*

buimonen Turhan kitinän kuunteleminen turmelee aivosi

Uskonnottomuudesta

Olen viime päivien keskusteluja seuranneena ihmetellyt kuinka vääriä käsityksiä uskonnottomuus ihmisissä herättää. Keskusteluissa esiintyvät lähinnä ääripäissä heiluvat tosiuskovaiset ja ne joille noiden jumalien kieltäminen on sydämen asia.

Oma ja kaltaisteni uskonnottomuus ei yksinkertaisesti välitä onko joku ihmisen mielikuvituksen keksimistä jumalista ihan oikeasti olemassa. Kun asiaa ei voi ratkaista, niin mitä väliä. Elämässä on muitakin mielenkiinnon kohteita kuin piileskelevät jumalat. Luulisin meitä olevan väestöstä suuri enemmistö. Ihan riippumatta onko nimellisesti jonkun seurakunnan jäsen tai ei. Jumaluskonnot eivät aiheena vaan kiinnosta. So last season.

Kaltaiselleni uskonnottomalle erilaiset uskonnolliset yhteisöt ovat lähinnä sosiaalisia verkostoja. Useimmat noista yhteisöistä ova jäsenilleen varsin harmittomia ja esimerkiksi ev.lut. kirkko tekee paljonkin hyväntekeväisyyttä, josta pointsit. Joistain taas on ilmiselvää haittaa niin jäsenille itselleen kuin ulkopuolisellekin yhteiskunnalle.

Uskonnottomalle käännytystyö muistuttaa lähinnä lehdenmyyjän ponnisteluja kun yritetään myydä täysin väärää lehteä. Siinä eivät auta edes kuoleman jälkeiset liittymisedut paratiiseineen tai kymmenine neitsyineen, koska ne eivät ole lainkaan uskottavia.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa puhtaasti uskontoperäiset argumentit ovat meille uskonnottomille melko haastavia. Miten kertoa sivistyneesti, että tuo on silkkaa huuhaata, vaikka toinen uskoo niihin vilpittömästi. Uskonnonvapaus on luonut tabun, jossa kuka tahansa voi melko vapaasti esittää kuinka absurdeja mielipiteitä tahansa, kunhan ne perustellaan uskonnolla tai jopa pyhillä kirjoituksilla. Paras vaihtoehto on tietenkin esittää kylmät faktat, mutta silloinkin tietää varmasti puhuvansa tai kirjoittavansa lähinnä muulle yleisölle.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

15Suosittele

15 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (69 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Monet luterilaisen kirkon papitkin yksityisesti myöntävät, että he kokevat tekevänsä lähinnä sosiaalityötä uskomatta mihinkään jumaliin.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

On olemassa vitsi, että mistä tunnistaa ateistin, kun hän tulee baariin? Hän kyllä kertoo sen itse.

Voisi tietysti kysyä, että jos on jumalilla ja uskonnoilla ei ole itselle merkitystä, niin miksi nostaa asiaa edes julkiseen keskusteluun? Itseäni vaivaa ainakin lehdistössä säännöllisesti esiintyvät luterilaisen valtionkirkon edustajien puolustelut kirkon paikalle yhteiskunnassa. Jota journalistit näyttävät pitävän niin itsestäänselvyytenä, että julkaisukynnys ylittyy.

Itse pidän sitä taas mainoksellisen ja toimituksellisen aineiston sotkemisena jota on aihetta kritisoida ja josta ongelmasta lehtitaloja aika ajoin syytetään.
http://jukka-konttinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Valtio tukee minunkin verorahoillani tiettyjä uskontoja. Peruskoulussa jatkuu uskonnollinen aivopesu. Eiköhän tuossa ole syitä tarpeeksi.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Hassua, mutta itselleni uskostaan tai uskon puutteesta juttelemaan tulleet ovat aina olleet uskovia. Joten lienee niin, että vanha vitsi ei ole välttämättä kovin osuva. Koskaan ei ole kukaan ateisti tullut ovelleni kertomaan maailmankatsomuksestaan toivoen, että kääntyisin hänen maailmankatsomuksen edustajaksi, eikä koskaan ole julkisella paikalla kukaan tullut tarjoamaan mormonien kirjan tai vartiotornin ateistista vastinetta (jos sellaisia on olemassa).

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#2

>On olemassa vitsi, että mistä tunnistaa ateistin, kun hän tulee baariin? Hän kyllä kertoo sen itse....

ooo

Hyvä, juuri noin.
Hyvin usein ateistit puhuvat eniten Jumalasta.

----
Laitan virkkeen arkistoihini. En ole kuullu asiaa kietytettävän noin hyvin.
Sen voisi käsittää myös aforismiksi.

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

Uskonnot eivät ole täysin harmittomia niin kauan kuin niiden varjolla tehdyt teot ovat yleisen rakkauskäsityksen kannalta tuomittavia. Luterilainen kirkkokin (kristinuskon toteuttajana) on antanut luvan mitä ihmisarvoa ja yksityisyyttä loukkaavampaan toimintaan. Pelkästään se, että ihminen määritellään pohjimmiltaan pahaksi, on ihmisarvoa loukkaavaa.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Entä jos uskonto on oikeassa, mutta ihmiset väärässä.

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

Vain teot ratkaisevat,eivät opinkappaleet.

Käyttäjän TeppoTurja kuva
Teppo Turja

Rakkaudettomuuden ja kaiken pahuuden alku on, jos ihminen ei tiedosta syvästi omaa kaiken voittavaa itsekkyyttään. Ihmisen hyvyys on satunnainen ja usein - vaikkakaan ei aina - pyyteellinen ilmiö.

Käyttäjän KrisHyry kuva
Kristiina Hyryläinen

Itsekkyys ja epäitsekkyys ovat hankalia määritellä. Minulle tuottaa iloa ja onnea, kun itsekkäästi rakastan lapsiani ja teen kaikkeni, että heidän elämänsä olisi turvallista ja onnellista.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Koska valtaosa eri uskontokuntien jäsenistäkin on käytännössä uskonnottomia, niin ainakin minua häiritsee voimakas yleistäminen, jota nykyisessä yhteiskunnallisessa keskustelussa käydään. Muutamien ihmisten alhaisia tekoja pannaan kaikkien muslimien, juutalaisten tai kristittyjen piikkiin, vaikka todellisuudessa suurin osa heistäkin on täysin uskonnottomia.

Valtaosa noiden uskontokuntien jäsenistä vain on sattunut syntymään perheeseen, jonka yhteisön kulttuuriperinteisiin kuuluu vaikkapa kastaa vastasyntynyt seurakunnan jäsenyyteen. Todennäköisesti valtaosa näistä ihmisistä ei tule koskaan olemaan mitään muuta kuin uskonnottomia. Osa uskontokunnista pyrkii pitämään "pakkojäsenistään" kiinni niin voimakkaasti, että on paljon helpompaa elää mukana yhteisössään uskonnottomana kuin erota siitä.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «tekoja pannaan kaikkien muslimien, juutalaisten tai kristittyjen piikkiin, vaikka todellisuudessa suurin osa heistäkin on täysin uskonnottomia.»

Kannattaa ehkä erottaa uskonnollinen maailmankuva, identiteetti ja harjoitus.

Esimerkiksi juutalaisuus eroaa kristinuskosta merkittävästi siinä, että uskolla tai maailmankuvalla ei ole mitään erityistä merkitystä. Vaikka uskonnollisten juutalaisten maailmankuva epäilemättä on uskonnollinen, uskonnollinen pelastus tapahtuu tapojen noudattamisen kautta, ei uskon, kuten kristinuskossa. Uskonnottomille juutalaisille tärkeintä on identiteetti ja he noudattavat uskonnollisia tapoja ja saattavat käydä läpi perusrituaalit. Samaa on haettu kristinuskon puolella "kulttuurikristillisyyden" ajatuksella.

Joissain maissa myös suuri osa muslimeista ovat varsin maallistuneita. Väittäisin silti, että Lähi-Idässä tavallisimmin maltillinen tai maallistunut islam on kuitenkin vielä paljon uskonnollisempaa kuin mitä Suomessa nimellinen kristinusko.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Olen viime päivien keskusteluja seuranneena ihmetellyt kuinka vääriä käsityksiä uskonnottomuus ihmisissä herättää.»

Käsitykset taitavat kyllä olla pääosin tahallisesti vääriä. Voi kyllä olla, että osa uskonnollisista ihmisistä aidosti ei kykene ymmärtämään uskonnottomien ja ateistien ajatusmaailmaa mitenkään.

Joskus olen pohtinut, onkohan eroa siinä paljonko uskonnottomat ja uskonnolliset harrastavat fiktiota, erityisesti fantasia- ja tieteisfiktiota, tai kansantarustoja. Uskonnottomille niiden harrastaminen vaikuttaa ennemminkin säännöltä kuin poikkeukselta ja sen kokemuksen näkökulmasta mikä tahansa uskonto näyttää, no, vain yhtenä monista fantasiamaailmoista. En pidä mahdottomana, että joillekin uskonnollisille ihmisille on vaikea ajatella erilaisia mahdollisia maailmoja ja ylipäätään käsityksiä. Vähänkään keskivertoa fiksummat uskonnolliset varmasti kykenevät hyvin, mutta puolet ihmisistä ei ole keskivertoa fiksumpia.

    «Uskonnonvapaus on luonut tabun, jossa kuka tahansa voi melko vapaasti esittää kuinka absurdeja mielipiteitä tahansa, kunhan ne perustellaan uskonnolla tai jopa pyhillä kirjoituksilla.»

On tosiaan mielenkiintoista, miten tietynlaisissa harhatiloissa elävät katsotaan kahjoiksi, mutta jos ajatusmaailmaa kutsuu uskonnoksi, siis jonkin sosiaalisesti hyväksytyn lahkon, se yllättäen onkin jopa suotavaa.

    «Jumaluskonnot eivät aiheena vaan kiinnosta.»

Miksi eivät? Kansantarustot ovat mitä mielenkiintoisin aihe ja uskonnot varmasti pystyvät kertomaan syvällistä totuuksia. Eivät tosin mistään muusta kuin ihmismielen toiminnasta, mutta se on aina mielenkiintoinen aihe!

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Veikkaisin, että kirjallisuus ja elokuvateollisuus ovat lähes täysin korvanneet perinteisen jumaliin perustuvan kansantaruston. Sarjakuvien tai elokuvien supersankarit eivät ole jumalia, mutta omaavat silti kaikenlaisia kykyjä, joista kuolevaiset vain haaveilevat. Toki virallistettu jediuskontokin pääsi vasta syntymään Tähtien Sota elokuvien kautta.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Uskonnollisuus on niin merkittävä osa ihmispopulaatiota, että pelkästään sivistyksen vuoksi on hyvä olla siihen perehtynyt.

Mutta kun tämän asian tutkimuksen uskontotiede hoitelee, niin teologinen tiedekunta voitaisiin ottaa pois yliopistosta ja perustaa teologien ammattikorkeakoulu, sotakorkeakoulun tapaan.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Joo... koulussa hissanopettaja luennoi, että keskiajalla uskonto oli eurooppalaiselle ihmiselle aivan tavattoman tärkeä asia. Tieteellistä maailmankuvaa ei ollut, ja kaikki mahdolliset ilmiöt salamoinnista alkaen liitettiin jumaluuteen.

Sori siitä, että silloin 70-luvulla naureskelin pimeän keskiajan käsityksille! Nykyisin uskonto merkitsee globaalisti paljon enemmän kuin silloin, eikä naurata enää lainkaan.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#8
>....ja kaikki mahdolliset ilmiöt salamoinnista alkaen liitettiin jumaluuteen....

ooo

Eikö se sitten sitä ole?
Jumala on Kaikkivaltias. Tosin meillä on vapaa tahto uskoa tai ei.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Börje,

Toivottavasti Ahti suo antejaan sinullekin kun taas käyt kalalla !

Jukka Mäkinen
Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Ahti voi yllättää jopa oikealla Pietarin kalansaalilla.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #14

Saastunesta Nevasta ei saa edes purkkisillejä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #14

"Anna Ahti ahvenia, Pietari pieniä kaloja" eikös näin mennyt jotenkin se vanha sanonta kun toivotetaan kalaonnea.

Jukka Mäkinen

Meillä uskonto kaikkine jumalineen on niin olennainen osa ihmisten jokapäiväistä elämää ja arvomaailmaa, etteivät he oikein muuta osaa tosissaan kuvitella. Vaikutus on sen verran suuri, että jopa naapurin muslimitkin sitä kunnioittavat (ja jonkin verran pelkäävät mahdollista magiaa), ja länsimaisetkin yleensä hiljentyvät kunnioituksesta. Erittäin kaunista katsella ja siten myös bisnekselle myös erinomaista. Kyllä noita lämpimiä biitsejä maailmasta löytyy, mutta vain yhdestä paikasta voit saada sen elämyksen minkä saat Balilta.
Mutta totta myös, mitä Börje sanoi. Kerran pakana, aina pakana. Poisymmärtäminen on vaikeaa ellei mahdotonta.

Käyttäjän TeppoTurja kuva
Teppo Turja

Hupaisaa havaita, millainen ongelma Jumala, usko ja me uskomme tunnustavat olemme uskonnottomille. Hauska on myös panna merkille "tieteellisen" maailmankuvan sallima ylemmyydentunne; aivan kuin lopullinen tieto ja totuus olisi ateistin hallussa. Olette valmiit ostamaan kokonaisen nipun pelkkiä teorioita pimeän aineen ja energian olemuksesta, vaikka tiedätte tieteen tuntevan vain 4,9 % maailmankaikkeuden materiasta. Te hellitte materialistista teoriaa 95,1 %:n osuudesta, mutta olette aivan varmoja, mitä se EI voi olla.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Kuulutko kenties siihen uskovien ryhmään joiden mielestä moraalin edellytys on uskonto? Joiden mielestä vain uskovaiset voivat olla moraalisia ja hyviä ihmisiä? Jos kuulut, niin suosittelen miettimään sitä ylemmyydentunnetta uudelleen.

Mitä tieteeseen ja uskontoon tulee, niin käytän tieteen saavutuksia jatkuvasti, esimerkiksi netti ja tietokone jota käytän ovat osoituksia siitä että tiede on ymmärtänyt jotain tästä maailmasta, ettei se ole pelkkä uskomus. Uskonnoilla ei ihan vastaavia näyttöjä ole.

Käyttäjän TeppoTurja kuva
Teppo Turja

Tyypillinen virhekäsitys, että uskossa olisi kyse ensisijaisesti moraalirakennelmasta.

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä Vastaus kommenttiin #20

Itse asiassa puhun siitä miten eräät uskovaiset ovat määritelleet uskonnottomia, en siitä minkä on uskonnon tai ateismin luonne. Usko siihen, että moraali olisi vain uskonnollisten ihmisten ominaisuus on vain pariin kertaan särähtänyt korvaani, sinällään pidän moraalia uskonnoista riippumattomana ilmiönä. Ihminen voi nähdäkseni olla "hyvä" on hän kristitty, ateisti, muslimi, budhalainen tai uskonnoton. (en pidä ateismia ja uskonnottomuutta ihan samoina ilmiöinä).

Käyttäjän TeppoTurja kuva
Teppo Turja Vastaus kommenttiin #22

Ihmisen on vaikeaa olla hyvä, onpa hänen maailmankuvansa mikä hyvänsä. Kristityn tunnistat sitä, että hän on eturivissä todistamassa omaa voimattomuuttaan, keskeneräisyyttään, rakkaudettomuuttaan, itsekkyyttään - siis syntisyyttään. Kristitty viimeiseksi kuvittelee olevansa hyvä.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #20

Totta, uskossa on pääasiassa kyse pelosta olla uskomatta.

Käyttäjän TeppoTurja kuva
Teppo Turja Vastaus kommenttiin #37

Tiedätkö mistä puhut vai kuvitteletko nyt vain. Siinä mielessä olet oikeassa, että uskovana en pelkää lopulta mitään, en edes näköpiirissä olevia vainoja, joiden kohteeksi kristityt tällä menolla en,nustustenkin mukaan joutuvat.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Lehdistöstä voi lukea miltei päivittäin siitä, kuinka uskonnon ja kirkon asemaa yhteiskunnassamme pidetään itsestäänselvyytenä ja kuinka uskonnottomien huomautuksia uskonnonvapauslain todelliseen toteuttamiseen liittyvästä tasa-arvosta (ei millekään kirkolle erityisasemaa) mitätöidään. Se siitä ylemmyydentunteesta.

Kuten kosmologi Kari Enqvist totesi, tiede on menetelmä jolla voidaan saada tietoa luonnontieteellisistä asioista. Se ei ole sama kuin koko tieto. TÄmä asia näyttää olevan hyvin epäselvä joillekin uskontotaustaisille, jotka saattavat väittää, että kyseessä on samanlainen mielipide tai uskomus kuin muut uskonjärjestelmät.

Tiedemenetelmällä voidaan myös tehdä luotettavia ennustuksia, esim. sää tai vaikkapa diagnooseja potilaan terveydentilasta. Jos uskonnollisen tulkinnan mukaan huomenna ukostaa koska Jumala on suutahtanut, sillä selityksellä ei ole paljoa käyttöä tai ennustettavuutta. Saatikka että ihminen sai psyykoosikohtauksen koska demoni asettui häneen, sen sijaan että tältä oli jääneet insuliinilääkkeet ottamatta.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#19

>Lehdistöstä voi lukea.....

ooo

Tuosta tulee mieleen kun pappi taannoin tokaisi radiossa, että lehdestä luen kuinka me elämme, Raamatusta miten meidän tulisi elää...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Valtaosaa ihmisistä pimeä aine ei kiinnosta yhtään enempää kuin pohdinta jumaluuden olemuksesta. Meille ei ole ongelma myöntää, että tiede tarjoaa vain parhaita käsityksiä nykyisillä tutkimusmenetelmillä. Asiat, teoriat ja totuudet muuttuvat ymmärryksen lisäöntymisen myötä ja se on parasta mihin ihmiskunta kykenee.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#24

Tekee mieli väittää, että jokainen ihminen pohtii jumaluuden olemusta, ainakin joskus.
Niin sinäkin :-)

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #33

#33

Menneinä vuosikymmeninä oli ainakin Helsingin Sanomissa asunnonhakuilmoituksia tyyliin" Uskova mies etsii asuntoa...."
(Mahtaako sellaisia enää olla)

Eipä ole kuultu että "ateisti tai kunnon Kommunisti tai Maalaisliittolainen jne etsisi asuntoa.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #33

Juu, ekan kerran kuusivuotiaana kun tajusin ettei olekaan olemassa taivaan isää joka pudottaa ison kiven päälle, jos kiroilee. Toisen kerran joskus teini-iässä kun kuuntelin Lennonin piisiä "God" ja tajusin lauseen "God is a concept". Se riitti.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #40

#40

niin.... ei siinä kiroilemisessa sinänsä kovin paljoa pahaa ole, mutta sen takana olevassa ajattelussa on. Se nimittäin kertoo epäselkeästä ajattelusta. Vois uskoa, että sen takia Raamatussa ei sitä suosita.
Kannattaa seurata ihmisiä ympärillä, pitääkö tämä paikkansa.

Käyttäjän TeppoTurja kuva
Teppo Turja Vastaus kommenttiin #33

Se sinänsä on mielestäni väkevä todiste siitä, että Joku sisällämme kolkuttelee.

Jukka Mäkinen Vastaus kommenttiin #49

Tai siitä, että meille lapsuudessa syötetään joulupukkejajoista sitten ajattelemaan oppiessamme kasvamme eroon.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #62

#62

Tuo joulupukkiasia onkin mielenkiintoinen.
Eipä usein tapaa aikuista joka yrittää todistaa, että joulupukkia ei ole olemassa. Jumalan olemassaolemattomuutta todistelevat tuhannet.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Aluksi ihmeteltiin luonnonilmiöitä ja pidettiin niitä jonain mille ei selitystä löydy, jumalina. Kehittyneempänä uskonnon muotona voi kai pitää filosofioista kumpuavia yleiskäsitteisiin perustuvia uskoja. Jos ei ole Platonia lukenut ei tätä voi käsittää. Jumala on sana, järki (λόγος), Jumalassa tiivistyy kaikki ideaalit yleiskäsitteemme.

Yleiskäsiteuskovaisia on planeetta täynnä. Kuten Suomi. Rehvakkaasti ollaan ateisteja, yksilöitä mutta käytännössä kuulutetaan hyvyyden, suvaitsevaisuuden nimeen, vihataan vihapuhetta, kuulutetaan ihmisoikeuksia- ja arvoa ja niin edelleen. Ne ovat Platonin universaaleja, oikeasti kulttuurimme kielellisiä konstruktioita joista muuallapäin planeettaa olla kuultukaan. Ykisilöuskovainen laajentaa itsensä koskemaan kaikki muitakin ihmisiä, keksii käsitteen ihmisyys ja kertoo meille vaikka tässä, että suuri osa muistakin tietysti on tapauskovaisia. Tätäkään termiä ei voida tempaista koskemaan kaikkia muitakin, koska se tarkoittaa jossain muualla ihan muuta.

Uskontoakin suurempi kuilu on individualistisen tavan elää ja patriarkaalisen maailman välillä. Viime aikojen kauheudet kertovat mm.
tästä.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

On tosiaan niin, että usein uskontoa käsittelevissä keskusteluisssa edellytetään vähän niin kuin puolenvalintaa jonkin uskonnon puolesta tai ainakin jotain/joitain vastaan, jolloin uskonnottomuus ja ateismikin ovat vain yksi puolueenvalinta. Ikään kuin uskontojen tarkastelu ilmiörakenteina ja kulttuurisina voimina objektiivisista näkökulmista ei voisi olla muiden kuin siihen 'vihkiytyneiden' aluetta.

Lisäksi uskontokritiikin, vertailevankin, julistaminen pannaan julkisessa keskustelussa uskonnollistaustaisen terrorismin alan tutkijoiden mukaan lisääntyessä Euroopassamme (mm. Malkki 2016) todellakin oudoksuttaa. Muutenkin on kieltämättä ollut nähtävissä jotain pateettisella tavalla aitoa uushämmentyneisyyttä siinä sanotaanko 'virallisessa' reagoinnissa yhä tavanomaisemmiksi tulleisiin islamistisiin terrori-iskuihin.

Ilmeisesti nykyvaiheessa ollaan hiljakseen ja vähän nolona luopumassa vielä kuukausi pari sitten liki ehdottoman oikeaoppisesti mediassa noudatetusta dogmista, jonka mukaan ensi kommenteissa todetaan aina kuin entinen puoluejohtaja vaalivalvojaisissa (aivan aluksi haluan kiittää), että 'iskulla ei ollut taaskaan mitään tekemistä uskonnon kanssa, ei ainakaan rauhanuskonto islamin, minkä toteaminen kuulkaas hyödyttäisi Isisiä'. Uudemman poliittisesti korrektin ohjeistuksen mukaan tulee välttää Isisiä hyödyttäviä kuvia ja twiittejä tyyliin uhri rannalla ja leikkinalle räjähdyspaikalla ja #jesuisDuMonde ja #solidaritéNice etc. Mutta voiko valhetta ja puolivalhetta todella saada perustella niinkin kattavasti kuin kriittisen dialogin kieltäjät tekevät haloilmiömäisillä 'kiistattomilla' argumenteilla kuten rasismikortilla useinkin täysin asiaankuulumattomasti paiskaten.

Onhan selvää, että uskonnollisia opinkappaleita ja enemmän tai vähemmän merkitseviä doktriinipiirteiden eroja tulee voida tarkastella leimautumatta kokonaisten uskontokuntien jäsenistön mustamaalaamiseen myös yhtenä mahdollisena ja jo todettuna taustatekijänä ja ns. radikalisoitumiskatalysaattorina terrorismin yleistymiskehityksessä. Kemijärveläinen pastori kirjoittelee blogissaan ihan 'jumalisesti' (vaikkakin puolensa/mme valinneena) terrorismista uskonsodan muotona: http://penttitepsa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/220157...

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Pinnalla oleva tapaus on Pakistanin kunniamurha, jossa veli tappoi siskonsa. Hän on yhä sitä mieltä, että toimi oikein. Ilmeisesti universaali moraali, etiikka, hyvyys, ihmisarvo jne. eivät olekaan ainakaan aivan universaaleja. Sitten voi toki miettiä eri prosenttiosuuksia sille kuinka merkittäviä ovat mm. kulttuuri, ympäristö, lähipiiri, uskonto tai sen puute ja niin edelleen.

http://edition.cnn.com/2016/07/18/asia/pakistan-qa...

(CNN)The brother of Pakistani social media star, Qandeel Baloch, says he's proud he killed his sister, claiming he did it because "girls are born to stay home."

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Meillä on olemassa universaali ihmisoikeuksien ja moraalin "koodi". Se on ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus.

Sekulaari humanismi on pop.

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

Jos 'me' tarkoittaa osaa Euroopan maista ja erästä epämääräistä, huonoa lappua, niin voi kai näinkin sanoa. Jos me tarkoittaa kaikkia maailman ihmisiä niin höpöhöpö.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #54

http://indicators.ohchr.org/

Tuolta voi käydä kattomassa kuinka monta maata on ihan noita soppareita allekirjoittanut ja ratifioinut.

Melko universaaleja ovat suurimpien soppareiden osalta.

Käyttäjän JukkaKaijala kuva
Jukka Kaijala

-> #50
Timo, "meillä" tarkoittanet länsimaisia harhaoppisia. Islamilaisilla mailla on oma "universaali" ihmisoikeusjulistus, joka perustuu jumalan ilmoitukseen, joten heidän moraalikoodinsa on taivaallista perua:

Human rights in Islam are firmly rooted in the belief that God, and God alone, is the Law Giver and the Source of all human rights. Due to their Divine origin, no ruler, government, assembly or authority can curtail or violate in any way the human rights conferred by God, nor can they be surrendered.

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #68

Silti moni valtio, jossa islam pääuskontona on allekirjoittanut noita julistuksia ja sopimuksia.

Valitettavasti ei kaikki. Kattavuus on kuitenkin niin suuri, että uskallan käyttää aivan hyvin sanaa universaali.

Seppo Hildén

Uskonnot eivät kestä päivänvaloa koska kaikki Jumalat ovat pysyneet piilossa.

Maallisessa maailmassa vertaisin uskontohommia pyramidihuijauksiin. Paljon kerätään porukkaa liikkeeseen ja rahat kerää aina se johtoporukka.

heh.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#25

>Uskonnot eivät kestä päivänvaloa koska kaikki Jumalat ovat pysyneet piilossa....

ooo

Isoäiti päätti opettaa pojanpojalleen uskonnon alkeita ja kysyi häneltä: "no pikku Jaakko, kerrohan missä sinä voit nähdä Jumalan käden jäljen."
Poika vastasi, "kerro sinä Mummi missä sitä ei voi nähdä."

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Mä osaan vastata tähän.

Ei sitä näy missään. Sen sijaan näkyy tosi paljon sellaisten ihmisten jälkeä, jotka uskovat jumaliinsa.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll Vastaus kommenttiin #51

#51

Jospa on niin, että vaaditaan erikoiset silmälasit :-)
Sellaisia jaetaan vain niille, jotka ovat saaneet Armon.
Ihmisjärjen ylittävästä syystä niitä ei anneta kaikille. :-(

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen Vastaus kommenttiin #63

Uskon tuohon selitykseen yhtä paljon kuin mihin tahansa muuhun selitykseen siitä, miksi jumalia ei voi nähdä tai havaita.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Aina aika ajoin käväisen puheenvuorossa lähinnä tutkailemassa, olisiko keskustelujen laatu muuttunut jotenkin hedelmällisemmäksi - toki omasta näkökannastani (uskossa) katsoen. Ei juuri ole, mikä on aina pettymys.

Ateistit järjestävät omia kokoontumisajojaan kuten tämäkin kirjoitus, ja voi toki olla että uskovaisetkin omiaan. Harva vaihtaa julkisesti leiriä kumpaankaan suuntaan. Edelleen toivotaan kaiketi usein, että asiat jumalasta, avioliiton olemuksesta, jne jne. ratkaistuisivat huutoäänestyksellä, tai vastapuolta tarpeeksi mollaamaalla.

Jumalasta keskustelu ei etene, kenties siksi koska edes keskustelun lähtökohtia ei osata tai haluta määritellä: jumalan käsite olisi järkevää määritellä riittävän eksaktisti, jotta olemassaolosta voitaisiin keskustella. Toki keskustelu voisi jämähtää sittenkin.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#26

>...jumalan käsite olisi järkevää määritellä riittävän eksaktisti...

ooo

Jos se voitaisiin tehdä ei se mikään jumala olisikaan.
Kristityltä odotetaan uskoa _ehdoitta_, vasta sen jälkeen asiat alkavat aueta.

Käyttäjän perttupulkkinen kuva
Perttu Pulkkinen

Varmasti näinkin, mutta siltikin. On eri asia keskustella esim. monoteismista, polyteismista tai jostakin persoonattomasta kaikkialla läsnäolevasta elämänvoimasta.

Täällä esim paljon puhutaan USKONNOSTA, KIRKOSTA. Mutta puhe Jumalasta on aivan toinen juttu, ja käsittämätöntä, ettei moni tunnu hiffaavan sitä tai halua hiffata.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Onhan se itsetehostava ajatus, siis että keskustelun taso nousee heti kun itse ja samankaltaisesti ajattelevat vaivautuvat siihen osallistumaan.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Meillä Suomessa kirkkoon kuuluu kai noin 80-prosenttia väestöstä. Se on paljon. Mutta, mutta, jos kirkkoon pitäisi itse liittyä vasta sitten, kun pystyy ajattelemaan ja itse tutustumaan kirkon oppeihin, niin taitaisi liittymisprosentti olla melkoisen alhainen? Nyt monet sanovat, etteivät viitsi erotakaan, kun siihen on kerran vanhempiensa takia joutunut liittymään.

Nyt monet uskovaiset kuuntelevat epäuskoisina kuinka Koraani lupaa muslimeille "taivaassa" lukuisia kauniita neitsyeitä omille itsemurhaaja- sankareilleen, jotka murhaavat toisinuskovia.
Meillä kristityillä taas on omat enkelimme, ja taivaallinen elämä odottamassa...tosin kanteleensoiton ym. kauniiden asioiden kera, kunhan tunnustamme syntimme. Eläköön se "suuri" ero, vai miten tuon paremmin sanoisi?

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Jostakin kuulin ajatuksen että Suomessa kirkosta pitäisi erottaa kaikki. Takaisin otettaisiin ne jotka haluavat tulla.

Jukka Mäkinen

Kieltämättä kiehtova ajatus.

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Aluperäiskansat uskoivat aikanaan luonnon eri elementtien henkiin, jumaluus Äiti maa oli elämän antaja.

Olen itse konservatiivisen uskonlahkoperheen kasvatti ja elänyt todeksi tavan, miten tyttölapsi sosiaalistetaan yhteiskuntaan. Kasvatuksen metodi ei juurikaan poikkea vastaavasta islamin uskon kasvatusmetodista.

Vei aikaa ja inhimillistä energiaa, ennen kun asia alkoi avautua ja selityksiä löytyä: Lapset kasvatetaan sekä pyhän piiriin ja julkisen hallinnon aloille - että profaaniin ja yksityisen elämän piiriin - sukupuolen mukaan.

Historia voi osoittaa, että tällä kaavalla on ollut merkitystä

Käyttäjän jannemuhonen kuva
Janne J. M. Muhonen

Piti se tämäkin päivä nähdä ja suositella Börje Uimosen kirjoitusta. Toivottavasti mahdollisimman moni paitsi lukee tämän, myös sisäistää kirjoituksen sisällön.

Haluaisin lisätä, ettemme me uskonnottomat ole minkään trendin perässä juoksijoita. Moni, kuten minä, on pohtinut elämänkatsomukselliset asiat ympäri ja ämpäri moneen kertaan ja muodostanut vankkumattoman kantansa. Omin aivoin.

Mihin kategoriaan Börje muuten itsensä - ihan mielenkiinnosta kysyn - itsensä luokittelisi Richard Dawkinsin seitsemän pykälän asteikolla välillä vahva teisti - vahva ateisti?

Käyttäjän Taukovihko kuva
Timo Kilpiäinen

Always bet on eight.

But since there is no eight, Seven baby!

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen
Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Muuta tosi Jumalaa ei ole kuin Isä ja Poika ja Pyhä Henki, joka on armollinen Jeesuksessa Kristuksessa Jumalan ainokaisessa Pojassa!

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Sain bannin Koivulan blogiin ja hän poisti sen mikä historiassa on enemmän luettavissa tosiasiana, kuin vanhempien paimentolaismiesten tarinat, jota raamatuksi kutsutaan. Alexesanteri suurella oli kolme vaimoa, mutta suurin rakkaus ja samalla rakastaja oli hänen nuoruudenystävänsä Hefaistion, joka oli siis mies. Homoutta on aina ollut, eikä sitä antiikin Kreikassa outona pidetty, jos Koivula vaivautuisi lukemaan historiaa raamatun sijasta, niin Koivulakin tämän ymmärtäisi, mutta kun usko on sokea. Pahinta on kuitenkin se, että AA-liike käyttää lapsia hyväkseen omaa uskontoon perustuvaa agendaa ajakseen.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset