*

buimonen Turhan kitinän kuunteleminen turmelee aivosi

Kohti puhtaampaa autoilua

Trendinä on vähentää fossiilisten polttamista. Jokaisen autonvaihdon yhteydessä pitää miettiä miten voin itse tehdä omaan elämääni sopivimman ratkaisun. Tähän ajattelin laittaa joitain vinkkejä. Kyllästyttää nimittäin se, että keskusteluissa ollaan aina vahvasti kertomassa mikä jossain ratkaisussa on vikana. Kaikissa ratkaisuissa on vikansa, mutta fiksua on etsiä niistä se vähiten huono. Tietysti voi miettiä onko omasta autosta luopuminen myös vaihtoehto, mutta oletetaan tässä ettemme ole tekemässä elämäntapamullistusta vaan miettimässä seuraavaa autoa.

Saksassa ollaan karsimassa diesel-autot kaupungeista kovalla kädellä. Suomessa se tarkoittaa käytettyjen, suht uusien, dieselautojen rajua halpenemista. Siksi on fiksua ajatella, että matka-autoksi haja-asutusalueella ottaisi dieselin ja ajaisi sitä biopohjaisella Nesteen MY polttoaineella aina kun se on mahdollista. Tämä vinkki sopii tietysti niillekin, jotka jo tällä hetkellä ajavat dieselillä. Vielä henkilöautojen tankkausasemia on vähän, koska Neste panostaa Truck-asemien laajennuksiin, mutta kyllä sitä kohta on saatavissa.

Jos taas tarvitsee pitkän ajomatkan takaavaa autoa, jolla kuitenkin pörrätään paljon kaupungissa, niin kannattaa katsoa miten biokaasun tankkausasemat sopivat omaan kulkemiseen. Biokaasuautoista nuo hiukkaspäästöt ja korkeat typen oksidit puuttuvat. Laskennallinen CO2-päästö on nollilla, vaikka sitä pakoputkesta tuleekin. Autojen hinnat vastaavat bensa-autoja, mutta ajaminen on halvempaa. Gasum tarjoaa myös kiinteähintaista kuukausiveloitusta uusille kaasuautoilijoille. Jos kaasutankille ei vaan pääse, niin autot toimivat bensallakin. Noilla voit siis ajaa missä vaan ja tankkaus on nopeaa.

https://www.gasum.com/yksityisille/tankkaa-kaasua/tankkausasemat/

Jos taas on kohtuullisen vähän matka-ajoa, mutta paljon lyhyttä kaupunkipyöritystä sekä järkevä latausmahdolisuus, niin katse kannattaa ehdottomasti suunnata täyssähköautoihin. Paikalliset päästöt nollilla ja ylläpitokulut erittäin halvat.

Jos mikään noista ei sovi, niin sitten pohtii valintaa hybridin tai ladattavan hybridin välillä. Noissa ympäristöhyöty on huonoin, mutta parempi tehdä vähän kuin ei mitään.

https://vihreakaista.fi/

Sitten on vielä vaihtoehtona ottaa alkoholipohjaista RE85:sta polttava polttomoottoriauto. Sekin on parempi ratkaisu kuin tyytyä fossiilisen polttoaineen käyttöön.

Maailma kuitenkin pelastetaan hyvä päätös kerrallaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (27 kommenttia)

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Minä kyllä näkisin asian niin, että jos pyrkimys on puhtaaseen autoiluun niin tällä hetkellä saatavilla olevasta tekniikasta pitäisi huolimatta ajomatkoista ja paikoista valita sähköauto joka olisi mahdollisimman pieni.

Tosin jos ajomatkat ovat vähäisiä ja auton käyttäjän ikäkin likempänä sataa kuin viittäkymmentä niin silloin voisi paikallaan olla säilyttää nykyinen ajopeli tai vaihtaa se pienempään käytettyyn.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Biokaasu on merkittävästi puhtaampi vaihtoehto kuin töpselistä tuleva sähkö. Lisäksi akkujen valmistus tuottaa ison hiilijalanjäljen. Biokaasu on siis puhtainta kokonaisuudessaan, mutta kaupungissa paikallisesti sähköauto on selvästi parempi. Sähköauton edut ovat suurimmat hitaassa ja pysähtelevässä ajossa.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Se sähkö voidaan tuottaa biokaasulla ja viedä sitten töpseliin. Tosin omasta pistorasiastani tulee juuri nytkin aurinkovoimaa!

Biokaasun ja sähkön kesken pitää huomiota kiinnittää, kuten muutenkin, auton koko elinkaaren päästöihin, ei pelkästään ajamisen päästöihin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #4

Jos itse tuottaa sähkön, niin silloin tietää. Tavallaan ekosähkösopimukset ajaa saman asian. Pikalatausasemista tulee sekasähköä joka tapauksessa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

"Jos taas on kohtuullisen vähän matka-ajoa, mutta paljon lyhyttä kaupunkipyöritystä sekä järkevä latausmahdolisuus, niin katse kannattaa ehdottomasti suunnata täyssähköautoihin. Paikalliset päästöt nollilla ja ylläpitokulut erittäin halvat."

Kaupunki-sanan liittäminen nykyaikaisiin sähköautoihin on jo turhaa. Asun maaseudulla Sipoossa, en pendelöi Pääkaupunkiseudulle, vaan eri suuntaan, Porvoon taakse. Työmatka-ajoa tulee päivittäin 85km. Aamulla lähtiessä yön aikana tavallisesta ulkopistorasiasta (230V, 16A) latautunut sähköautoni Renault Zoe lupaa 340km ajomatkaa. Tuon verran todellakin ajaa 40-60-80 km/h lähiseutupyörityksessä, mutta jos ajan töihin Porvoonväylää 2x26km moottoritienopeudella, hupenee jäljellä oleva ajomatka tietenkin varsin reilusti. Viimeksi kotiinpalatessa oli siitä 340km jäljellä 170km. Eli 85km työmatka, josta n. 120km/h moottoritieajoa suurin osa, 52km, 'kulutti' mittarin lupaamasta ajomatka-arviosta 170km. Jäljellä olevilla kilowattitunneilla hoitelee kyllä vielä vaikka mitä asiointiajoa illan mittaan. Ja sitten taas auto piuhaan ja lataus käynnistyy yösähköllä kello yksi ja loppuu viideltä. Kauppareissuilla voin ladata autooni 100km ajomatkaa ilmaiseksi tunnissa 22kW latauspisteestä. Tai no, latauksen hinnaksi voi kyllä laskea vähintään kahvikupin hinnan, kun latausajasta johtuen aika usein tulee vietettyä hetki jos toinen kirjan kanssa kahvilassa...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Nuo omat tarpeet sen paremmuuden ratkaisevat. Vuoden ajan olen käynyt usein Hki-Kotka akselilla töissä. päivän 250 km motaria on enemmän kuin sähköauto antaa ajaa. Mökkimatka Puumalaan onnistu myös biokaasulla kun tankkaa Lahdessa tai Kouvolassa. Mökillä ei ole latausnahdollisuutta.

Käyttäjän JuhaniVehmaskangas kuva
Juhani Vehmaskangas

Kyllä kai kuitenkin yksi varsin merkittävä tekijä on raha.
-vetyautoja odotellessa...
USA:ssa lienee muuten paineilma-autojakin "kokeiltu"?

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Hyviä kriteerejä, lisäisin vielä että kenenkään ei kannattaisi hankkia yhtään isompaa/suurikulutuksisempaa ajoneuvoa kuin välttämättä tarvitsee. Pientenkin autojen suorituskyky ja ajomukavuus on tänä päivänä normaaliin arkiajoon aivan riittävä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tavaratila on usein määräävä kriteeri, jos joutuu matkustelemaan ja lastaamaan suuria matkalaukkuja takakonttiin lentokentälle mennessä tai jos muutoin on vaikkapa omakotitalon remontti- tai muiden tarvikkeiden rahtaamistarvetta, talviurheiluvälineiden mukaan ottoa laskettelemaan mennessä j.n.e. Silloin "kartanomalli" on ainoa vaihtoehto, vaikka sillä suurimman osan ajoista tekisikin tavaratila miltei tyhjänä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Tuossapa olikin niitä syitä, miksei keskimääräisistä ajasuoritteista tai ominaisuuksista kannattaisikaan puhua. Keskimäärinhän riittäisi yhden tai puolentoista hengen auto, vaan sellaista ei ole kenelläkään.

Ehkä siitä voisi kinastella, että pitääkö oman auton kattaa 99% vai 99,9% kuljetustarpeesta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #10

Tuo oli hyvin kiteytetty ja pitää sisällään myös ne vasta-argumentit, joita olen usein tuonut esille, kun sähköauton puolustajat vetoavat siihen, että autolla ajetaan keskimäärin vain 40km päivässä. Se ei lohduta, kun sähkö loppuu talviyönä 30 asteen pakkasessa välillä Utsjoki Kuusamo.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #12

Miksi aina on esitettävä noita naurettavia ääriesimerkkejä? Kukaan sähköautoilija ei aja tuollaiseen tilanteeseen, koska jokainen on hyvin tietoinen autonsa mahdollisuuksista. Toisekseen liikennesuoritteet tuolla välillä ovat koko maan mittakaavassa niin olemattomat, että noilla perusteilla ei ole mitään merkitystä siinä keskustelussa, onko sähköautoilua järkevää ja hyödyllistä edistää Suomessa.

Sähköauto ei vielä sovi kaikille eikä kaikkiin kuljetustarpeisiin, tämä on selvä asia kaikille muille paitsi kroonisen kognitiorajoitteisille sähköauton vastustajille.

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Fiksuimmilla on autossaan vetokoukku ja käyttävät tilapäisiin tilaa vaativiin kuljetuksiin peräkärryä, joko omaa tai vuokrattua. Hiihtovälineet kulkevat hyvin katolla, joko laatikossa tai telineellä jonka täällä pohjoisessa joka sesonki hyvin näkee.

Jos tykkää ajaa isolla autolla ja on siihen on varaa niin aina sille voi löytää myös perusteet.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #16

Minulla on sekä neliveto dieselissä että etuvetoisessa kaasuautossa vetokoukut. Pihalla on pari tonnin painoista kärryä ja yksi kevytkärry. Autolleni onkin oleellinen kriteeri, että vetokyky riittää noille tonnin paketeille. Ja jos pitää mennä niiden kanssa hankalaan paikkaan, niin sieltä pääsee myös omin avuin pois.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Mielestäni sijoitit E85 turhan alas, mutta nyt ei ole käytössäni mitään mittaria, millä sitä täsämällisesti vertaisi tuohon biodiseliin.

Ruotsissahan etanoli tuli ja meni, mutta oli siinä kyse siitä, että leipä vietiin nälkäisen lapsen suusta ja tehtiin siitä polttoainetta lisäten vielä CO2-kokonaispäästöjä?

Suomessa E85:n etanoli valmistetaan jätteistä, itsekin vien biojäteastiaan polttoaineen raaka-aineita. Elän toistaiseksi siinä uskossa, että viina on viisasten polttoainetta. Oma rellunikin kestää sitä tankata ainakin puolet tankillisesta, vaikkei ole edes flexifuel-malli.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Juu. Etanolin jätin vähäiselle huomiolle juuri sen vuoksi, että bensaan sekoitettavan 5%, 15% tai 85% etanolin valmistus on osin epäeettistä ja valmiissa viinassa on jo suht paksu hiilijalanjälki mukana. Niin paljon en ole aiheeseen perehtynyt, että osaisin antaa nykytilanteessa rehellisen vältä/käytä arvion. Toivottavasti joku osaa. Ruotsalainen tutkimus muinoin väitti etanolin käytön nostavan hiilijalanjälkeä fossiilisiin verrattuna. Tuotantotavasta tuo lienee lähinnä kiinni.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Sen kuitenkin olen kuullut, ettei etanolia riittäisi tällä nykyisellä tuotantotavalla kuin 10%...20% polttoainetarpeeseen. Ei ole niitä jätteitä tarpeeksi. Vaan tiukkaa se taitaa tehdä biodiselilläkin saada kaikki autot sillä Suomessa liikkeelle? Ei ehkä riitä raaka-aineita siihenkään? Vain turve riittäisi, mutta kun siitä on tehty ennenaikaisesti fossiilia, niin ....

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #22

Ymmärtääkseni bensaan sekoitettavasta etanolista tuontia on jo iso osa. Sekin on hyvä syy suosia näitä uusia kotimaisia biopolttoaineita.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen Vastaus kommenttiin #23

E85 on Suomessa ymmärtääkseni juurikin kotimainen biopolttoaine (lukuunottamatta sitä 15%). Se on taas aika uskottavaa, ettei Neste ala sekoittamaan kotimaisen kilpailijan viinoja omiin bensoihinsa. Niinpä 95E10 on ulkomaista koko raaka-aineeltaan useimmilla pumpuilla. En tiedä, onko ST1:lläkin.

Käyttäjän NiiloMkel kuva
Niilo Mäkelä

Ainakin vihreä aate lisää työttömyyttä ja onko sähkö ydinvoimalla puhdasta ajatellen jälkipolvia? Paljonko muutos maksaa jos poistamme käypää kalustoa ja paljonko saastuttaa se uuden tekeminen?

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Sähkömiehenä tietenkin kannatan sähkön käyttöä kaikkialla, missä se on järkevää. Esimerkiksi talojen lämmityksessä se on ylivoimaista helpon siirrettävyytensä ja säädettävyytensä ansiosta. Valitettavasti ei ole vielä kehitetty langatonta suurten sähköenergioiden siirtoa, joten sähkön käyttö automobiileiden voimanlähteenä on hieman arveluttavaa. Esimerkiksi, mitä tehdään, jos sähköauto hyytyy vaikka Nuuksion korpeen? Vaihtoehdot taitavat olla vain hinausauton tilaaminen tai sitten suuren bensakäyttöisen aggregaatin käynnistäminen.

Minulle auto merkitsee juuri helppoa ja mukavaa tapaa päästä erilaisiin harrastuksiin usein pitkällekin pistorasioiden ulottumattomiin, joten en aivan helpolla luovu bensa-auton käytöstä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Yritin tuossa aktiivisesti mainostaa bensa-autoa ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja, joiden kanssa ei mukavuudestakaan tarvitse tinkiä.

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Atlas Copcon kompura peräkoukkuun kiinni ja Renault Zoellakin voipi päästellä pari tuhatta kilometriä yhdellä kompuran tankillisella.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Todistat tietämättömyytesi luulemalla, että Zoeen saa vetokoukun. Pienikin aggregaatti muuten kuluttaa noin 15l per tuotettu 100km, joten ei kukaan semmoisella lataa sillä autoaan.

Kaikki fantasiat, joissa sähköauto muka hyytyy korpeen ovat typeriä, koska niin ei käy, jos yhtään on tolkullinen kuski. Tolkuton saa tietenkin minkä vaan käyttövoiman loppumaan ihan missä vaan.

Mitä Nuuksioon tulee, niin Haltian pihalla on latauspisteitä. :-)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Niin, että paineilmaa säkömoottoriin?

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Sähköauton ei ole mikään päästötön ajoneuvo. Sen päästöt ovat sitten rippuvaisia siitä miten päästötöntä on se stöpseliin tuleva sähkö. Jos se tehdään fiksusti niin sähköauton "polttoaine" on toki aika päästötön, mutta jos se tehdään mallilla jota esimerkiksi vihreät ajavat, niin silloin se "polttoaine" on myös likaista.

Itse sähköautohan on likainen kuten polttomoottoriautokin. Ainoa todellinen ekoteko on olla ajamatta ollenkaan tai käyttää julkisia.

Käyttäjän MattiLehtinen kuva
Matti Lehtinen

Jenkkiautoharratajana voin paljastaa sellaisen pikkuasian että satoja ellei peräti tuhansia harrasteautoja on muutettu toimimaan E85 litkulla. Myös oma turbolla ahdettu vanha jenkki liikkuu ensi kesänä E85 litkulla.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset