buimonen Turhan kitinän kuunteleminen turmelee aivosi

Modulaariset pienydinvoimalat kaupallistuvat 2020-luvulla

Kirjoitin jokunen viikko sitten blogin otsikolla "Pienydinvoimaloista perusvoimaratkaisu hiilineutraalille yhteiskunnalle?" Päällimmäinen sanomani oli, että seuraavan eduskunnan pitäisi ottaa agendalleen ydinenergialain uudistaminen siten, ettei jokaista reaktoria varten tarvita erillistä poliittista lupaprosessia.

Modernit ydinreaktorit rakennetaan tehtaassa valmiiksi sarjatuotantona ja kuljetetaan voimalaitosalueelle laiva- ja rekkakuljetuksina. Yksikkökoko on tyypillisesti enintään 300 MW, mutta käytännössä ensimmäiset sarjatuotantoreaktorit ovat muutaman kymmenen MW tehoisia. Näitä sijoitetaan yhdelle voimalaitosalueelle tarvittava määrä.

Blogini sai huomattavasti kritiikkiä siitä, ettei näitä voimaloita voi vielä ostaa. Kyllä voi. Idaho Fallssiin nousee uusi voimalaitos, jossa on 12 pienreaktoria. Tuotannon tuolla pitäisi alkaa jo vuonna 2026. Silloin OL3 saattaa meilläkin olla jo tuotannossa ja Fennovoiman rakennustyöt ehkä pääsemässä hyvään vauhtiin. Rakennuslupaahan sinne eivät ole vielä edes anoneet. Pitäisikö Suomen olla vähän ketterämpi tavoitellessamme sitä hiilineutraalia yhteiskuntaa.

http://www.localnews8.com/news/idaho-falls/new-nuclear-power-plant-comin...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Suomen sähköverkon tasapainon suhteen nuo pienet voimalat voisivat olla järkevä ratkaisu. Sähkönsiirron hävikit pienenisivät. Ydinkaukolämpö voisi korvata hiilivoimaa, toisin kuin tavallinen ydinvoima, joka ei sovellu hyvin hiilivoiman korvaajaksi Suomessa. Aika paljon hyviä puolia. Asiaa pitäisi ainakin vakavasti harkita ja tutkia.

Ai niin, mutta eihän Suomessa mitään tutkita tai harkita. Suomen kädet on sidottu kaiken maailman uniper-kaupoilla, fennovoimilla ja nord streameilla vähintään muutamaksi vuosikymmeneksi.

Käyttäjän emailjuuso kuva
Juha Hämäläinen

Ilman ydinvoimaa ei tulla pärjäämään eli tähän sopeuduttava. Väki lisääntyy kohta 100 miljoonalla vuodessa ja energian kulutus kasvaa samoin per capita.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Pari huomiota. Vuoteen 2026, jolloin tuotannon pitäisi alkaa, on aikaa 8 vuotta. Tämän voi suhteuttaa OL3:n rakennusaikatauluun, jonka rakentamista aloitettaessa ilmoitettiin olevan 4 vuotta.

Kaksi vuotta sitten Nuscale uutisoi, että ensimmäinen 12 pienreaktorin laitos olisi käytössä vuonna 2023, mutta se projekti ilmeisesti on kaatunut.

https://analysis.nuclearenergyinsider.com/small-mo...

Samanlaisia ikuisuusprojekteja näyttävät olevan sekä pienet että suuret reaktorit. Joten hieman varauksellisesti suhtaudun väitteeseen 'voi ostaa kaupasta', vaikka tekniikalle sinänsä menestystä toivonkin.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Pieniä reaktoreja on käytössä vaikka kuinka paljon eikä se ole uutta teknologiaa muuta kuin voimalakäytössä. Ei noihin sisälly mitään sen suurempaa teknistä ongelmaa, mitä ei olisi jo kohdattu tehtäessä aiempia voimaloita.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Pienreaktoreja tietääkseni on käytössä jäänmurtajissa, sukellusveneissä ym. Nähtävästi ne eivät ole tuosta vaan siirrettävissä kallioon upotettavaksi keskelle asutusta.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Ei noita rakennusaikoja kannata verrata. OL3 on maailman suurin prototyyppireaktori ja -voimala. Sarjatuotantoreaktorit taas ovat valmiiksi tyyppihyväksyttyjä. Turvallisuusvaatimuksetkin ovat aivan erilaiset itsekseen häiriötilanteessa sammuville pienreaktoreille.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Eikö Nuscalen reaktorit sitten ole protoasteella, vai mikä muu selittää 8 vuoden toimitusajan sarjatuotantona valmistettavalle tuotteelle?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #13

Olisiko USA:n lupaprosessien hitaudella vaikutusta. Siihen menee ilmeisesti kaksi ensimmäistä vuotta.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Samaa mieltä. Sarjatuotantoreaktoreihin liittyy tällä hetkellä mahdollisuus, joka ei ehkä ole enää vain jossain tulevaisuudessa. Itse en nyt vielä julista pienreaktorien aikakautta alkaneeksi mutta suhtaudun tällä hetkellä hyvin toiveikkaasti.

Jopa siihen voinee luottaa, että 10 vuoden kuluttua tiedämme paljon suuremmalla varmuudella. Silloin arvelisin olevan selvillä myös sen vaihtoehdon, että toiveet eivät toteudukaan. Sekin on sitten vain elämän tosiasioita.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto

Veli venäläisellä on 11 MW:n EGP-6, joka on graffitihidasteinen kanavatyyppinen reaktori eli RBMK. Sitä on käytetty vuodesta 1974.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Osaako joku kertoa mikä on STUKin kanta ydinturvallisuuteen?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

En tiedä STUKin kantaa mutta olen aivan varma, että
a) se vaatii ydinenergialain vaatimusten toteutumista
b) se vaatii turvallisuusselvitykset, jotka osoittavat kaikkiin kohtuudella ennakoitavissa oleviin tilanteisiin riittävät turvavalmiudet
c) se seuraa myös modulaaristen voimaloiden rakentamista alusta loppuun ja vaatii joka vaiheessa riittävän näytön valmiudesta seuraavan vaiheen aloittamiseksi

Ei Jukka Laaksosta palkattu Rosatomille vain mannekiiniksi vaan siksi, että suomalainen turvallisuuskäytäntö on erittäin hyvä.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Minä(kin) veikkaan, että pienreaktorit törmäävät turvallisuusvaatimuksiin, jotka nostavat MW -hinnan taivaisiin...

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #9

Minä taas odotan, että pienreaktorien suunnittelijat saavat suunnitelmansa valmiiksi. Sen jälkeen selviää, kuinka kalliiksi niiden turvallisuus tulee. Jos MW-hinta nousee taivaisiin, niitä ei varmaankaan rakenneta. Niin yksinkertaista.

Kukaan ei ilmeisestikään ole luvannut pienreaktoreille tuotantotukea?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #11

Pienreaktorin MW-hinta on vain yksi tekijä energiapolitiikan kiemuroissa. Kiinnostavaa on kuinka kivihiilen ja turpeen alasajo toteutetaan. Jos mennään pelkällä haittavero-ohjauksella, niin pienvoimaloiden suhteen ollaan aika varovaisia. Jos pannaan selkeä päivä jolloin koksia ei pataan enää saa laittaa, niin korvaavat megawatit vain pitää jollain saada aikaiseksi. Näin karkeasti ottaen. Ydinenergia itsessään sisältää sellaisia tunnelatauksia, että voimme odottaa ainakin vilkasta poliittista keskustelua. Kohtahan uraanikin on kotimaista :)

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen Vastaus kommenttiin #11

Olkiluodossa yksi merkittävä hidaste ja kustannusten kerryttäjä on ollut automaatio. Automaation kannalta on kuitenkin melko se ja sama, ohjaako se kymmeniä MW vaiko toista tuhatta megawattia.

Eli tässä on hieman vallalla kuvitelmaa siitä, että teholtaan pieni laitos olisi samassa skaalassa simppelimpi laitos.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #15

No, yhden reaktorin automaation suunnittelu maksaa 1. 400 samanlaisen reaktorin automaation suunnittelu maksaa 1. Yhdelle niistä kustannukseksi tulee 1/400. Eihän tietenkään kaikki ole pienemmässä laitoksessa suhteessa halvempaa mutta monien olennaisten komponenttien pienempi koko auttaa todella paljon.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen Vastaus kommenttiin #16

Noinhan se sarjatuotannossa periaatteessa menee. Tosin ensimmäistä suunnitellessa pitää olla suuri varmuus siitä, että myös ne 399 käyvät kaupaksi.

Käyttäjän TomiVaalisto kuva
Tomi Vaalisto Vastaus kommenttiin #15

Osa OL3:n prosessilaitteista asennettiin jo 2008 eli kymmenen vuotta sitten. Ne ovat lähinnä lauhdutukseen ja pääkiertoon liittyviä komponetteja ja esimerkiksi lauhdepumpuille ei ole tehty yhtään mitään asennuksen jälkeen. Varaosien toimitusaika on noin 4 kk mutta jos ne menevät uusiksi niin toimitusaika on vuosi.
Viimeisen tiedon mukaan OL3 käynnistyisi 2019, mutta kyllä kiirettä pitää.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #11
Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Jos aihe kiinnostaa, niin tämäkin tuore haastattelu kannattaa kuunnella.
https://areena.yle.fi/1-4327993
Keskellä on "turha" kulttuuripätkä, mutta noin 40 min kohdalta taas asiaa pienreaktoreista.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki

Oli tosi kiinnostava pätkä, ja toivottavasti myös antaisi SMR-reaktoreille lisää potkua. Se "turha" kulturellinen osuus oli osaltaan sekin kiinnostava. Kyllä populaarillakin on suuri merkitys, itse taisin olla silloin vielä yv-vastustaja, kun Eppu Normaalin Suomi-ilmiö uraanin halkeamisineen ilmestyi, ja tämä kai teki minusta entistä enemmän vastahankaisen atoomisähkölle.

Käyttäjän mattila kuva
Riku Mattila

Ydinenergialaki käsittelee laitosyksiköitä. Teoriassa tämä jättänee mahdollisuuden tehdä usealla pienellä reaktorilla varustettu laitosyksikkö yhdellä lupakäsittelyllä.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Minkä takia muka OL4 ja Loviisa 3 jättivät hakemukset jos olemassaolevaan laitokseen voisi lisätä reaktoreita.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

1.1.2018 voimaantulleessa lakimuutoksessa määritellään

5) ydinlaitoksella ydinenergian aikaansaamiseen käytettäviä laitoksia, tutkimusreaktorit mukaan luettuina, ydinjätteiden laajamittaista loppusijoitusta toteuttavia laitoksia sekä ydinaineen ja ydinjätteen laajamittaiseen valmistamiseen, tuottamiseen, käyttämiseen, käsittelyyn tai varastointiin käytettäviä laitoksia

Mattila varmaan tarkoittaa, että tuo sanamuoto (voi) sisältää useita reaktoreja. Lupa haetaan ydinlaitokselle. On varmaan tulkinnanvaraista, sisältääkö se sen, että ydinlaitokseen voidaan lisätä reaktoreja, joita ei alkujaan ole määritelty laitokseen.

Erityisen mielenkiintoinen tuo on Terrestrial Energyn suunnitelman osalta, jossa koko reaktorimoduli voidaan vaihtaa, jolloin 'käytöstä poistettu' reaktori jää paikalleen jäähtymään myöhemmin vaihdettavaksi. Reaktorin polttoaine siis vaihdetaan 7 vuoden välein vaihtamalla koko ydinmoduli.

Käyttäjän mattila kuva
Riku Mattila

Ei sinne oltu lisäämässä pelkkiä reaktoreita vaan kokonaisia laitosyksiköitä turpiinilaitoksineen ja apujärjestelmineen. Tarkoitin, että sopivasti lukien laki jättää mahdollisuuden rakentaa laitosyksikkö, jossa samaa turpiinilaitosta syöttää yhden ison sijasta monta pientä reaktoria.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #26

Muotoilin huonosti. Tarkoitin juuri samaa. Tuo Terrestrial Energyn ratkaisu nähdäkseni sisältää myös sen, että syöttävä reaktori vaihdetaan 'lennosta'.

Sitä en tiedä, onko mitään järkeä rakentaa ylitehoista turpiinilaitosta suhteessa reaktorien kapasiteettiin. Jolloin reaktorien myöhempi lisääminen on tarpeetonta.

Käyttäjän mattila kuva
Riku Mattila Vastaus kommenttiin #27

Ei varmaan kannata, mutta rakentamisvaiheessa voidaan päästä hyötymään sarjatuotteen eduista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset