Keinotekoinen sisämeri Saharaan
Tekniikka ja Talous esitteli unohdetun idean, jossa aikoinaan Saharan autiomaassa sijainnut merialue täytettäisiin uudelleen kaivamalla kanava. Kanavaa pitkin johdettaisiin vähitellen valtameristä vettä voimalaitoksen kautta alueelle. Saharassa on laaja alue selvästi merenpinnan alapuolella. Jos sen täyttäisi kokonaan, niin valtamerten pinta laskisi jopa 1,3 metriä. Mielenkiintoinen mahdollisuus taistelussa ilmaston lämpenemisen aiheuttamaa merenpinnan nousua vastaan.
https://www.tekniikkatalous.fi/puheenvuorot/unohdettu-ratkaisu-merenpinn…
Tällä konstilla voisi vältää laajojen ranta-lueiden tuhoutuminen Aasiassa, jonka on ennustettu aiheuttavan satojen miljoonien ilmastopakolaisten liikkeellelähdön.
Ehdottomasti tutkimisen arvoinen ehdotus. Tämä ei kuitenkaan poista tarvetta vähentää rajusti hiilipäästöjä. Ravinnon tuotantoon ja biosfäärin nopeisiin muutoksiin lämpötilan noustessa tällä ei ole suurtakaan vaikutusta.
PS. Luku 1,3 metriä kopioitu Tekniikan ja Talouden jutusta. Lienee kuitenkin vahvasti liian iso. Oikea luku on senttien tasoa, mikä on enemmän ongelman tekohengitystä ja lisäajan hankintaan kuin ratkaisu. Vanha totuus siitä, että jos joku näyttää liian hyvältä ollakseen totta, niin se ei ole totta.
Entä mitä tapahtuu, jos myös Itämeren pinta laskee metrillä?
Ja kuinka monta miljardia kalaa kuolee tuossa ”juoksutuksessa”?
”Tällä konstilla voisi vältää laajojen ranta-lueiden tuhoutuminen Aasiassa”
Missä päin Aasiaa tällainen ranta-alueiden tuhoutumisen vaara on?
Ilmoita asiaton viesti
Mm. Banglades on tällainen alue jossa asustaa satoja miljoonia ihmisiä.
Tietysti myös Itämeren pinta laskisi. Sehän tarkoittaisi lisää tonttimaata.
Miksi ne kalat kuolisivat? Meren pinta ilmeisesti laskisi hyvin hitaasti, ehkä millejä vuodessa.
Ilmoita asiaton viesti
Vaasan seudulla voi hyvin seurata miten vähän kalat kärsivät kun meri vetäytyy maan kohotessa. Ei mitään merkitystä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, meillä vesi pakenee, ei nouse.
Ilmoita asiaton viesti
Ideana on tietysti juoksuttaa vettä vain sitä mukaa kun valtamerien pinta jäätiköiden sulaessa nousee. Aasiassa kaikki rannikoiden miljoonakaupungit ovat hyvin alavilla mailla. Huonoin tilanne on Bangladeshissä, jossa 160 miljoonaa ihmistä asuu alueilla, jotka muuttuvat melko pian elinkelvottomiksi.
https://yle.fi/uutiset/3-9714979
Ilmoita asiaton viesti
Vastaan tämän tänne yläs, jotta tulisi nopeammin näkyviin.
Tuo on laskettu ihan päin honkia ja vaikutus olisi varmaan korkeintaan sentti. Intoiltiin jo muualla somessa eilen, mutta sitten laskettiin. Meret 360 miljoonaa neliökilometriä ja tuo tekomeri 155 tuhatta. Syvvyyttä tarvittaisiin koko alalta lähemmäs 2.5 kilometriä, jotta meret laskisivat metrillä.
Projekti voisi toki silti olla joiltai osin fiksu ja se settikin voi antaa vuoden lisäaikaa saada vaikka Saksa ottamaan osaa ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoista nähdä, pitääkö Börje tämän bloginsa näkyvissä, kunhan on ensin itse laskenut.
Ilmoita asiaton viesti
Laskuvirhe on tosiaan tehty jo lehden päässä, ei Börjen.
Ilmoita asiaton viesti
Eihän virheen levittäminen nyt ole mikään ansio, ellei sitten vihreille.
Ilmoita asiaton viesti
Nopeakin päissäpohdinta kertoo, ettei edes Grönlannin sulamisvedet taida tuohon ammeeseen sopia. Harmin paikka. Kuten tuossa ylempänä jo todettiin, niin projekti saattaisi antaa sentään muutaman lisävuoden reagoida, vaikkei ongelmaa tosiaan ratkaisekaan.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä on hauska blogi:
– Hei, tällä saatais merenpinta laskettua 1,3 metriä!
– Oikeesti se on 1,3 millimetriä.
– Ai jaa, no voishan sitä kokeilla niin saadaan aikaa.
Vähän niinku:
– Jos ei mitään tehdä niin maapallolla on kohta kuumaa kuin Venuksessa (400 astetta)
– Oikeasti lämpötila voi nousta pari astetta.
– Jaa mutta mähän sanoin että kuumenee.
Ilmoita asiaton viesti
Paljonkos ihmisiä pakenee Yhdysvalloista, kun sielläkin etelärannikolla matalaa?
Ilmoita asiaton viesti
Siellä lasketaan lähinnä taloudellisia tappioita. Ihmiset voivat muuttaa sisämaahan päin. Pakolaisuutta syntyy kun valtion rajojen sisällä ei ole enää elinkelpoista aluetta jolle voisi muuttaa ja/tai ravinnon tuotannon edellytykset katoavat viljelymaiden jäädessä veden alle.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Yhdysvalloista, vaan Yhdysvalloissa, samaan tapaan kuin blogisti kirjoitti: Aasiassa. Onhan noita monta miljoonaa. Hurrikaani Katrina antoi jonkinlaisen näppituntuman ongelman laajuudesta. Minne ihmiset loppujen lopuksi suuntaavat ja miksi, kun ovat liikkeelle lähteneet, on sitten ihan oma keskustelunsa.
Ilmoita asiaton viesti
Ei tuossa montaa kymmentä kilometriä tarvitsisi kaivaa. Huomattavasti helpompi projekti kuin esimerkiksi Stalinin kanavat. Ja vähän terävämmät työkalutkin olisivat käytössä.
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/a/a…
Sitten vain yva-menettelyä käynnistämään.
Ilmoita asiaton viesti
Lyhyen matikan kutosellako se Börje on tuon merenpinnan alenemisen laskenut, vai oletko vaan plagioinut tuloksen jostakin?
Ilmoita asiaton viesti
Ihan vaan lainannut. Tosin myönnän, että kun heitin yliopiston matematiikan laskuharjoitusten muistiinpanoja roskiin, niin tunnistin oman käsialani, mutten enää ymmärtänyt mitä olin kirjoittanut.
Ilmoita asiaton viesti
Joku on laskenut, paljonko laskisi:
https://www.quora.com/If-areas-below-sea-level-lik…
Esimerkiksi Qattaran 1200 km3 tilavuus
https://en.wikipedia.org/wiki/Qattara_Depression
Tämä riittäisi minun laskujeni mukaan 3 mm:n meren pinnan alentamiseen täytettäessä.
En tiedä, miten Mäkipää on ”koko Saharasta” 500 000 km3 löytänyt meren pinnan alapuolista aluetta, mutta eivät ne ainakaan yhtenäisenä alueena sijaitse.
http://en-gb.topographic-map.com/places/Sahara-Des…
Voisikohan olla kyse Saharan pohjaveden yläpuolisesta tilavuudesta tms.?
Joten enpä osta juttuasi näillä tiedoilla. Ennemmin epäilen sinua vihreän tietämättömyyden levittämisestä.
Ilmoita asiaton viesti
Kokeilehan laskea itse. Kaksi lainaustamme näyttää nyt aika erilaisia lukuja.
Ilmoita asiaton viesti
Laskehan vuorostasi sinä. Laskutaidosta ei ole hyötyä, jos ei sitä käytä. Edellä laskamani Qattara 3mm on aika samalla suunnalla kuin tuossa quora-linkissänikin on.
Ilmoita asiaton viesti
Onkohan tuollaisessa juupaseipäsjankkaamisessa mitään järkeä? Ei asiaa missään nimessä ratkaista Uimosen tai Jääskeläisen laskuilla. Kyllä siinä ovat pätevämmät voimat liikkeellä, jos selvittämään ruvetaan.
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Eipä tuota edes laskea tarvitse, vilkaisu karttaan kertoo, ettei vaikutus voisi millään olla metritasoa.
Ilmoita asiaton viesti
Tekojärven/meren pinta-alaksi ilmoitetaan 155 400 km2, mikä ilmeisesti sisältää aika paljon muutakin kuin tuon yhden vajouman. Jos tuollaiseen lammikkoon haluaa hukata 500 000 km3 vettä, pitäisi keskisyvyyden olla 3.2 kilometriä. Ei jatkoon.
Toki takana voi olla monimutkaisempaakin tiedettä. Esimerkiksi koko maanosan laajuinen maaperän ja ilman kosteuden merkittävä lisääntyminen, mikä sitten hävittäisi vettä huomattavasti enemmän kuin tuo allas yksinään. En tiedä onko.
Ilmoita asiaton viesti
Juuri näin.
Eihän tuo Saharan vajouma mikään posliinikuppi ole. Jos sinne kaataa vaikka 10.000 litraa vettä, niin missäköhän se vesi huomenna on?
Ja ihan turhan tässä Börjeä syytetään matikkavirheestä. Lehtihän nuo luvut antoi.
Jutun clou olisi se, että Saharan itäpuolella saataisiin lisää sateita yms.
Kannattaisi tutkia tuo asia oli millimäärät mitkä tahansa.
Henry
Ilmoita asiaton viesti
Eikös EU ollut mukana teurastamassa yhtä miestä, joka suunnitteli moisia vedensiirto-operaatioita?
Kannattiko teurastus, kun veden sijaan siirtyy ihmismassoja ja vielä väärään suuntaan?
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastonmuutoksella voi nykyään perustella oikeastaan mitä tahansa.
Kukaanhan ei oikeasti tiedä mitä vaikutuksia operaatiolla olisi, ainakin Aasian ja Afrikan nykyiset ekosysteemit muuttuisivat ihmisen toimien vaikutuksesta mutta se onkin yht’äkkiä positiivinen asia.
Mutta onhan toi nyt fantsua koska ilmastonmuutos.
Ilmoita asiaton viesti
Siksi tätäkin mahdollisuutta kannattaa ensi tutkia ennen kuin lyödään lapio maahan. Vaa’an toisen kupin sisältö alkaa vähitellen olemaan selvillä. Sieltä syntyvät ongelmat ovat melkoiset. Olisiko tästä oleellisesti vähemmän haittaa. Väiaikaisia hyötyjäkin näyttäisi olevan ainakin energiantuotannossa. Myöhemmin olisi paljon hiekkabiitsiä ja kalavesiä autiomaan sijaan.
Ilmoita asiaton viesti
Periaatteessa johtamalla Niilin alajuoksulta vesi ko. altaaseen, syntyisi makeanveden sisäjärvi, mutta ei taida Niili enää virrata Välimereen saakka.
Ilmastovaikutukset olisivat todennäköisesti suotuisat tuolla alueella.
Ilmoita asiaton viesti
Jos 10% Niilin virtaamasta käännettäisiin Qattaraan, se saattaisi riittää täyttämiseen muutamassa sadassa vuodessa. Haihduntaa vähän vaikea hihasta ravistaa yms.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nile
Virtaama 2830 m3/s tekee vuorokaudessa jo n. neljänneskuutiokilometrin ja vuodessa n. 90 km3.
Luulisi siitä ainakin sähköä saatavan? Tiedä sitten, miten äkkiä se olisi suolajärvi, jos siellä on hiekan alla suolaisempaa maaperää jo ennestään. Merivettä käyttämällä tehty suolajärvi ei tuntuisi ihan yhtä pahalta haaskaukselta?
Ilmoita asiaton viesti
Siinäpä hiukan lihaa luiden ympärille.
http://archive.unu.edu/unupress/unupbooks/80858e/8…
http://www.theenergycollective.com/roger-arnold/23…
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Aikaa myöten Qattaran syvänteeseen muodostuisi erittäin suolainen meri, kuin kuollut meri, koska siitä ei lähtisi vettä pois muuten kuin haihtumalla.
Ilmoita asiaton viesti
Banglades taitaa pikkuhiljaa vajota alaspäin ja luulen että vajoaminen kiihtyy jos merenpinta laskisi nopeasti. Ja pelkästään ton yhden alueen pelastamiseksi ollaan valmiita tuhoamaan jokaisen maan rannikon ekosysteemit, todella vihreää.
Ilmoita asiaton viesti
Ehkä sinulta on jäänyt jokunen uutinen lukematta jos kuvittelet merenpinnan nousun haittaavan vain Bangladeshiä.
Ilmoita asiaton viesti
Niin 1500luvulla meren pinta oli ~60-70cm korkeammalla kuin nyt eli merenpinta osaa myös laskea ihan omin avuin.
Ilmoita asiaton viesti
Voisivatko teollisuusmaat tykönään päättää maan muuttamisesta mereksi kysymättä mitään Malilta, Nigeriltä, Tshadilta, Sudanilta?
Ilmoita asiaton viesti
Eipä toki onnistuisi noin helposti. Maailman mantereilla ei ole enää terra nulliusta.
https://definitions.uslegal.com/t/terra-nullius/
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Ilmoita asiaton viesti
Tottakai voisivat, sehän ei tapahuisi teollisuusmaissa.
Suomessa sen sijaan vastustetaan verisesti 200 neliökilometrin tekojärven rakentamista vaikka sieltä saisikin sitä co2-vapaata energiaa.
Ilmoita asiaton viesti
Mitenkähän kävisi, jos Afrikan valtiot yhdessä päättäisivät kaivaa kanavan Yhdysvaltojen preerialle? Ilmoitusasia vain Trumpille, tietysti …
Ilmoita asiaton viesti
Tekojärven ilmasto-ongelma onkin sen metaanin tuotannossa.
Ilmoita asiaton viesti
Neuvostoliitto muutti jokien kulku-uomia. Esim. Aral-järven paikalla on autiomaa ja siellä laivojen romuja.
Ei ilmasto ole lämpenemässä.
Ilmoita asiaton viesti
”Ei ilmasto ole lämpenemässä.”
Ei kaikki toivo tuosta vielä ole menetetty, joten ei kannata aivan apeaksi heittäytyä.
Ilmoita asiaton viesti
Toukokuun 2018 lämpötilat Suomessa todistavat vääjäämättömästi ilmastonmuutoksen etenemisestä. Samoin se että Pakistanissa on mitattu 44 astetta.
Ilmoita asiaton viesti
”Toukokuun 2018 lämpötilat Suomessa todistavat vääjäämättömästi ilmastonmuutoksen etenemisestä.”
Toivottavasti olet oikeassa ja Grönland tulee taas vihreäksi kuten ennen.
Ilmoita asiaton viesti
Olet varmaan selvittänyt itsellesi paljonko merenpinta nousee jos Grönlannin jäätiköistä on enää vain muisto. Sellainen vihreys ei itseäni innosta.
Ilmoita asiaton viesti
#52
Vedet olivat ennen nykyistä korkeammalla. Se toistuu aina rytmissä.
Mitä ihminen teki, kun tuli jääkausi?
Vihreillä on suunnaton tarve olla maailman harlekiineja.
Muovijätteen tuhoisuuden tiedän Aasiassa omin silmin nähneenä, mutta ilmaston muutokset eivät johdu ihmisestä.
Ilmoita asiaton viesti
Ilmastonmuutos siis alkoi huhtikuussa. Siihen mennessä olikin poikkeuksellisen kylmää.
Ilmoita asiaton viesti
Totean heti, että väärin laskettu. Taitaa olla 1 m-kirjain jäänyt pois. 1,3 mm oikeasti.
Ilmoita asiaton viesti
GEOLOGISET MULLISTUKSET JA HITAAT LUONNOLLISET PROSESSIT MERENPINNAN KORKEUDEN VAIHTELUJEN SYYNÄ
Maaperän vajoaminen ja siitä aiheutuva merenpinnan nousu voi tapahtua hitaasti tai nopeassa geologisessa mullistuksessa. Sama koskee merenpintojen korkeuden muutoksia geologisina aikakausina tai hitaana luonnollisena prosessina.
Jääkauden ollessa vahvimmillaan, merenpinta oli alimmillaan noin 120 metriä nykyistä alempana ja Välimeri on ”sisäjärvi”. Kun jäätiköt vähitellen sulivat, jäähän sitoutunut vesi vapautui ja merenpinnat saivat nykyisen korkeutensa.
Tällöin tapahtui suuria geologisia mullistuksia ja ilmastollisia muutoksia.
Tässä eräs niistä:
Välimeren tulviminen Gibraltarin kannaksen murtuessa:
http://www.youtube.com/watch?v=iwXyGxgIvCQ&feature…
Maanvajoama: http://en.wikipedia.org/wiki/Sinkhole
Välimeri sai siis tässä geologisessa luonnonmullistuksessa nykyisen muotonsa.
Onko Sarmastin löytö (Atlantis?) Välimeren merenpinnan äkillisen tulvimisen aiheuttama massiivinen maanvajoama?
http://www.youtube.com/watch?v=CPWxACz90aY&feature…
Ilmoita asiaton viesti
”Saharassa on laaja alue selvästi merenpinnan alapuolella. Jos sen täyttäisi kokonaan, niin valtamerten pinta laskisi jopa 1,3 metriä.”
Vihreää jargonia.
Ilmoita asiaton viesti
Sellaisen kanavan rakentaminen taitaisi aiheuttaa geopoliittisen ongelman. Vaikka ajatus tuntuukin hyvältä, toteuttamisen edellytyksiä epäilen.
Ilmoita asiaton viesti
Jos metri kaikista maailman meristä siirrettäisiin uuteen paikkaan, se saattaisi muuttaa radikaalisti mannerlaattojen pintapaineita, aiheuttaen aktiivista laattojen liikehdintää. se voisi aiheuttaa esimerkiksi tsunamien kautta järisyttävää tuhoa. Kuka ottaisi vastuun?
Saharan metsittäminen on parempi idea, kuin sen upottaminen merenpohjaan.
Erikoista on, että Tekniikka&Talouden toimituksessa ei osattu laskea väitteen todellisuuspohjaa (kauaksi on valunut Insinööriuutisten ajoilta).
Ilmoita asiaton viesti
Mun torppa on korkeuskäyrällä 20 m merenpinnasta joten odottelen tässä vedennousua että olisi arvokas rantatontti. Laituripuut valmiina, kohta päästään saunasta mereen. Menenkin tästä valamaan arkkua.
Ilmoita asiaton viesti
Hauskaa keskustelua tästä selvästi virheellisen uutisen pohjalta syntyi. Sorry siitä.
Jos tästä ottaisi hahmottamisharjoituksen. Itämeren tilavuus on 21 000 km3 ja pinta-ala 393 000 km2. Jutussa ehdotettu sisämeri olisi alle puolet siitä, eli 155 400 km2 ja keskisyvyyskin puolta pienempi. Joten merivettä mahtuisi noin viidenneksen verran Itämereen verrattuna.
Pelkästään Grönlannin jäätiköiden tilavuus on vähintään 2,5 miljoonaa km3. Siis yli sadan Itämeren verran. Kertokoon tuo jotain siitä vesimassan mittakaavasta, joka pelkästään Grönlannin päältä on parhaillaan valumassa maailman meriin. Ja Etelämantereella on vielä kymmenen kertaa Grönlantia enemmän vettä jäätiköissä. Yli tuhannen Itämeren verran.
Odotellaanko vaan sulamista ja poltellaan lisää hiiltä ilmakehään?
Saatte tietenkin laskea luvut tarkkaan. Minulle hahmottamisen riittävät tässä suuruusluokat.
Ilmoita asiaton viesti
Etelämantereen jää on kuitenkin kasvanut jo pitkän aikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Taitaa tuo kommenttisi olla humpuukia kuten avaukseni uutisointikin. Etelämantereen jäämassat eivät enää vahvistu ja merien lämmetessä sulaminen tapahtuu alta päin. Siinä sitten jäämassa valuvat meriin ja sulavat siellä kokonaan.
https://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/69064-…
https://www.theguardian.com/environment/2018/apr/0…
Ilmoita asiaton viesti
Miten meri sulattaa mantereen päällä olevaa jäätä altapäin?
Ilmoita asiaton viesti
Etelämantereen päällä on paksu eristävä jääkerros, maapallo on sisältä kuuma, se sulattaa altapäin.
Miksi perunat maakellarissa eivät palellu talvipakkasilla?
Ilmoita asiaton viesti
Sitä etelämantereen sulamista on odotettu jo useampi miljoona vuotta mutta eipä näytä sulavan.
Ilmoita asiaton viesti
”NASA Study: Mass Gains of Antarctic Ice Sheet Greater than Losses”
https://www.nasa.gov/feature/goddard/nasa-study-ma…
Kun ei edes NASA tai ilmastotiedemiehet pääse yksimielisyyteen eivätkä edes omissa havainnoissaan tai johtopäätöksissään pitkäaikaiseen konsistenssiin, vaan muuttavat käsitystään puoleen ja toiseen koko ajan, niin voidaan todeta, että ihmiskunta on näinä päivinä omaksunut yliherkän reagoinnin kaikelle mahdolliselle. Vuosisadat ovat niin antarktis kuin pohjoisnapakin saaneet olla rauhassa eikä kukaan ole niissä mittaillut millaisisa heilahduksia milloinkin on saattanut esiintyä.
Ilmoita asiaton viesti
Mikä tässä on ehkä kiinnostavaa, niin valeuutisen (tai virheuutisen) pääsy läpi ihmisten yleiseen tietoisuuteen on todennäköisesti sitä helpompaa, mitä luotettavampana mediaa pidetään. Kyllähän T&T on luotettavassa maineessa, joten tämmöinen lipsahdus menee läpi, ilman että sitä alkaa lukija epäilemään. En minäkään alkuunsa epäillyt, mutta kun uutisen kommenteissa oli tarkempaa tietoa, niin sitten laskin itsekin.
Jos vastaava tarina olisi ollut vaihtoehtomediassa, niin hetiähän sitä olisi alkanut tarkistaa, että onkohan vai eiköhän.
Ilmoita asiaton viesti
Triffidien isä Wyndham muuten kirjoitti myös skifikirjan samasta aiheesta; https://en.wikipedia.org/wiki/The_Secret_People
Ilmoita asiaton viesti
Eihän sillä ole mitään väliä laskisiko meren pinta yhtään. Kaivautetaan ihmeessä tekomeri. Länsimaat tottakai maksavat mielellään pari biljoonaa. Sillä saadaan kivasti ostettua hyvää omaatuntoa.
Kaikki keinot taistelussa ilmastonmuutosta vastaan ovat sallittuja. Paitsi tietysti se ainut mikä toimisi – väestönkasvun hillitseminen.
Ilmoita asiaton viesti
Ehdottomasti kannatettava idea. Kun vedet viedään haihtumaan Saharaan, saadaan ilmastoon vesihöyryä lisättyä rutkasti, joka taas merkittävimpänä kasvihuonekaasuna kiihdyttää lämpeämistä rutkasti. Onnittelen jo etukäteen.
Ilmoita asiaton viesti