puhuin koko ajan moottorikäytöstä, jossa välijännite tehdään suoraan tasasuuntaamalla verkkojännite, joskus tehokerroinkorjaajan kautta.

Jos sinulla on verkkoinvertteri, jolla haluat laskea sähkölaskuasi, helpoin homma on, jos et vaadi täysin keskeytymätöntä sähkönsyöttöä, että jos verkko katkeaa, sinulla on kytkin, jolla voit vaihtaa sähköt omasta akustosta sen 50 Hz:n oskillaattorin vaiheistamana.

Toki tämä on varsin helppo automatisoidakin. Se ei ole tietenkään ihan jokapojan hommaa.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #53

Pitäisi saada ratkaisu saarekekäyttöön, sillä sähköliittymää ei ole kohtuuhintaan tarjolla ja voimavirtaa pitäisi saada tuotettua. Mitä enemmän ampeereja, sitä parempi. Itse en ala rakentelemaan invertteriä, siihen ei osaaminen ja lisenssit riitä. Voiko oskillaattorilla vaiheistaa verkkoinvertteriä? Puhelussa ABB:lle jäi minulle se kuva, että tarvitsee muutakin algoritmiä verkkoinvertterin hyödyntäminen.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #55

Ymmärsinkö oikein? Sinulla on omakohtainen akuutti ongelma näissä asioissa, vai kuinka? Onko sinulla jo tällainen verkkoinvertteri?

Invertterin rakentamista en todellakaan suosittele. Oskillaattorilla toki voi vaiheistaa invertteriä. Silloin sen syöttämän verkon pitää olla irti valtakunnanverkosta. Verkkoinvertteriin vaan ei ole taidettu laittaa pistettä, mihin oskillaattorin voisi kytkeä.

Verkkoinvertterin ja moottorikäytön ero on se, että verkkoinvertterissä pitää olla välijännitteensäätöpoweri, lähtösuotimet ja vaiheentunnistin. Moottorikäytössä ei tarvita näistä mitään. Siksi verkkoinvertteriin tulee hintaa reilusti lisää.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #57

Jep. Akuutti tilanne päällä. Onneksi soitin ja kyselin enemmän ennen kuin tilasin verkkoinvertterin, joten jäi tilaamatta. En kovin hyvin tunne näitä vehkeitä ja oli yllätys ettei toimikaan ilman verkkoa. En vain vielä tiedä tarkalleen, mitä invertterit saarekekäyttöön kustantaa ja mitä tarvitsee, sillä kyseinen laittoistotoimittaja ei ole vielä vastannut sähköpostiini.

Saako siis taajuusmuuttajista rakennettua edullisemmin voimavirtaa tuottavan systeemin? Ja onko silloin nollaa lainkaan?

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #58

En tiedä noista hinnoista, mutta jos haluat, voit johtaa kaiken sähkösi koko ajan moottorikäytön kautta, mutta suotimet pitää lisätä, normaalisti sähköverkosta ja akustosta lisävirta välijännitteeseen. Moottorikäyttö vaan pitää säätää 50 Hz:n taajuuteen. Jos verkko katkeaa, koko sähköistys siirtyy automaattisesti akustolle.

Toki siinä tarvitaan myös säätö, että akusto ei purkaudu pohjaan asti, jolloin se voi mennä pilalle.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #59

Muistin nyt, että toinen laitteistotoimittaja (Victron) sanoi 15kw saarekekäyttöön tehdyn invertterin hinnaksi rapiat 9000e, jossa piikkitehoa 30kw. En ole kiireiltäni ehtinyt asiaan tarkemmin perehtyä, mutta ensi viikolla pitää ottaa eri toimittajien ja laitteistokokojen hinnoista paremmin selkoa. Sitten tietää, millainen kompromissi kannattaa tehdä.

Tapani Lahnakoski Vastaus kommenttiin #60

Miilaisia tehoja paneelisi parhaimmillaan oikein pystyvät tuottamaankaan? Onko salaisuus, mihin mainitsemiasi tehoja oikein tarvitset?

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka Vastaus kommenttiin #61

Järjestelmän koko on vielä auki. Yhden kilowatin paneelit olen tilannut ja ehkä satsaan toiseen. Asennan ensin nuo ja katson. Tuo 15kw-kokoluokka oli hintoihin suuntaa-antava, vaikka noilla hinnoilla jääkin hankkimatta. Toivon ettei tarvitse mennä alle 5kw:n. Tekniikasta kun on jäänyt minulle sellainen nyrkkisääntö, että laitteen teho on oltava kaksi kertaa suurempi kuin jatkuva tarve.

Ei salaisuus sinänsä, mutta iso kiinteistö, joten perusasiatkin kuluttavat ja tarvitsevat piikkitehoa. Aggregaatti tulee kuitenkin suuremmalle tilapäistarpeelle rinnalle.

Janne Suuronen

Öljylampuilla tai tillikoilla ei sitten afrikan perukoille ole saanut valoa ?

Mutta ei niikseen, Mosambikissa ei ole Suomen syksyä, ei talvea eikä teollisuutta. Börjen kesämökillään ihkuilemat aurinkokennot sopii sinne tosi hyvin. Samaa mieltä. Sitä vain ei tule sekoittaa Suomen energiakeskusteluun ja energiaratkaisuihin.

Janne Suuronen

Ps. Tuli tässä jälkikäteen autossa istuskellessa luettua vähän faktaakin Mosambikin energiantuotannosta ja käytöstä. Tuon luettuani tuli vähän mielikuvaa, että Börje haluaa vastustaa Mosambikin teollistumisen ja pyristelyä köyhyydestä irti.
https://energypedia.info/wiki/Mozambique_Energy_Si...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kovasti täällä tarjotaan kehitysmaiden ihmisille ratkaisuksi tekniikkaa, josta länsimaat ovat luopuneet 50 vuotta sitten. Tillikka on niin retroa, mutta kyllä sen käyttö on hankalaa ja paljon led-valaistusta kalliimpaa. Sukat ovat kalliita ja niitä kuluu öljyn lisäksi. Herätkää tähän päivään.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Tillikka on retroa ja kaiken lisäksi pirun kirkas valo, ja varmaan on montakin "pöksää" haihtunut savuna ilmaan Tilleyn poksahdettua. Elektroniikan harrastajanakin olen ehdottomasti LEDien kannalla, ja sähköisen alan koulutuksen saaneena tiedän jotain sähköstäkin. Ja tiedän senkin, että pelkällä valolla ei maailmaa rakenneta, ei vaikka sen saisi ilmaiseksi.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Valo ja informaatio ovat edistyksen kulmakiviä.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #24

Ilman muuta info saa aikaan edistystä, ilman tietoa moni nykyajan hyväkin asia olisi jäänyt tekemättä. Ja ihmisluonne on siitä ihmeellinen, että myöskin hyvin moni ikävä asia olisi kokenut saman kohtalon. Eli jos se inehmo jotain keksii, niin sitä ollaan käytetty sekä hyvään että pahaan. Ja on myös valitettavaa sekin että suurin osa ihmisistä taitaa kuitenkin vielä olla sillä teknisen sivistyksen tikapuun ensimmäisellä puolalla. Ja yksikin askel ylöspäin näillä tikkailla kuluttaa luontoa. Eli lyhyesti sanottuna, tuotettiin se energia miljardeille uusille käyttäjille miten tahansa, niin joku taho kärsii aina, ja se kärsimys on lisänä nyt jo näkyviin "edistyksen" aikaansannoksiin.

Käyttäjän anttialfthan kuva
Antti Alfthan

Janne lähtee pumppaamaan tillikkaa, vaihtamaan sukkaa, säheltämään sytytyksessä, aina vain pumppaamaan ja pumppaamaan. Ja hotusiini haisee. Hyvä valopetrooli on ylellisyyttä sekin.

Janne Suuronen

Lähinnä vain tökkäsi silmään luomasi mielikuva, kuinka Afrikassa ei pimeyden vuoksi olisi aiemmin voitu opiskella...

Hyviä juttujahan ledivalot ja aurinkopanelit ovat. Ei siinä mitään.

ps. Terveisiä pienestä mökkeröstä Korpijärven rannalta. Voimajohdoista mukavasti ja huolettomasti tulee sähkö ja tulisi jopa ADSL-nettiyhteys, ellen itse olisi valinnut mobiilivaihtoehtoa.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Mobiili vaihtoehdon olen myöskin valinnut, ja se sähkö tulee johtoja pitkin, ei tosin suoraan tuosta 400 kilovoltin "piuhasta" mikä tuosta ohitse kulkee. Niin ja siinä mobiilisessa vaihtoehdossakin tarvitaan reippaahkosti sitä sähköä, ei enää silloin kun se lähettää dataa tänne mökkeihin, mutta kun ne tuhannet tonnit terästä on valmistettu linkeiksi ym.

Seppo Hildén

Ihan asiallista pohdintaa aurinkovoiman hyödyistä kehittymättömissä maissa. Ainoastaan tässä pikkaisen eppäilen, että voi tökkiä...

"Illalla näkee puuhastella ja on mahdollista avata yhteydet muuhun maailmaan. Teoriassa joka savimajaan voidaan toimittaa vaikka yliopistotason koulutus etäopiskeluna."

Meinaan se nettiyhteys ei ole Afrikassakaan ilmaista, päinvastoin suhteessa kalliimpaa kun täällä Suomessa. Että tuskin siellä nettiyhteydet ihan joka savimajaan otetaan...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Lienee tämä Suomi ihan kalleimpia paikkoja rakentaa koko maan kattava mobiiliverkko kun ihmisiä on suht harvassa. Kyllä kehitysmaat tulevat tarjoamaan yllättävän hyvän dataverkon. Käyttäjistä ei ole pulaa.

Janne Suuronen

Ja Afrikassa nettiä sekä puhelinyhteyksiä tarjoaviin yrityksiin voi rahastojen kautta sijoittaa Suomessakin. Auttamisen ja kehityksen eteenpäinviemisen tapoja kun on monia. Parilla hiiren klikkauksella löytyy esimerkiksi ruotsalaisia Afrikkalaisiin teleyrityksiin sijoittavia rahastoja.

Käyttäjän VillePaavolainen kuva
Ville Paavolainen

Esimerkkisi hieman ontuu ja vastaukseni vetää karkeasti mutkasta suoriksi. 800 euron mökkivarustus Mosambikin savimajaa.? Ei se mahdoton hinta. Mitä savimajassa on, 10 asukasta? Jee. Mosambikin bkt/capita on 1200 $. Woops! Annetaan valot ja läppärit (onkohan niitä helppo varastaa tai tuhota, olen ymmärtänyt väärin, että Afrikassa niin saattaa tapahtua) 10lle 800lla sadalla! 80per nokka. Mosambikin väkiluku 27 milj. Ja kahden vuoden kulutta käydään katsomassa ja ihmetellään mihin ne kaikki laitteet ovat kadonneet. Veikkaan ruokaan, vaatteisin, polkupyöriin, huvituksiin, ehkä jopa muutaman lapsen koulutukseen, aseisiin, luoteihin, maihinnousseille somalimerirosvoille, lippuihin Tripoli/Kairo/Beirut/tai jotain ja moottoroituihin kumiveneisiin. Mistä minä tiedän. Tekniikka varmaan ihan kiva. Pelkään vaan, ettei mikään elektroniikka tai teknologia pelasta meitä kasvavilta ihmismassoilta

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tuskin niitä vehkeitä kukaan sinne ilmaiseksi antaa. Ihan itse investoivat heti kun on varaa. Esimerkin Mosambikin pääkaupunki Maputon kaduilla on kännykkä- ja liittymämyyjiä vähän joka kadun kulmassa. Kulutuselektroniikka on kysyttyä, eikä vaadita ruudinkeksijää, jotta huomaa kännyköiden tarvitsevan latausvirtaa. Arvaat varmaan hankitaanko kotiin ensin sähköliittymä, bensa-aggregaatti vai aurinkopaneli.

Janne Suuronen

Loistavaa. Sitten vaan muiden rahoilla maailmanparantamisen sijaan omaa rahaa kehiin. Vaikka kalastus- ja luontoretkiin käyttämäsi varat sijoittaen. Vai onko kivempaa parantaa maailmaa "joku vois tehdä jotain ja olette pahoja jos ette tee" tyyliin :)

http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid...

Voitaisiin muutenkin ottaa Suomessakin käyttöön uusi käytäntö, missä ei enää avoimesti halveksita hyväntekeväisyydestään kertovia ihmisiä. Ettei kateelliset vassarit urputa, "olisi sillä ollut antaa enemmänkin" tai "luuleeko se olevansa parempi ihminen" tyyliin. Vaan otamme muiden ilmoitukset vinkkeinä ja vihjeinä, kuinka voisimme itsekin osallistua maailman parantamiseen. Oli kyse sitten luonnosta tai ihmisistä. Näinhän muualla maailmassa toimitaan, joten miksemme impivaaralaiset tässä ottaisi sieltä mallia ?

Erilaisia maailmanparannusviestejä kun on itse kunkin todella helppo ja mukavaakin kirjoittaa. Tulee oikein hyvä fiilis. Kunhan joku muu tekee ja ennen kaikkea maksaa ;)

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #37

Mistähän blogin kohdasta sinä löysit viittauksia maailmanparannukseen, kehitysapuun tai muuhun siihen viittaavaan. Kyllä se on tässä tapauksessa uusi teknologia joka maailmaa muuttaa. Toivottavasti parempaan suuntaan. Se ainakin mahdollistaa elintason merkittävän nousun kehitysmaissa ilman merkittäviä ympäristötuhoja. Suurimpia haasteita kehitykselle tietysti ovat perinnekulttuurit, jotka rajoittavat vaikkapa naisten oikeuksia opiskeluun. Tai uskonto. Varsinkin uskonnot pyrkivät ympäri maailman pitämään yllä henkistä pimeyttä.

Käyttäjän VillePaavolainen kuva
Ville Paavolainen

Kyllähän kännyköitä on ja muokkaavat kovastikin kehitysmaiden elämää, toivottavasti parempaan. Pisti vain silmään tuo valaistus ja sähköistys. Siihen voi vielä mennä muutama vuosikymmen, mutta ehkä teknologia on kehittyneempää ja oikeasti "halpaa" silloin. Luin joku aika sitten Intia luvuista seuraavaa: puheliverkon penetraatio n. 3%, mobiiliverkko 77% ja tarkistin mobiilidata penetraation olevan nyt 17%, joten kyllähän se teknologia joskus tekee ihmeitä.

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

Olen aina hieman ihmetellyt mitä cityvihreät tekevät siellä kesähuviloillaan, hakevatko hattuunsa sielä kukkia vai mitä. No, tässä se nyt selvisi. Ne kantavat siellä vettä kaivoon.

Usko siihen että tekniikka toisi mukanaan sivistyksen on fantastista. Usko siihen että teknologia mahdollistaisi teknologian hallinnan on aivan fantastista. Usko siihen että käteen annettu kehittynyt automaattiase tekisi kehittymättömien sodankäynnistä jotain muuta kuin tribaalikonfliktin, se on fantastista.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Tekniikka ja luonnonvarat luovat mahdollisuuksia, jonka ihmiset yleensä ryssivät. Siitä huolimatta vain myönteisesti ajattelevat saavat hyviä asioita aikaiseksi. Kyynisillä paskoilla ei ole ihmiskunnalle mitään annettavaa. Ahneet paskiaiset tuottavat lähinnä kärsimystä. Mihin joukkoon uskot kuuluvasi?

Käyttäjän KuinkaKarlMarxTavataan kuva
Seppo Oikkonen

En usko. En kuulu. Jos kuuluisin, kuuluisin käsiterealismista realismiin eriytyneiden yksilöiden ei-ryhmäsidonnaiseen ymmärrysyhteyteen.

Liehutelkaahan lippujanne kaikissa sateenkaaren väreissä. Valot ja valaistuminen, enlightenment, pysyvät eri asioina. Se jälkimmäinen on eurooppalaista ajatusperintöä, sen piiriin toki kuulun. Se on hyvä osa ihmiskunnasta, alkaen demokratiasta, joka oli kriittinen, ei-myönteinen, jopa laiton kapina aikansa hyvinvointi-ihmisiä vastaan.

Mutta jatkakaahan te siellä veden kantamista. Kaivoon mahtuu.

Itse taidan kokea tällä hetkellä aika vahvasti, että en kuulu tänne. Täällä ei todellakaan osata erottaa kehittyneitä välineitä ja kehittymätöntä kulttuuria.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset