buimonen Turhan kitinän kuunteleminen turmelee aivosi

Kalatalousalueuudistuksen täydellinen epäonnistuminen merialueilla

Kalastuslaki uudistettiin 2015, jolloin siihen sisäänrakennettiin vanhojen kalastusalueiden alasajo ja uusien kalatalousalueiden perustaminen vuoden 2019 alussa. Varsinkin sisävesien osalta pieniä kalastusalueita yhdistettiin toivoen, että isommalla kalatalousalueella hallituksiin valikoituisi parempaa osaamista ja kalastuksenhoitomaksuista kertyvät rahat voisi kohdentaa paremmin kalavesien hoitoon. Kalastusalueiden vuosikokouksiin haluttiin edustajiksi myös kaikkien valtakunnallisten kalastusjärjestöjen edustajat. Myös ympäristöjärjestöille annettiin mahdollisuus osallistua. Tosin ilman äänivaltaa.

Jo aikaisempien kalastusalueiden aikana, joilta oli 223, muodostui selkeä pesäero sisävesien ja merialueiden välille. Sisävesillä on saatu aikaan aitoa yhteistyötä vapa- ja verkkokalastajien välillä. Parhaiten tämä näkyy esimerkiksi suurten yhteislupa-alueiden muodossa, josta varsinkin uistelijat ja kalastusmatkailupalvelujen tuottajat hyötyvät. Uusien kalatalousalueiden hallituksiin onkin valikoitunut monipuolinen kattaus vesialueen omistajia, kaupallisia kalastajia, kalastusoppaita ja vapaa-ajankalastajia.  Edes puheenjohtajuus ei välttämättä ole mennyt isojen vesialueiden omistajille, vaan oikeaa osaamista on arvostettu.

Miksi sitten kirjoitan tätä blogia? Ongelmana on merialueiden vanhakantainen näkökulma. Kalavesien omistajien ja kaupallisten kalastajien vuosikymmenten vihanpito kaikenlaista vapakalastusta kohtaan ei ole hellittänyt hiukkaamaan. Tosin merellä kaupallinen kalastaja löytää syytä huonoihin saaliisiin myös merimetsoista ja hylkeistä. Omasta tekemisestä vikaa ei koskaan löydy, vaikka esimerkiksi Saaristomeren kuhakantaa on geneettisesti vahingoitettu liian pienisilmäisillä ammattikalastajien verkoilla. Tähän kombinoidaan myös istukkaita kasvattavien kalanviljelijöiden ansiot. On syntynyt merellinen musta aukko, jonne valuvat veroeurot ammattikalastajien tukiin, suurten voimayhtiöiden velvoiteistutusrahat ja kalastuksenhoitomaksut niin turhiin istutuksiin kuin kalavesien omistajakorvauksiin. 

"Kalastuslain tarkoituksena on parhaaseen käytettävissä olevaan tietoon perustuen järjestää kalavarojen ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävä käyttö ja hoito siten, että turvataan kalavarojen kestävä ja monipuolinen tuotto, kalakantojen luontainen elinkierto sekä kalavarojen ja muun vesiluonnon monimuotoisuus ja suojelu." Kalastuslaki 1§.

Merellä tuo kalastuslain tarkoitus on selkeästi unohtunut kalatalousalueiden perustamisen yhteydessä. Hallituksia valittaessa on erittäin harvoin saatu mukaan mahtumaan muita kuin vesialueiden omistajien ja kaupallisten kalastajien edustajia. Ainoina poikkeuksina ne kalatalousalueet joissa kaupungeilla on todella merkittäviä vesialueita. Merellä valinnoissa on pyritty huolehtimaan siitä, ettei hallituksiin tule valittua juurikaan osaamista vesien ekologiasta. Oleellista on ollut pitää huolta, ettei tuota yhteisten rahojen mustaa aukkoa vaaranneta esimerkiksi kalakantojen hyvinvoinnilla tai luontaisella lisääntymisellä.

Osaamattomien hallitusten tehtävänä on sitten laatia lain vaatimat hoitosuunnitelmat alueilleen. 

Osalla alueista järjestäytyminen on vielä kesken, mutta aivan riittävä määrä perustamiskokouksia on jo takana, jotta trendit ovat selvät. Yhteensä noita alueita tulee olemaan 118. 

Ikävä kyllä kalastuslain uudistus epäonnistui melko täydellisesti merialueella juuri näiden kalatalousalueiden osalta. Toinen paha epäonnistuminen kohdistui kalastuksenvalvontaan ja sitä kautta kalastuksen sääntelyyn kalatalousalueilla, joiden vastulla valvonnan järjestäminenkin on. Vanha meininki saa edelleen jatkua osaamattomien ja vastuuttomien tunareiden toimesta, eikä lain henki tule merellä toteutumaan.

Onneksi meillä sentään on sisävedet ja sivistystä jossain päin Suomea.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän selavii kuva
Seppo Lavikainen

"uudistus epäonnistui melko täydellisesti merialueella". Kyllä jämpti on näin.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Nopea korjaus asiaan olisi määrittää lakiin kalastusalueiden hallituksiin 2-3 paikkaa kalastusjärjestöjen edustajille. Silloin hallituksissa puhuttaisiin edes hetkittäin myös asiaa vaikka se kuinka kokoussämpylän, kilometrikorvausten ja kokouspalkkioiden toivossa liikkuvia osallistujia harmittaisi. Ei sillä merialueilla vielä muutosta saa aikaan, mutta olisipa toimijoilla edes joku kolkuttamassa sitä omaatuntoa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset