buimonen Turhan kitinän kuunteleminen turmelee aivosi

Vihreästä kaupunkivisiosta

Näin välipäivien ratoksi lukaisin mitä Vihreiden ajatuspaja oli mennyt julkaisemaan Vihreiden kaupunkivisioksi. Ei liene lukijoilleni yllätys, etten jaa kaikkia city-vihreiden teemoja ja nostakin esiin mielestäni pahimmat puutteet tuosta visiosta. Päällisin puolin kyllä ymmärrän nuorten kaupunkilaisten haavekuvan, mutta kun se ei taida käytännössä toimia.

https://www.ajatuspajavisio.fi/wp-content/uploads/2018/12/Vihrea_kaupunk...

Liikennesuunnittelun prioriteettijärjestys näyttää selvältä. Ensin kävelijät, sitten pyöräilijät, seuraavaksi joukkoliikenne ja muita liikennemuotoja pyritään häiritsemään.

Tuossa on kiusallisesti unohdettu, että kaupunkiväestömme ikärakenne on nopeasti vanheneva kuten koko Suomessakin. Pitkät kävely- tai pyörämatkat eivät huonokuntoiselta eläkeläisväestöltä taida sujua. Tuolla lähestymisellä suljemme eläkeläiset koteihinsa yhä tiiviimmin, emmekä mitenkään helpota myöskään heidän kotihoitajiensa arkea.

Toiseksi on päätetty unohtaa talven vaikutus liikkumiseen. Pyörien määrä liikenteessä romahtaa marraskuussa ja palaa vähitellen huhtikuussa. Liikennesuunnittelussa viittä nollakuukautta vuodesta ei voida pitää toiseksi korkeimman prioriteetin ratkaisuna. En minä pyöräilyä vastusta. Totta puhuen vahvasti kannatan, mutta itselläni veneilykausikin on pidempi kuin pyöräilykausi. 

Joukkoliikenne palvelee kohtuullisesti nykyistä kaupunkirakennetta, jossa iso osa työpaikoista on sijoittunut keskustoihin, joissa merkittävä osa työntekijöistä ei joko halua asua tai johon heillä ei ole varaa. Kaupunkisuunnittelun pitäisi kuitenkin ymmärtää millaisiksi tulevaisuuden liikenneratkaisut autonomisesti kulkevien autojen myötä ovat muuttumassa. Raskas raideliikenne palvelee hyvin asemalta toiselle siirtyviä, mutta kaikki muut tulevat siirtymään ovelta ovelle vievien liikenneratkaisujen pariin. Erilaiset autonomiset taksit ovat sitä tulevaisuutta, johon kaupunkisuunnittelun pitäisi varautua jo nyt.

Kaupunkivisiossa häiritsee vahvasti myös kuvitelma, ettei kaupungin infrastruktuurin huoltamisesta tai edes asukkaiden päivittäisistä tarpeista huolehtiminen mahdu suunnitelmiin. Visio kertoo haavekuvasta, jossa nuoret hyväkuntoiset toimistotyöläiset siirtyvät enintään viiden kilon kantamuksen kanssa pyörällä tai ratikalla töistä kotiin katsomaan netflixiltä uutta tuotantokautta tai tapaamaan kavereita lattebaariin. Silloin ahtaaksi rakennettu kaupunki, jossa kaikki kiva on lähellä voi tuntua tavoiteltavalta haaveelta.

Noita visioita rakentamaan kannattaisi joskus ottaa niitä ihmisiä, jotka pohtivat miten kantakaupunkien rapistuneet vesi- ja viemäriverkot uusitaan, miten raksatyömaat järjestetään, kuinka jätehuolto ja puhtaanapito pelaa kun tilaa ei ole. Esimerkiksi Helsingissä taitaa joka kesä olla 20% kaduista auki revittynä ja tämä tilanne vain huononee. Kaksikaistainen tie vielä vetää kun toisen kaistan sulkee, mutta yksikaistainen ei. 

Kaikkein kiusallisinta tuossa visiossa on mielestäni se,  että jonkun toisen veronmaksajan olisi syytä maksaa tuo nuorten aikuisten haave elää ympäristössä johon heillä ei oikeasti ole varaa. Valtiota huudellaan apuun monessa kohtaa. Kaupunkien keskustoihin on jo syntynyt sukupolvia, joilla ei ole mitään kokemusta ruumillisesta työstä tai asioiden käytännöllisestä tekemisestä. Pahinta on, että nämä kädettömät alkavat sitten suunnittelemaan toimimatonta kaupunkiympäristöä kaltaisilleen. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

28Suosittele

28 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (55 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Melko nopeasti on havaittavissa, että käytäntö eroaa teoriasta (s. 11):
"Suomen pinta-alasta on jo enemmän kuin riittämiin asumiskäytössä. Uusia, koskemattomia metsäalueita ei tule raivata asumiskäyttöön. Monimuotoista luontoa ei saa kerran asutukselle raivatulle alueelle palautettua, eikä uusien alueiden rakentaminen ole taloudellisestikaan kannattavaa. Tämän sijaan olisi pyrittävä siihen, että vaikkapa menneinä vuosikymmeninä pilaantuneita teollisuusalueita
kunnostetaan asumiskäyttöön. Tähän tarvitaan myös valtion panosta.

Luonnon monimuotoisuudelle jää sitä enemmän tilaa, mitä kestävämpi ja tiiviimpi yhdyskuntarakenne kaupungeillamme on. Arvokkaita luontokohteita on myös kaupunkien sisällä, ja niiden arvo on muistettava suunnitelmia tehtäessä."

Ilmalan ratapihan maa-alueista osa on pilaantunutta, mutta sen päälle voisi rakentaa tiiviisti. Näin voitaisiin säästää Malmin toimiva lentoasema omine luontoarvoineen, vaan eipäs ole kelvannut.
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/malmi-vai...
https://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/helsing...
https://www.maf.fi/@Bin/394781/Malmin+lentokent%C3...

X

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

Valitettavaa, mutta totta. Oslossa on taidettu huomioida pohjoinen ilmasto, eli talvi, rakentamalla paljon maan alle.

Suomessa lähiöitä rakennettiin itse asiassa ilmastonmuutoksen kannalta järkevästi (joka tapahtuu huolimatta ilmastotavoitteista), eli kerrostaloja väljästi isoilla yhteispihoilla. Silloin muutoksiin voidaan mukautua parhaiten, oli tulevaisuuden ilmasto millainen tahansa, kun ympäristössä on tilaa. Autojen parkkipaikkoja voisi tiivistää myös rakentamalla parkkitaloja.

Jos ympäristön kyky mukautua tuleviin muutoksiin halutaan säilyttää, pitäisi uudisrakentamista tehdä enemmän vanhoille tonteille purkamalla rakennuksia, ja korkeampia tilalle, ainakin jos kaikki ihmiset valuvat etelään samalla tahdilla.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Suomut tippuvat silmiltä.

Vanheneva Börjekin on alkanut huomata, ettei kohta enää mahdu Vihreiden haavemaailmaan edes kaupunkikuvaa häiritsevänä kompostina.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kannattaa muistaa, että vihreät arvot ovat 99% hyviä. City-vihreiden gryndausvimma vaan ei oikein natsaa vihreään arvomaailmaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Sanoisin että vihreiden arvoista luonnonsuojelu on hyvä arvo. Myös seksuaalinen tasa-arvo on hyvä. Noita politiikan aloja voi käytännössä tietenkin hoitaa järkevästi tai järjettömästi, mutta arvoina lasken ne hyviksi.

Mitä muuta sitten. Gryndausvimma ei ole hyvä arvo. En pidä myöskään pääkaupunkivetoisuudesta, väestönkasvuvetoisuudesta, talouskasvuvetoisuudesta, kaupunkilaisuuden korostamisesta maalaisuuden kustannuksella, globalistisen poliittisen ja taloudellisen järjestelmän ajamisesta, muiden eri tavoin vihertävien vieroksumisesta (metsästäjät, maanviljelijät, linkolalaiset), perinteisten suomalaisten arvojen vastaisuudesta (jokainen tulkitkoon tämän omalla tavallaan), enkä oikein liian yksisuuntaisesta maahanmuuttopolitiikkastakaan (turha puolustella niitä huonoja asioita, joita maahanmuutosta on seurannut). Myös Ville Niinistön lanseeraama muiden puolueiden arvojen arvostelu on mielestäni huono arvo. Tässä huonoa on se ilmeinen taustaoletus, että vihreät ovat moraalisesti muita ihmisiä ylempänä.

Jotkut vihreiden arvot ovat tärkeitä, ja niitä voi painottaa enemmän kuin toisia, mutta luulen että aika moni vihertävästi ajattelevakaan ei saa tuota 99% kasaan. Tietenkin on paljon niitäkin, jotka samaistuvat puolueeseen, ja saavat satakin prosenttia kasaan.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #9

Olet löytänyt kovasti "arvoja", mutta tuolta vihreiden viralliselta arvolistalta ei noita löydy. Eikä sieltä voi johtaa grynderi-vihreyttäkään.

vastuu
Meidän on kannettava vastuumme ympäristöstä ja tulevaisuudesta. Ihmisen toiminnan tulee sopeutua ympäristön kantokykyyn. Hyvinvoinnin on perustuttava kohtuutalouteen. Emme voi elää tulevien sukupolvien kustannuksella.

vapaus
Vapaus kuuluu kaikille. Ihmisillä tulee olla oikeus elää haluamallaan tavalla, kunhan ei rajoita toisen oikeutta samaan tai vahingoita eläimiä tai ympäristöä. Vapaus lisää onnellisuutta ja osallisuutta parantamalla ihmisten edellytyksiä päättää elämästään ja osallistua yhteiskunnan kehittämiseen eri tavoin.

välittäminen
Oikeudenmukainen valtio turvaa hyvän elämän edellytykset kaikille ja kaikissa elämäntilainteissa. Jokainen meistä voi joskus olla heikko. Kaiken toiminnan tulee olla oikeudenmukaista niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. Julkisen vallan tulee huolehtia ihmisten elämän edellytyksistä, hyvinvoinnista ja yhdenvertaisuudesta.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #10

Vihreiden omasta arvolistasta tulee mieleen tuo mainitsemani Ville Niinistön tapa esin määrätä itse muiden puolueiden arvot, ja sitten arvostella niitä. Vihreiden arvot, vihreiden viralliset arvot, ja ulkopuolisten näkökulma vihreiden arvoihin voivat nekin olla kolme eri asiaa. Ehkä pitäisi etsiä sellaisia nimettyjä arvoja, joiden luontevuuden (ja erottelevuuden) allekirjoittavat sekä puolue itse, että muut puolueet.

Nuo listatut vastuu, vapaus ja välittäminen saattavat löytyä kaikkien Suomen puolueiden omilta arvolistoilta. Ehkäpä kaikki puolueet ovat tilanneet ne samalta mainostoimistolta :-) .

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

"...vihreät arvot ovat 99% hyviä."

Vihreiden ympäristö- ja energiapolitiikka olisi toteutuessaan kaikista puolueista tuhoisin ympäristölle ja ilmastolle. Ehkäpä juuri siitä syystä he kaikkein eniten kokevat tarvetta profiloitua ympäristö-, ilmasto- ja energia-asioissa. Kun osaaminen ei riitä, pelataan mielikuvilla.

Onnea muuten vihreille kun saitte oman naisen Tuulivoimayhdistyksen johtoon. Huomasin vasta.

Mikko Patrikainen

Miksi noinkin järkevältä kuulostava ihminen on vihreä. Toisaalta hyvä että olet hieman hillitsemässä noita ääriattelijoita,

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Sen verran tuohon vielä lisäisin, että Vihreiden vimma tehdä suurimmista kaupungeista pyöräilyreservaatteja tarkoittaa käytännössä sitä, että suurin osa ihmisistä asioi tulevaisuudessa jossain muualla. Todennäköisesti sellaisissa paikoissa, joihin ei pääse kunnolla kuin yksityisautoilla. Tämäkin hullutus siis todennäköisesti tarkoittaa pelkästään huonoa ympäristön kannalta.

Siihen kun pistää päälle Vihreiden ristiretken ydinvoimaa vastaan, alkaa porukan ympäristöjalanjälki olla melkoinen.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Kuinka Malmin Lentokentän tuhoaminen Longinojan taimenpuron kanssa kuuluvat vihreiden agendaan, jossa suolle ollaan ajateltu rakentamista.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kuuluu lähinnä grynderi-vihreiden agendaan. Tuo on ihan oma heimonsa meidän vihreiden parissa. On levinnyt laajasti kehä ykkösen sisäpuolelle ja yrittää nyt levittäytyä kehä kolmoselle saakka, vaikkei se luontaista liikkuma-aluetta olekaan ratikkakiskojen puuttumisen vuoksi.

Käyttäjän ilpoisoluoma1 kuva
Ilpo Isoluoma

EU:n uusi uljas kemikaalivirasto rakennetaan Helsingin kantakaupunkiin Hietalahden rantaan. Ei ihan halpa paikka siinä rakentaa. Oliko muita paikkakuntia edes ehdolla. Raitiovaunulinjakin muutetaan kulkemaan talon ohi.

Kansainväliset toimihenkilöt kylläkin lentävät Suomeen ja taksilla suoraan virastoon. Haluavat myöskin asua Helsingissä eikä missään maaseudun pikkukaupungissa.

Mahdollisesti kaupungille on virastosta hyötyä vero- ym tuloina. Lisääkö tämä sitten asukkaiden viihtyisyyttä, on kyseenalaista.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Eiköhän näitä Nurmijärviä ja muita onneloita, joissa on väljää ja autolla pääsee aina suoraan ulko-oven eteen, Suomessa ole riittämiin. Kaipa meille vastapainoksi muutama oikea kaupunkikin mahtuu. Ei niissä ole pakko asua jos ei halua.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Eihän niissä kaikki haluakaan asua, mutta asioimisen pakko tai tarve on edelleen turhan monilla. Siksi (pää)kaupungin pitää toimia myös muiden kuin vakinaisten keskusta-asukkaiden tarpeiden mukaan.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Mitähän mahtavat olla ne asiointitarpeet, jotka edellyttävät käyntiä pääkaupungissa ja vihreitä kaupunki-ihanteita noudattaessa estyvät?

Risto Salonen Vastaus kommenttiin #15

Esim. teatteri, Ateneum, konsertit, lääkärissäkäynti, messut, ystävät.
Tässä julkisen liikenteen paratiisikeskittymässä on pariskunnalla halvempaa ja mukavampaa tulla omalla autolla muutamaksi tunniksi jopa keskystaan ja maksaa parkkihallimaksu kuin käyttää Hsl:n kolmosvyöhykkeen liput.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #15

Kutsu presidentinlinnan itsenäisyyspäivän juhlatilaisuuteen tulee ensimmäisenä mieleen.

Kunnon vihreä kansalainen luonnollisesti kieltäytyy kutsusta hiilijalanjäljen vuoksi mikäli ei satu asumaan Helsingissä ja kävelymatkan päässä juhlapaikalta.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #15

Erittäin hyvä erimerkki julkisesta palvelusta Helsingissä, joka on pilattu huonolla kaupunkisuunnittelulla on Länsisataman liikennejärjestelyt. Sitä samaa paskaa on lähivuosina luvassa runsaasti.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #19

Siinä ei olekaan järkeä, että kun nurmijärveläiset lähtevät autolomalle Baltiaan, he joutuvat ajamaan kantakaupungin läpi. Vuosaaren satamaan veisi kunnon tiekin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #23

Helsinkiläisessä kaupunkisuunnittelussa järki on viime aikoina ollut harvinaisen vähän käytetty luonnonvara. Mieleen tulee heti Hämeentie, Tuusulanväylä, Lauttasaaren silta... Onneksi valtaosa bulevardisointihulluudesta kaatui oikeusasteissa.

Vuosaaren sataman luonnollinen paikka olisi ollut Kirkkonummella, jonne oli valmis syväväylä ja junarata. Nyt Vuosaari rakennettiin kalliisti keskelle Helsinkiä sotkemaan Kehä kolmosen liikenne itäpäässä. Tarvittiin kallis tunneli Porvarinlahden ali. Lisäksi järjettömän hintainen rautatietunneli Keravalle saakka. On niitä logistisia hölmöyksiä täällä tehty jo aikoja sitten.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #25

Vuosaaren satamaa "luonnonsuojelijat" vastustivat Fazerin perikunnan masinoimana viimeiseen saakka. Onneksi se saatiin vihdoin läpi ja rekkaralli keskustaan loppumaan.

Miksi ihmeessä Helsingin Satama olisi rakentanut sataman Kirkkonummelle?

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #29

Miksei olisi? Helsingin satama on normaali Oy, joka voi hankkia tontin mistä haluaa. Kirkkonummi oli luonnollinen paikka tavarasatamalle ja kisassa toinen vaihtoehto. Oli lähinnä helsinkiläisten poliitikkojen egojen aiheuttama ongelma, että rakennettiin se tuonne paljon kalliimmin. Edellisten ongelmien lisäksi liikenne vielä risteää vilkkaan Tallinnan liikenteen ja kaiken Helsingin huviveneilyn kanssa. Tietysti rekkaralli piti saada pois keskustasta kuten se tavarajunakin Länsisatamasta.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #30

Koskas Helsingin satamasta tulikaan Oy? Koska päätös Vuosaaren rakentamisesta tehtiin?

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen Vastaus kommenttiin #32

Tomi varmaan tietääkin muttaa Börjelle, Helsingin Satamasta tuli osakeyhtiö vuonna 2015. Vuosaaren sataman suunnitteluhistoria ulottuu -90-luvulle ja peruskivi muurattiin v. 2003. Otettiin käyttöön 2008.

Itse olin suunnittelu- ja luvitusvaiheessa hankkeen viestintäkonsulttina. Fazerin perikunnan kartanolla oli mennä maisemat ja maksoivat suolaisen summan lakimiehille hankkeen hidastamiseksi samalla kun "vihreät" tekivät kaikkensa satamaa vastaan. Mikään ympäristöargumentti ei näille kelvannu koska pari pikkulepinkäisiä oli alueella bongattu viitisen vuotta aikaisemmin.

Ääriesimerkki siitä samasta vihreästä idiotismista jota Börje nyt blogissaan arvostelee.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #34

No eipä tuo Oy:ksi muutos sinänsä liene oleellinen asia. Siihen aikaan sataman paikasta kisasivat Kirkkonummi ja Vuosaari. Logistiseksi ja taloudellisesti selvästi huonompi vaihtoehto voitti. Mitäpä muutamasta pikkulinnusta verrattuna niihin myrkkyihin joita Vuosaaresta aikanaan ruopattiin.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen Vastaus kommenttiin #30

Vuosaari rata-tieyhteyksineen ja jo entuudestaan olevine satamineen on aivan toista luokkaa kuin se, että mennä pilaamaan Kirkkonummen ympäristöä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #29

No siinäpä se juuri onkin, kun logistisesti toimivalla ei ole mitään tekemistä kuntarajojen kanssa. Samaa typeryyttä ja samoista syistä harrastetaan toki myös muualla Suomessa.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #31

Ei ainoastaan paikallisesti vaan koko maan liikennejärjestelmä on luotu ikään kuin meillä olisi vain yksi maantieteellisesti yhtenäinen alue.

Saari.

Mutta näinhän ei ole

vaan meillä tuon noin 100 km (kuorma auto optimi liikenteen ) rannikkokaistan lisäksi Järvi Suomi ja pohjois suomi. Pohjois suomi on rakennettava enemmänkin raideliikenteen varaan mutta Järvi Suomessa voitaisiin noin 30 miljoonan vuositonnin volyymit ottaa suoran vesiliikenteen mahdollistamiseksi (kuljetusten päästöt ja energia pienemmiksi) sen kolmen sisävesialueen yhdistämisellä keskenään ja mereen auttamaan logistiikkamme muuttamista tehokkaammaksi ja samalla hiilineutraalimmaksi .

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #42

Mistä ihmeestä olet kiskonut tuon 100km optimin kuorma-autoliikenteelle? Muista tekijöistä riippuen se on yleensä 300-500km.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #44

Suurelta osin siitä, että laskelmani perustuu tehokkaampaan laivamalliin mitä konventionaaliset laskelmat (noin 30% keveämpi-ympärivuotisesti kulkeva sisävesi/itämeri alus , ja laiva ei tarvitse kalliita satamalaitteita, on itse lastaava ja purkaava niin kontit kuin bulkit) mallisuoja no : 24596

https://epalvelut.prh.fi/fi_FI/web/mallitietopalve...

jolle VTT esitti innovaatiotukea(raportti no 37/73/2009) jo vuonna 2009 ,kuorma auto liikenteen realistiseksi korvaamiseksi sisävesiliikenteellä ,Päijänne Keitele alueelle. Laivalle tehtiin mm seuraavia laskelmia ja analyysejä :

http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/12.1-IWW-aluksille-Ympäristö-tuloksia-uusilla-menetelmillä-Vesiliikenneseminaari_Soukka-1.pdf

http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/12.9-vesitieyhdistyksen-Keitele-Päijänne-Hake-projekti-ja-Ultra-keveät-laivat.pdf

http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/12.4-kommentit-LVM-Keitele-Päijänne-liikenne-tutkimuksiin-.pdf

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #29

Vihreillä oli hyvin vähän "äänivaltaa" lopullisessa päätöksessä siitä, että Suomeen valittiin ns "Suomi on Saari " liikennemalli. Yhteenvedon 90/2000 luvun alun päätöksistä, joilla em Vuosaari valittiin poliittisin päätöksin kyseisen mallin veturisatamaksi löytyy sivulta :

http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/5.1-LIIKENNE-VERKOT-SUOMESSA-JA-NIIDEN-KEHITTÄMINEN.pdf

päätökset tehtiin vastoin kaikkea logistista ja ympäristö ystävällisyys laskelmia(mm. Turun yliopiston silloinen prof. Taina) joista yhteenvedon voit lukea professori Tainan esitelmästä vuodelta 2008 , johon olen tehnyt updeittauksen kesällä 2018, kun maailman suurin yksitäinen meri ja sisävesiliikenneprojekti alkoi Kotka Hamina sataman kautta Kazakhstaniin.

http://www.sisavesi.fi/wp-content/uploads/2018/04/...

Vihreät ovat kyllä syyllisiä siihen että ylläpitävät tätä järjestelmää aivan suotta mm. tukemalla yltiöpäistä ja yksipuolista raideliikenteen kehittämistä miljardi suunnitelmin (jouluk.2018 esitys)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #41

Jos nyt sen verran Jorman kalvoja kommentoi, että maailma Hamina-Kotkan ja transiton osalta on mennyt totaalisesti uusiksi. Niin, ja sellainen pikku huomio myös, että kalvoissa ennustetaan (aivan oikein) Panamaxien tulevan Feeder -kooksi.

Jorma muuten oli ainakin silloin aikanaan sitä mieltä, että satamalle oikea paikka olisi ollut Vuosaaren sijaan Sköldvik.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #43

Kyllä , transito elää. Kuten konttilaivojen kasvu. Mielenkiintoista on se mihin suuntaan se on menossa. Ja milloin meillä herätään tutkimaan kokonaisvaltaisesti maan sisäistä logistiikka ottaen mukaan vesiliikenteen, kaikki mahdollisuudet . Nyt on Venäjän karhu herännyt. Volga otettiin jälleen käyttöön.

Meillä eletään vielä Suomi on Saari -vaihetta vaikka noin 30 miljoonaa tonnia vuodessa euroopan liikennettä Järvi Suomesta.

jossa ainakin suurella osalla volyymiä on kaksi tai kolme ylimääräistä lastausta ja purkausta eri liikennevälineisiin Suomi on Saari liikennemallissa.

Prof Tainan suhtautumisen sisävesiliikenteen kehittämisiin näet kyllä viimeisessä mainitsemistasi kalvoista.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen Vastaus kommenttiin #46

Mielenkiintoinen ajatus tuo sisävesien yhdistäminen Itämereen jäissä kulkevien Feeder-alusten kuljettavaksi. Edellyttäisi ilmeisesti vastaavaa sulkujärjestelmää kuin Saimaan kanavassa, mutta ennen kaikkea Kymijoen ja Kokemäenjoen voimaloiden purkamista tai kiertämistä kanavarakenteilla. Noiden voimayhtiöiden kantoja en parista lukemastani linkistä löytänyt.

Käyttäjän bionavigaattori kuva
Veikko Hintsanen Vastaus kommenttiin #48

Niin kaikkein ensimmäiseksi maantieliikenne volyymien siirto vesiliikenteeseen edellyttäisi LVM:n lukevan se mitä EU:ssa on sovittu ja toimivan EU liikennestrategiassa sovitun mukaisesti , alkaen siitä, että LVN ottaisi sisävesiliikenteen mahdollisuudet mukaan ja aloittaisi todelliset tutkimukset siitä liikenne strategia mahdollisuudesta, että jo vuonna 2011 EU:ssa Suomi sopi raskaan maantieliikenteen siirtämisistä vesiliikenteeseen.

https://ec.europa.eu/transport/themes/strategies/2...

nämä tutkimukset aloitettiin vasta 1.11.2011 Kotkassa ja vain osaa sisävesiväylästöä(Saimaa) koskien

http://www.merikotka.fi/projects/infuture-future-p...

ja ne valmistuvat 10 sen jälkeen kun EU:ssa on asiasta sovittu.

Sen sijaan tehdään samaan aikaan Suomi on Saari liikennejärjestelmää tukemaan noin 500 eri tutkimusta joissa ei ole otettu huomioon vesiliikennemahdollisuutta mistä sovittiin, sisältäen mm kymmenien miljardien erilaisia raideliikennekehittämis projekteja niin Pohjois kuin Etelä Suomeen.

anita frisk Vastaus kommenttiin #19

Toinen hyvä esimerkki on tuo kiireellä Kalasatamaan avattu terveyskeskus, joka palvelee 100.000 asukasta. Palvelu-sanan käyttö tosin tässä yhteydessä on asiakkaiden röyhkeää sumutusta. Kalasatama on edelleenkin osittain rakennustyömaana, julkisista ainoastaan metrolla pääsee melko lähelle. Siitä on sitten vielä käveltävä matka joka ei kaikilta välttämättä onnistu. Kaupunki onkin saanut aika ikävää palautetta tästäkin surkeasta suunnittelusta, mutta suunnitteluvirastolla ollut arvatenkin kiireellisempiä tehtäviä näiden pyöräteiden kanssa.

Kun tuossa alussa olit huolissasi vanhemman väestön liikkumisesta, siihen olisi hyvä ja halpa ratkaisu: penkit, joilla voisi istua lepuuttamassa ja sitten taas jatkaa matkaa - ihan kuten muuallakin Euroopassa. Voisihan niihin penkkeihinkin kiinnittää sponssarimainoksia kuten Alepa-telineisiinkin. Eikö vihreitä päättäjiä kiinnosta? Ai niin, fillariporukka äänestää vihreitä, penkkiporukka ei. Että se siitä tasa-arvosta ja välittämisestä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #15

Kaukoliikenteen ja jopa osan HSL-liikenteen bussien häätäminen pois keskustasta on yksi outo ja hankala hanke. Kyllä busseilla pitää päästä suoraan valtakunnan pääkaupungin keskustaan, osuu se käry sitten jonkun siellä asuvan nokkaan tai ei. Pakkovaihto kusenhajuiseen metroon tai junaan kesken matkan on älytöntä kiusantekoa.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #20

Eikö Kamppi sitten ole keskustaa? Sieltähän kaukoliikenteen bussit lähtevät.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #24

Eivät enää kaikki. Ja tulevaisuudessa vielä vähemmän.
Me sipoolaiset joudumme jo kiertämään Keravan kautta junaan tai Itäkeskuksessa on vaihdettava metroon. Helsinki tarvitsee osaajia ja viitsijöitä muualta tekemään töitä, kun jostain syystä niitä ei omasta takaa riittäviää määrää tai sopivaa laatua ole. Julkista liikennettä käyttävien työmatkalaisten kiusaaminen pelkästään ’koska kiskot’-periaatteen takia on ärsyttävää sorsimista ja on johtanut matkustajamäärien laskuun - eli yksityisautoilun lisääntymiseen.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #15

Itse vierailen tänään helsingin keskustassa. Käyn yhdessä museossa ja ilmeisesti kävellään hiukan niissä ostospartiiseissa. Sieltä ystäviemme luo espoon pientaloparatiisiin. Itse menen ystäväni kanssa käymään varustelekassa ja toinen puoli porukasta varmaan jumbossa. Neljä meitä tulee sinne punavihreään onnellaan. Valinta on tietenkin auto. Se on helpointa ja halvinta. Eihän näitä edes päivän aikana pystyisi joukkoliikenteen voimin tekemään. Pelkästään helsingin keskustaan pääsy edellyttäisi useita vaihtoja ja tulisi kalliiksi. Yksin, jos olen lähtenyt pelkästään helsingin keskustaan olen kyllä tullut joukkoliikenteen voimin. Jos tämä vielä vaikeammaksi tehdään, niin kai ne reissut sitten jää ja maailma pelastuu.

Köyhiltähän sitä maailman pelastamista tullaan edellyttämään. Liikkumisen hinnan nostaminen tuskin vähentää hyvätuloisten matkustamista. Mutta köyhät pysykööt lähiöissään ja maailma pelastuu.

Käyttäjän JariEeva kuva
Jari Eeva

Toisaalta, tuollainen maalaistaajama sopii myös vihreille. Asiat voi hoitaa kävellen ja/tai pyöräillen. Kauemmas mentäessä voi nousta bussiin tai junaan. Vihreä ei vaan halua asua maaseudulla. Kaupunkia on aika vaikea enää muuttaa maaseuduksi,vaikka kovasti haluaisikin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Maaseudulla asuu paljon vihreitä, joten taisit vain esitellä meille ennakkoluulojasi.

Käyttäjän JariEeva kuva
Jari Eeva Vastaus kommenttiin #54

Täällä maaseudulla asuvat vihreät ovat huomaamattomia siinä tapauksessa. Missä suhteessa on kaupunkilaisvihreitä vs maalaisvihreitä?

Käyttäjän KirjoituksiaSalosta kuva
Mikko Engren

NO missä kohtaa nyt yleensä järki ja vihreys kohtaavat? Börjenkin pitäisi liittyä meihin persuihin ja Esan kommunisteihin joten ei joutuisi selittelemään city-teini-vihreiden loputtomia hulluuksia ...

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Persujen ja minun arvoni eivät kohtaa. Ikinä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Sama vaiva vissiin noin 95%:llä suomalaisista.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Vihreiden napisijoiden kannattaa olla yhteydessä puoluetoveri Anni Sinnemäkeen, jolla on erittäin paljon intoa ja liian paljon valtaa suunnitelmissaan muuttaa Helsinki
kävely- ja pyöräilykaupungiksi.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Pään hakkaaminen seinään on hyödyllisempää. Fiksuinta on muuttaa pois Stadista.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

" ... Anni Sinnemäkeen, jolla on erittäin paljon intoa ja liian paljon valtaa ..."
Tämä taitaa taas olla sopiva paikka kysyä, että miksi vihreät istutti tuolle peikalle henkilön, jonka ammattitaito on riimittelyä jua retoriikkaa osastolla, mutta sinne kaupunkisuunnittlun puolelle on tarjota vain sitä intoa ilman ymmärrystä. Puolueellahan olisi ollut tarjolla henkilöitä, joilla on alan kokemusta ja osaamista.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Turussa vihreä tauti on edennyt myös. Oikea nimi on tietenkin punavihreätauti. Vaihtoehtoina ovat ratikka ja supebussi. Kumpikin vaihtoehto on erittäin kallis. Ainoastaan superbussi on kelvannut ratikan vaihtoehdoiksi, koska muut esim normaalit sähköbussit olisivat huomattavasti joustavampia sekä halvempia. Niitäkin on jo käytössä ja ne ovat merkittävästi edullisempia. Ratikkaa ei valittaisi milloinkaan.
Vaikea uskoa, että vaihtamalla nykiset esim raision keskustan läpimenevät muulloin, kuin ruuhka-aikana lähes tyhjät bussit muuttuisivat täysiksi ratikoiksi/superbusseiksi. Investointi on myös, niin järjettömän hintainen, että muu joukkoliikenne taitaa näivettyä. Näin uskon käyvän.

Mutta tässä onkin monta ansaa rakennettu. Ennen kehityshän kulki siten, että keksittiin jotain uutta, jonka ihmiset huomasivat järkeväksi käyttää ja näin mentiin eteenpäin. Nyt täytyy mennä pakottamalla. Koska ratikat/superbussit eivät tietenkään täyty, jos ihmiset toimivat kannallaltaan kaikkein rationaalisimmin täytyy muuta liikennettä vaikeuttaa. Ratikat/suberbussit ovat piipertäjien suosiossa, koska niiden avulla kavennetaan muun liikenteen mahdollisuuksia. Kaista pois käytöstä. Eli käytät tai itket ja käytät.

Tosin kolmaskin vaihtoehto on. Ei mene keskustaan. Työpaikat/kaupat ym siirtyvät keskustasta pois, koska sinne on vaikea tulla. Tämä lienee varmin tulos. Tosin seudun työpaikat ovat muutenkin sijoittuneet muualle, kuin ratikkareitin varteen. Liikkuminen niihin ei parane yhtään.

Viimeisenä koukkuna on, että kaikki merkittävä rakentaminen keskitetään näiden parin surkean linjan ympärille. Vihreähelvetti tulee valmiiksi. Sehän vihreydessä on koko ajan ollut parasta. Teet kuten haluamme tai itket ja teet.

https://www.turku.fi/uutinen/2017-10-25_folin-sahk...
Ensimmäisen linjan sähköistyksen hinta oli 3,8 miljonaa latausasemineen ja kuudella bussilla. Ratikan kustannusarvio oli 300 miljoonaa yhdellä vaivaisella linjalla. No ratikka vie joukkoliikenteen kehittämisen resurssit hyvin pitkäksi ajaksi.

Näiden ongelma vihreänhelvetin rakentajille on, että ne eivät vaikeuta muuta liikennettä.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Superbussit ja ratikat täyttyvät jos yksityisautoilusta tehdään tarpeeksi kallista ja liikennettä tarpeeksi hankaloitetaan.

Turussa toriparkki mahdollistaa valmistuttuaan uusia joukkoliikenne- ja kävelykatuja sekä autoilijoille reitin keskustan kauppoihin. Joten on luonnollista että vihreät vastustivat sitä yksimielisesti.

Järkivihreä menee ennemmin kätevästi ratikalla Skanssiin tai Myllyyn. Vaihtoehtona valtion tukema sähköauto.

Matti Mustonen

Vihreiden visiot toteuttaa tosiasiassa kokoomuslainen keski-ikäinen kaupunkipissis.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Vihreiden puolella on autottomuuden trendi. On yhä enemmän nuoria (mahdollisesti silloin tällöin jopa äänestäviä), joilla ei ole varaa autoon. Niinpä he haluavat moralisoida ja politisoida autottomuutensa, ja vihreät tarjoaa kanavan siihen.

Kannattaa tarkkailla autonajokortin keskimääräistä suoritusikää ja ajoluvan omaavien osuutta kustakin ikäluokasta.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Oma ehdotukseni on ollut voimassa jo yli 20 vuotta.

Rakennetaan maanalainen tunneli välille Turku(Naantali)-Vantaa-Hki-Vuosaari- Kotka, Pietari.
Tunnelissa kulkevat kontit vihivaunutekniikalla automaattisesti. Ne "putoavat" sinne automaattiasemilta ja nousevat ylös automaattisesti.

Yksikään ministeri aina Norrbackasta lähtien ei ole ollut kiinnostunut asiasta paitsi Merja Kyllönen. Berneristä ei ole kuulunut mitään. Hän sai ehdotuksen kuukausi sitten liittyen Peter Vesterbackan Tallinna-tunnelin hyötykäyttöön.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset