Matkailu http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132774/all Mon, 08 Apr 2019 08:23:00 +0300 fi Mitä haittaa kannabisturismi toisi Suomelle? http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273717-mita-haittaa-kannabisturismi-toisi-suomelle <p>Leikittään ajatuksella että Suomessa olisi kannabis laillinen päihde. Se toisi mukanaan kannabisturismin.</p><p>Mitä haittaa siitä olisi?</p><p>Vai</p><p>Olisiko sittenkin hyödyt paremmat?</p><p>&nbsp;</p><p>Itse näen että se toisi myös sitä kautta&nbsp; rahaa Suomeen ja verotuloja.</p><p>Kannabisturistit siis toisivat rahaa Suomeen. Yöpymiset,ruokailu,shoppailu,luontomatkailu...</p><p>Joilla haittoja voitaisiin hoitaa mitä jotkut ihmiset siitä saavat eli terveyskulut, myös valistukseen voisi panostaa tehokkaamin. Esim tupakkavalistus on tehonnut, tupakoiti on vähentynyt se on hyvä asia.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Leikittään ajatuksella että Suomessa olisi kannabis laillinen päihde. Se toisi mukanaan kannabisturismin.

Mitä haittaa siitä olisi?

Vai

Olisiko sittenkin hyödyt paremmat?

 

Itse näen että se toisi myös sitä kautta  rahaa Suomeen ja verotuloja.

Kannabisturistit siis toisivat rahaa Suomeen. Yöpymiset,ruokailu,shoppailu,luontomatkailu...

Joilla haittoja voitaisiin hoitaa mitä jotkut ihmiset siitä saavat eli terveyskulut, myös valistukseen voisi panostaa tehokkaamin. Esim tupakkavalistus on tehonnut, tupakoiti on vähentynyt se on hyvä asia. 

]]>
10 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273717-mita-haittaa-kannabisturismi-toisi-suomelle#comments kannabis Kannabisturismi Matkailu Päihdeverotus Turismi Mon, 08 Apr 2019 05:23:00 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/273717-mita-haittaa-kannabisturismi-toisi-suomelle
Matkailun ihmemaa? http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271990-matkailun-ihmemaa <p>Viime aikoina olemme saaneet lukea kansainvälisistä lehdistä useita uutisointeja, joiden mukaan Suomessa ja varsinkin Lapissa on ollut tänä talvena ruuhkaa maailmantähdistä. Se, mikä näissä uutisissa on hienointa, ne pohjaavat poikkeuksetta julkkisten omiin somepäivityksiin ja selfieihin. Hiljaisena tunnetun kansamme suurin matkailuvaltti voikin yllättäen olla puhtaan ilman ja kauniiden maisemien ohella vaitiolo. Meillä saa käydä rauhassa kylässä, ilman että lörpöttelemme sen kaikille. Tämä, jos mikä, on huippusaavutus somen kulta-aikana.</p><p>Suomi on saanut hienoa mainosta maailmalla muutenkin. Kiinassa ja Japanissa näytetään paikallisten supertähtien tähdittämiä elokuvia ja TV-sarjoja, jotka on kuvattu Suomessa. Toki Lappi ja revontulet ovat aasialaisille &rdquo;se juttu&rdquo;, mutta myös Helsinki tarjoaa ihmeelliset neljä vuodenaikaa &ndash; ja erityisesti Helsingin kesä on kuvauksellisen kaunis ja yöt ihmeellisen valoisia.</p><p>Elokuvantekijöiden mukaan Helsinki on ihanteellinen kuvauspaikka juuri kauneutensa ja turvallisuutensa vuoksi. Liikkuminen on vaivatonta ja liikenne selkeää. Helsingissä kuvatessa filmille kertyy väkisinkin kotimaista tuotesijoittelua, kun vastaan tulee joka mutkassa suomalaista designia, huonekaluja, muotia ja lasia. Suomalaiset eivät nimittäin lukitse niitä vitriiniin, vaan ne ovat arkisessa käytössä. Varsinkin japanilaiset tunnistavat tuotteet hyvin ja ne kuuluvat omalta osaltaan Suomesta haluttaviin asioihin.</p><p>Helsingin matkailun kasvua ovat vauhdittaneet omalta osaltaan suuret kansainväliset tapahtumat ja kongressit. Esimerkiksi Slush on vetänyt pääkaupunkiimme jo useana vuonna tuhansia vierailijoita.&nbsp;Helsingistä on kasvamassa myös yhä suositumpi risteilykaupunki. Hatunnoston ansaitsevat myös monet erilaiset tapahtumat: Weekend festival, Flow, Kallio Block Party, Helsingin juhlaviikot, Lux Helsinki, Taste of Helsinki ym. Ne houkuttelevat ihmisiä nauttimaan upeasta Helsingistä.</p><p>Helsinki ei kuitenkaan ole vielä ottanut brändistään ja mahdollisuuksistaan kaikkea irti. Muutamista valonpilkahduksista huolimatta - Allas Sea Pool, Löyly, Hernesaarenranta - merellisessä Helsingissä, saaristossamme ja rannoissamme on huomattavaa kehittämis- ja elävöittämisvaraa. Oikein hyödynnettynä lähisaaret voisivat olla Helsingin aarreaitta. Kauppatorin ilme aikansaeläneine telttoineen ja parkkipaikkoineen vaatii pikaista nykyaikaistamista. Meidän on myös valmistauduttava kansainvälisten osaajien tuloon maahamme. Pääkaupunkiseutu tarvitsee lisää esimerkiksi englanninkielisiä päiväkoteja ja kouluja, jotta sopeutuminen uuteen maahan olisi perheille mahdollisimman mutkatonta ja nopeaa.</p><p>Helsingin kaupunki on parhaillaan tekemässä Helsingistä vahvasti asukkaidensa näköistä kaupunkia yhdessä tekemisen kulttuurin avulla. Se on lanseerannut maailmantoimivinkaupunki.fi sivuston, johon kuka tahansahan saanut kertoa omat ideansa siitä, miten Helsingistä sellainen saadaan. Kyse on pienen budjetin kokeilusta, jolla haetaan ideoita Helsingin kehittämiseksi. Osallistuvassa budjetoinnissa on puolestaan vuosittain käytössä 4,4 miljoonaa euroa helsinkiläisten ideoiden toteuttamiseen. Ideat kerätään OmaStadi-verkkopalvelussa. Yhdessä tekemisen meininki ja asukkaiden kuuleminen lisää Helsingin houkuttelevuutta millä tahansa kansainvälisellä mittarilla.</p><p>Matkailun kehittämisen ehtona on luonnollisesti omalta osaltaan alaa tukeva lainsäädäntö. Myös oikeanlainen veropolitiikka tukee matkailun kehittämistä. Matkailu- ja ravintola-alamme verotus lukeutuu tällä hetkellä Euroopan korkeimpiin. Verotusta ei tule kiristää yhtään, päinvastoin. Korkeat työvoimakustannukset haittaavat osaltaan etenkin pienten yritysten toimintaa ja kasvua. Matkailumme peruspilareihin kuuluvat myös kohtuulliset liikkumisen kustannukset ja hyvä saavutettavuus. Matkailun markkinointiin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Eri toimijoiden yhteistyössä, matkailupalvelujen laadussa ja helpossa löydettävyydessä on lisäksi kehittämisen varaa. Koululaisten kesälomamien ajankohta vaatii myös päivitystä ja kesälomat tulisi siirtää nykyistä myöhemmäksi. Matkailussa on valtavasti potentiaalia, mikäli vain osaamme ja haluamme tämän hyödyntää.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Viime aikoina olemme saaneet lukea kansainvälisistä lehdistä useita uutisointeja, joiden mukaan Suomessa ja varsinkin Lapissa on ollut tänä talvena ruuhkaa maailmantähdistä. Se, mikä näissä uutisissa on hienointa, ne pohjaavat poikkeuksetta julkkisten omiin somepäivityksiin ja selfieihin. Hiljaisena tunnetun kansamme suurin matkailuvaltti voikin yllättäen olla puhtaan ilman ja kauniiden maisemien ohella vaitiolo. Meillä saa käydä rauhassa kylässä, ilman että lörpöttelemme sen kaikille. Tämä, jos mikä, on huippusaavutus somen kulta-aikana.

Suomi on saanut hienoa mainosta maailmalla muutenkin. Kiinassa ja Japanissa näytetään paikallisten supertähtien tähdittämiä elokuvia ja TV-sarjoja, jotka on kuvattu Suomessa. Toki Lappi ja revontulet ovat aasialaisille ”se juttu”, mutta myös Helsinki tarjoaa ihmeelliset neljä vuodenaikaa – ja erityisesti Helsingin kesä on kuvauksellisen kaunis ja yöt ihmeellisen valoisia.

Elokuvantekijöiden mukaan Helsinki on ihanteellinen kuvauspaikka juuri kauneutensa ja turvallisuutensa vuoksi. Liikkuminen on vaivatonta ja liikenne selkeää. Helsingissä kuvatessa filmille kertyy väkisinkin kotimaista tuotesijoittelua, kun vastaan tulee joka mutkassa suomalaista designia, huonekaluja, muotia ja lasia. Suomalaiset eivät nimittäin lukitse niitä vitriiniin, vaan ne ovat arkisessa käytössä. Varsinkin japanilaiset tunnistavat tuotteet hyvin ja ne kuuluvat omalta osaltaan Suomesta haluttaviin asioihin.

Helsingin matkailun kasvua ovat vauhdittaneet omalta osaltaan suuret kansainväliset tapahtumat ja kongressit. Esimerkiksi Slush on vetänyt pääkaupunkiimme jo useana vuonna tuhansia vierailijoita. Helsingistä on kasvamassa myös yhä suositumpi risteilykaupunki. Hatunnoston ansaitsevat myös monet erilaiset tapahtumat: Weekend festival, Flow, Kallio Block Party, Helsingin juhlaviikot, Lux Helsinki, Taste of Helsinki ym. Ne houkuttelevat ihmisiä nauttimaan upeasta Helsingistä.

Helsinki ei kuitenkaan ole vielä ottanut brändistään ja mahdollisuuksistaan kaikkea irti. Muutamista valonpilkahduksista huolimatta - Allas Sea Pool, Löyly, Hernesaarenranta - merellisessä Helsingissä, saaristossamme ja rannoissamme on huomattavaa kehittämis- ja elävöittämisvaraa. Oikein hyödynnettynä lähisaaret voisivat olla Helsingin aarreaitta. Kauppatorin ilme aikansaeläneine telttoineen ja parkkipaikkoineen vaatii pikaista nykyaikaistamista. Meidän on myös valmistauduttava kansainvälisten osaajien tuloon maahamme. Pääkaupunkiseutu tarvitsee lisää esimerkiksi englanninkielisiä päiväkoteja ja kouluja, jotta sopeutuminen uuteen maahan olisi perheille mahdollisimman mutkatonta ja nopeaa.

Helsingin kaupunki on parhaillaan tekemässä Helsingistä vahvasti asukkaidensa näköistä kaupunkia yhdessä tekemisen kulttuurin avulla. Se on lanseerannut maailmantoimivinkaupunki.fi sivuston, johon kuka tahansahan saanut kertoa omat ideansa siitä, miten Helsingistä sellainen saadaan. Kyse on pienen budjetin kokeilusta, jolla haetaan ideoita Helsingin kehittämiseksi. Osallistuvassa budjetoinnissa on puolestaan vuosittain käytössä 4,4 miljoonaa euroa helsinkiläisten ideoiden toteuttamiseen. Ideat kerätään OmaStadi-verkkopalvelussa. Yhdessä tekemisen meininki ja asukkaiden kuuleminen lisää Helsingin houkuttelevuutta millä tahansa kansainvälisellä mittarilla.

Matkailun kehittämisen ehtona on luonnollisesti omalta osaltaan alaa tukeva lainsäädäntö. Myös oikeanlainen veropolitiikka tukee matkailun kehittämistä. Matkailu- ja ravintola-alamme verotus lukeutuu tällä hetkellä Euroopan korkeimpiin. Verotusta ei tule kiristää yhtään, päinvastoin. Korkeat työvoimakustannukset haittaavat osaltaan etenkin pienten yritysten toimintaa ja kasvua. Matkailumme peruspilareihin kuuluvat myös kohtuulliset liikkumisen kustannukset ja hyvä saavutettavuus. Matkailun markkinointiin pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Eri toimijoiden yhteistyössä, matkailupalvelujen laadussa ja helpossa löydettävyydessä on lisäksi kehittämisen varaa. Koululaisten kesälomamien ajankohta vaatii myös päivitystä ja kesälomat tulisi siirtää nykyistä myöhemmäksi. Matkailussa on valtavasti potentiaalia, mikäli vain osaamme ja haluamme tämän hyödyntää. 

 

 

 

 

 

]]>
0 http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271990-matkailun-ihmemaa#comments Joulupukki Matkailu Ravintola-ala Tue, 19 Mar 2019 08:15:09 +0000 Jaana Pelkonen http://jmpelkon.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271990-matkailun-ihmemaa
Vaelluskalapolitiikan absurdit piirteet http://karisalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271940-vaelluskalapolitiikan-absurdit-piirteet <p>Virtavesistä otettiin toisen maailmansodan jälkeen tarvittava, välttämätönkin hyöty Suomen rakentaessa uudelleen talouttaan ja kamppaillessaan sotakorvausten aiheuttamien paineiden alla. Teollisuus tarvitsi energiaa ja kosket valjastettiin jauhamaan sähköä. Vaelluskaloille välttämättömät nousureitit tukittiin padoilla ja näin estettiin niitä pääsemästä lisääntymisalueilleen, eikä kalateitä juuri rakennettu. Patoaltaiden nostama vesi jätti alleen mittavan määrän virtavesikutuisten kalojen kutu- ja poikastuotantoalueita. Tuhoja ovat edelleen pahentaneet koskien perkaaminen ränneiksi, metsäojitukset ja lannoitteiden huuhtoutuminen sekä myöhemmin monet turpeen oton aiheuttamat, pitkäaikaiset haitat. Tilanne on edelleen erittäin huono pääosassa varsinkin mereen laskevista lohien, taimenten ja siikojen kotivesistä. Vaikka nousuväylien rakentaminen ja koskien ennallistaminen ei enää mahdollistakaan 1900-luvun alun luontaista lisääntymispotentiaalia, on silti paljon tehtävissä virtakutuisten kalojen uudistuvien ja kestävien kantojen palauttamiseksi ja vahvistamiseksi.</p><p><strong>Koskiosuudet voimayhtiöille</strong></p><p>Voimayhtiöiden edustajat kiersivät aikanaan koskitilalta toiselle ostaen vesioikeudet sähkön tuotantoon. Tuolloin ei ymmärretty, eikä näemmä edelleenkään ymmärretä luonnontilaisen virtavesiekosysteemin arvoa. Tilalliset luopuivat oikeuksistaan kertakorvauksella, joka saattoi niissä olosuhteissa tuntua kohtuulliselta. Pääosa jokivarsien asukkaista ja kotitarvekalastajista ei saanut mitään. Yleensä vain ne, joilla oli osoittaa kalastuksesta saatavia, verotettavia tuloja, pääsivät korvausten piiriin, vaikka kotitarvekalastuksellakin oli merkittävä osuus tilallisten ruokahuollossa. Voimayhtiöt määrättiin kompensoimaan ympäristölle ja kansalaisille aiheuttamiaan haittoja mm. velvoiteistutuksin, jotka suhteutettiin joen laskennallisesti menetettyyn tuottopotentiaaliin. Nykytutkimuksen mukaan asetetut velvoitteet ovat noin kuudes- tai seitsemäsosa todellisesta menetyksestä.</p><p>Lohen, taimenen ja siian velvoiteistutukset kohdistuvat pääosin terminaali- ja avomerialueille ja hyödyttävät siis enimmäkseen merialueen ammattikalastajia. Lohen istutuksia on tehty vuosittain noin 7 miljoonalla eurolla, mistä kalastajat saavat takaisin noin miljoonan arvosta saalista. Lohen osuus ammattikalastajien saaliista on noin 2%, eikä lohi ole yhdenkään ammattikalastajan pääaasiallinen tulonlähde &ndash; erittäin uhanalaisesta meritaimenesta puhumattakaan. Merialueille smoltti-ikäisinä istutettujen poikasten vaellusvietti on luonnonkaloja paljon heikompi, eivätkä ne ole leimautuneet kotikoskeensa. Lisäksi laitospoikasten selviytyminen petoja vastaan on heikkoa, jolloin kuolleisuus on suuri ja istutuksista saavutettavissa oleva hyöty on alhainen. Mikäli joki tuottaa vaelluspoikasia, on näiden kuolleisuus merkittävä voimalaitosturbiinien aiheuttamien vammojen takia.&nbsp;&nbsp;Patojen yläpuolisille osuuksille on vaelluskalojen sijaan istutettu muuta kalaa, joista siellä ei liene ollut puutetta alun perinkään. Näin jokivarsien asukkaat ovat menettäneet arvokkaat vaelluskalat, jokiympäristö on muuttunut merkittävästi patoamisen seurauksena ja samalla on viety mahdollisuus nykyisiin, uusiin elinkeinoihin, joilla ei vielä tuolloin ollut kysyntää.</p><p><strong>Uudet maaseutuelinkeinot</strong></p><p>Maailma on muuttunut merkittävästi noista ajoista ja nykyään vapaana virtaava joki &ndash; tai jopa lohien, taimenten ja siikojen kestävän luonnonmukaisen tuotannon mahdollistava padottukin joki mahdollistaisi mittavan määrän luonto- ja kalastusmatkailuun erikoistuneita työpaikkoja. Edesmenneen North Atlantic Salmon Fund:n (NASF) perustaja ja puheenjohtaja, islantilainen Orri Vigfússon totesi Suomessa taannoin käydessään, että keskimäärin 40 villiä jokeen nousevaa lohta riittää luomaan yhden työpaikan. Toki Islannissa joet ovat pääosin huippukunnossa ja siksi kysyntää riittääkin, mikä pitää lupien hinnan korkealla. Jos leikitään ajatuksella, että Suomessa tuo tarvittava lohimäärä olisi kymmenkertainen, riittäisi siis Simojokeen vuonna 2017 nousseuden lohien määrä tuottamaan yli 400 työpaikkaa, edellyttäen, että työllistymisen muut edellytykset olisivat Suomessa ja Islannissa identtiset. Suurimpien padottujen jokiemme palauttaminen lohen ja meritaimenen lisääntymisalueiksi voisi siis parhaimmillaan tuoda satoja tai tuhansia työpaikkoja ja pientenkin virtavesien elinvoimaiset kalakannat voisivat tuottaa alueellisesti merkittävän määrän työtä. Nyt tämä potentiaali käytetään lähinnä voimayhtiöiden voittojen varmistamiseen, kalanviljelylaitosten ylläpitämiseen sekä vähäisen ammattikalastajamäärän elinkeinon tukemiseen.</p><p>Ammattikalastajat ovat tyytymättömiä Suomen Itämeren lohen kiintiöön sekä asetettuihin kalastusrajoituksiin. He toivovat kalastuskauden aikaistamista, jolloin kiintiöity saalis jakautuisi tasaisemmin pyyntikaudelle ja lisäksi alkukaudesta saaliskalojen keskipaino on merkittävästi suurempi kuin myöhemmin. Ammattikalastaja saa keväällä&nbsp;lohestaan paremman kilohinnan, ja lisäksi asetetut rajoitukset koskevat saalistettavien kalojen kappale- eikä kilomäärää. Aikaistamisella on positiivinen vaikutus ammattikalastajan tuloihin. Toisessa vaakakupissa painavat lohen geneettisen perimän ja luonnollisen lisääntymisen varmistaminen. Nuo alkukauden kookkaat naaraskalat ovat elintärkeitä lohen lisääntymisen ja elinvoimaisuuden kannalta. Lisäksi ne usein vaeltavat ylös latvavesille asti. Tuon potentiaalin merkittävä leikkaaminen ei ole biologisesti eikä taloudellisesti perusteltua.</p><p>Suomelle annettu lohikiintiö on tutkijoiden mukaan ylimitoitettu, eivätkä kiintiöt vastaa Itämeren alueen jokien tuottoa. Lisäksi avomerellä tapahtuva sekakantakalastus kohdistuu valikoimatta niin elinvoimaisiin kuin erittäin uhanalaisiinkin kantoihin. Itämeren alueen valtiot voivat käydä kauppaa kiintiöillään ja Suomi onkin ollut halukas ostamaan lisää lohikiintiötä itselleen. Tuo kiintiön lisäys kohdistuisi suurelta osin Suomen joissa syntyneisiin, jo valmiiksi uhanalaisiin lohiin. Terminaalialueilla tapahtuvaa kalastusta on ohjannut aiemmin mainittu istutustoiminta. Vaikka luonnossa syntyneiden lohien osuus terminaalialueiden saaliista on merkittävästi lisääntynyt, ei sitä ole otettu millään lailla huomioon kalastuksen ohjauksessa.</p><p>Edellä kerrotusta herää muutama perustavaa laatua oleva vaelluskalapolitiikkaa koskeva kysymys.</p><p>1.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Miksei haitan aiheuttaja maksa todellisia korvauksia aiheuttamastaan haitasta?</p><p>Voimayhtiöt ovat nykyään jo osin halukkaita keskustelemaan aiheuttamistaan ympäristövaikutuksista ja harkitsemaan niille asetettujen kompensaatiovaatimusten uudelleenjärjestelyjä. Voimayhtiöt haluavat kuitenkin neuvotella ainoastaan nykyisen kompensaatiotason uudelleenkohdentamisesta, vaikka voitollisina yrityksinä ne voisivat osoittaa selkeästi suuremman panoksen aiheuttamiensa todellisten haittojen torjuntaan, kannattavuuden merkittävästi kärsimättä. Pahimmillaan ne edellyttävät, että haitan kärsijä maksaisi suurimman osan kokonaiskustannuksista.</p><p>2.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Miksei haitasta aiheutuvia korvauksia kohdenneta niille, joille haitta on ensisijaisesti aiheutettu?</p><p>Kompensaatioperusteita on muutettava perusteellisesti. Hyötyjinä eivät voi olla ensisijaisesti merialueen ammattikalastajat, joiden lohenkalastus perustuu nykyisellään lähinnä istutustoiminnan avulla tuotettuun &ndash; siis subventoituun saaliiseen, eikä myöskään välillisesti kalanviljelylaitokset, vaan myös kaikki ne jokivarsien asukkaat, jotka ovat menettäneet jokiensa arvokkaimman osan, lohikalat ja niiden avulla mahdollistettavat työpaikat. Tornionjoen hyvät lohivuodet ovat esimerkki siitä taloudellisesta toimeliaisuudesta, jota elinvoimainen ekosysteemi parhaimmillaan edistää, vaikka joen tuotto voisi olla vielä merkittävästi nykyistä suurempikin.</p><p>3.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Miksei velvoiteistutuksista siirrytä hallitusti vaellusesteiden poistamiseen ja koskien sekä lisääntymisalueiden ennallistamiseen, jolloin pidemmällä aikavälillä luonnon oma tuotto riittäisi elinvoimaisten ja kestävien kantojen ylläpitämiseen ja vahvistamiseen?</p><p>Osa velvoiteistutusten kustannuksista tulisi kohdentaa kalateiden rakentamiseen ja koskien kutu- ja poikastuotantoalueiden kunnostamiseen. Tähän tarkoitukseen lienee saatavissa EU- ja yksityistä rahoitusta sekä valtion osoittamaa rahaa. Tämä olisi nähtävä investointina, jonka takaisinmaksuaika on hieman toistakymmentä vuotta ja korko erinomainen.</p><p>4.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Miksei lohen ammattikalastusta kriittisillä alueilla ja kalojen kannalta kriittisinä aikoina rajoiteta voimakkaasti tai kielletä kokonaan?</p><p>Ottaen huomioon lohen osuuden ammattikalastajien tuloista sekä istutuksista saatavan vähäisen hyödyn, olisi perusteltua kompensoida kalastajille nykyinen saalismäärä sellaisenaan ja ostaa näin pois lohenkalastusoikeudet tai rajoittaa niitä merkittävästi niillä alueilla, joilla ammattimaisesta kalastuksesta on merkittävää haittaa tai vaaraa luonnon lohen lisääntymiselle. Myös kaikkea jokialueella tapahtuvaa kalastusta on syytä rajoittaa tai tarvittaessa kieltää kokonaan silloin, kun siitä katsotaan olevan merkittävää haittaa tai se vaarantaa vaelluskalojen luonnollisen lisääntymisen tai kantojen vahvistumisen halutulle tasolle.</p><p>5.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;Miksei metsäojitusten ja turpeenoton haitallisia seuraamuksia valuma-alueilla velvoiteta korjaamaan ja uusien toimilupien yhteydessä kielletä haitan aiheuttamista kokonaan?</p><p>Turve uusiutuu hitaasti, joten on kyseenalaista rinnastaa sitä uusiutuviin energiamuotoihin. Luonnontilainen suo varastoi vettä ja luovuttaa sitä tasaisesti valuma-alueen vesistöihin samalla ehkäisten äkillisiä tulvahuippuja ja toisaalta alivirtaamakauden kuivumista. Turpeenotto pienentää maaperän puskuriominaisuuksia ja tulvat huuhtovat kiintoainesta, lannoitteita ja raskasmetalleja jokiin juuri silloin kun se on syyskutuisten kalojen kannalta haitallisinta; syksyllä kudun aikaan ja keväällä poikasten kuoriutumisen aikaan. Kiintoaine tukkii kutusoraikot ja estää mätimunien hapen saannin. Heikentynyt veden laatu sekä haitalliset ravinteet ja raskasmetallit vaikuttavat kalojen terveyteen ja elinvoimaisuuteen. Näitä haittavaikutuksia on havaittavissa useissa sellaisissakin vesistöissä, joiden valuma-alueen turvetuotanto noudattaa sille annettuja lupaehtoja. Lupaehdot on siis määritelty liian löysiksi ja haitan aiheuttaminen on näin legitimoitu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Virtavesistä otettiin toisen maailmansodan jälkeen tarvittava, välttämätönkin hyöty Suomen rakentaessa uudelleen talouttaan ja kamppaillessaan sotakorvausten aiheuttamien paineiden alla. Teollisuus tarvitsi energiaa ja kosket valjastettiin jauhamaan sähköä. Vaelluskaloille välttämättömät nousureitit tukittiin padoilla ja näin estettiin niitä pääsemästä lisääntymisalueilleen, eikä kalateitä juuri rakennettu. Patoaltaiden nostama vesi jätti alleen mittavan määrän virtavesikutuisten kalojen kutu- ja poikastuotantoalueita. Tuhoja ovat edelleen pahentaneet koskien perkaaminen ränneiksi, metsäojitukset ja lannoitteiden huuhtoutuminen sekä myöhemmin monet turpeen oton aiheuttamat, pitkäaikaiset haitat. Tilanne on edelleen erittäin huono pääosassa varsinkin mereen laskevista lohien, taimenten ja siikojen kotivesistä. Vaikka nousuväylien rakentaminen ja koskien ennallistaminen ei enää mahdollistakaan 1900-luvun alun luontaista lisääntymispotentiaalia, on silti paljon tehtävissä virtakutuisten kalojen uudistuvien ja kestävien kantojen palauttamiseksi ja vahvistamiseksi.

Koskiosuudet voimayhtiöille

Voimayhtiöiden edustajat kiersivät aikanaan koskitilalta toiselle ostaen vesioikeudet sähkön tuotantoon. Tuolloin ei ymmärretty, eikä näemmä edelleenkään ymmärretä luonnontilaisen virtavesiekosysteemin arvoa. Tilalliset luopuivat oikeuksistaan kertakorvauksella, joka saattoi niissä olosuhteissa tuntua kohtuulliselta. Pääosa jokivarsien asukkaista ja kotitarvekalastajista ei saanut mitään. Yleensä vain ne, joilla oli osoittaa kalastuksesta saatavia, verotettavia tuloja, pääsivät korvausten piiriin, vaikka kotitarvekalastuksellakin oli merkittävä osuus tilallisten ruokahuollossa. Voimayhtiöt määrättiin kompensoimaan ympäristölle ja kansalaisille aiheuttamiaan haittoja mm. velvoiteistutuksin, jotka suhteutettiin joen laskennallisesti menetettyyn tuottopotentiaaliin. Nykytutkimuksen mukaan asetetut velvoitteet ovat noin kuudes- tai seitsemäsosa todellisesta menetyksestä.

Lohen, taimenen ja siian velvoiteistutukset kohdistuvat pääosin terminaali- ja avomerialueille ja hyödyttävät siis enimmäkseen merialueen ammattikalastajia. Lohen istutuksia on tehty vuosittain noin 7 miljoonalla eurolla, mistä kalastajat saavat takaisin noin miljoonan arvosta saalista. Lohen osuus ammattikalastajien saaliista on noin 2%, eikä lohi ole yhdenkään ammattikalastajan pääaasiallinen tulonlähde – erittäin uhanalaisesta meritaimenesta puhumattakaan. Merialueille smoltti-ikäisinä istutettujen poikasten vaellusvietti on luonnonkaloja paljon heikompi, eivätkä ne ole leimautuneet kotikoskeensa. Lisäksi laitospoikasten selviytyminen petoja vastaan on heikkoa, jolloin kuolleisuus on suuri ja istutuksista saavutettavissa oleva hyöty on alhainen. Mikäli joki tuottaa vaelluspoikasia, on näiden kuolleisuus merkittävä voimalaitosturbiinien aiheuttamien vammojen takia.  Patojen yläpuolisille osuuksille on vaelluskalojen sijaan istutettu muuta kalaa, joista siellä ei liene ollut puutetta alun perinkään. Näin jokivarsien asukkaat ovat menettäneet arvokkaat vaelluskalat, jokiympäristö on muuttunut merkittävästi patoamisen seurauksena ja samalla on viety mahdollisuus nykyisiin, uusiin elinkeinoihin, joilla ei vielä tuolloin ollut kysyntää.

Uudet maaseutuelinkeinot

Maailma on muuttunut merkittävästi noista ajoista ja nykyään vapaana virtaava joki – tai jopa lohien, taimenten ja siikojen kestävän luonnonmukaisen tuotannon mahdollistava padottukin joki mahdollistaisi mittavan määrän luonto- ja kalastusmatkailuun erikoistuneita työpaikkoja. Edesmenneen North Atlantic Salmon Fund:n (NASF) perustaja ja puheenjohtaja, islantilainen Orri Vigfússon totesi Suomessa taannoin käydessään, että keskimäärin 40 villiä jokeen nousevaa lohta riittää luomaan yhden työpaikan. Toki Islannissa joet ovat pääosin huippukunnossa ja siksi kysyntää riittääkin, mikä pitää lupien hinnan korkealla. Jos leikitään ajatuksella, että Suomessa tuo tarvittava lohimäärä olisi kymmenkertainen, riittäisi siis Simojokeen vuonna 2017 nousseuden lohien määrä tuottamaan yli 400 työpaikkaa, edellyttäen, että työllistymisen muut edellytykset olisivat Suomessa ja Islannissa identtiset. Suurimpien padottujen jokiemme palauttaminen lohen ja meritaimenen lisääntymisalueiksi voisi siis parhaimmillaan tuoda satoja tai tuhansia työpaikkoja ja pientenkin virtavesien elinvoimaiset kalakannat voisivat tuottaa alueellisesti merkittävän määrän työtä. Nyt tämä potentiaali käytetään lähinnä voimayhtiöiden voittojen varmistamiseen, kalanviljelylaitosten ylläpitämiseen sekä vähäisen ammattikalastajamäärän elinkeinon tukemiseen.

Ammattikalastajat ovat tyytymättömiä Suomen Itämeren lohen kiintiöön sekä asetettuihin kalastusrajoituksiin. He toivovat kalastuskauden aikaistamista, jolloin kiintiöity saalis jakautuisi tasaisemmin pyyntikaudelle ja lisäksi alkukaudesta saaliskalojen keskipaino on merkittävästi suurempi kuin myöhemmin. Ammattikalastaja saa keväällä lohestaan paremman kilohinnan, ja lisäksi asetetut rajoitukset koskevat saalistettavien kalojen kappale- eikä kilomäärää. Aikaistamisella on positiivinen vaikutus ammattikalastajan tuloihin. Toisessa vaakakupissa painavat lohen geneettisen perimän ja luonnollisen lisääntymisen varmistaminen. Nuo alkukauden kookkaat naaraskalat ovat elintärkeitä lohen lisääntymisen ja elinvoimaisuuden kannalta. Lisäksi ne usein vaeltavat ylös latvavesille asti. Tuon potentiaalin merkittävä leikkaaminen ei ole biologisesti eikä taloudellisesti perusteltua.

Suomelle annettu lohikiintiö on tutkijoiden mukaan ylimitoitettu, eivätkä kiintiöt vastaa Itämeren alueen jokien tuottoa. Lisäksi avomerellä tapahtuva sekakantakalastus kohdistuu valikoimatta niin elinvoimaisiin kuin erittäin uhanalaisiinkin kantoihin. Itämeren alueen valtiot voivat käydä kauppaa kiintiöillään ja Suomi onkin ollut halukas ostamaan lisää lohikiintiötä itselleen. Tuo kiintiön lisäys kohdistuisi suurelta osin Suomen joissa syntyneisiin, jo valmiiksi uhanalaisiin lohiin. Terminaalialueilla tapahtuvaa kalastusta on ohjannut aiemmin mainittu istutustoiminta. Vaikka luonnossa syntyneiden lohien osuus terminaalialueiden saaliista on merkittävästi lisääntynyt, ei sitä ole otettu millään lailla huomioon kalastuksen ohjauksessa.

Edellä kerrotusta herää muutama perustavaa laatua oleva vaelluskalapolitiikkaa koskeva kysymys.

1.     Miksei haitan aiheuttaja maksa todellisia korvauksia aiheuttamastaan haitasta?

Voimayhtiöt ovat nykyään jo osin halukkaita keskustelemaan aiheuttamistaan ympäristövaikutuksista ja harkitsemaan niille asetettujen kompensaatiovaatimusten uudelleenjärjestelyjä. Voimayhtiöt haluavat kuitenkin neuvotella ainoastaan nykyisen kompensaatiotason uudelleenkohdentamisesta, vaikka voitollisina yrityksinä ne voisivat osoittaa selkeästi suuremman panoksen aiheuttamiensa todellisten haittojen torjuntaan, kannattavuuden merkittävästi kärsimättä. Pahimmillaan ne edellyttävät, että haitan kärsijä maksaisi suurimman osan kokonaiskustannuksista.

2.     Miksei haitasta aiheutuvia korvauksia kohdenneta niille, joille haitta on ensisijaisesti aiheutettu?

Kompensaatioperusteita on muutettava perusteellisesti. Hyötyjinä eivät voi olla ensisijaisesti merialueen ammattikalastajat, joiden lohenkalastus perustuu nykyisellään lähinnä istutustoiminnan avulla tuotettuun – siis subventoituun saaliiseen, eikä myöskään välillisesti kalanviljelylaitokset, vaan myös kaikki ne jokivarsien asukkaat, jotka ovat menettäneet jokiensa arvokkaimman osan, lohikalat ja niiden avulla mahdollistettavat työpaikat. Tornionjoen hyvät lohivuodet ovat esimerkki siitä taloudellisesta toimeliaisuudesta, jota elinvoimainen ekosysteemi parhaimmillaan edistää, vaikka joen tuotto voisi olla vielä merkittävästi nykyistä suurempikin.

3.     Miksei velvoiteistutuksista siirrytä hallitusti vaellusesteiden poistamiseen ja koskien sekä lisääntymisalueiden ennallistamiseen, jolloin pidemmällä aikavälillä luonnon oma tuotto riittäisi elinvoimaisten ja kestävien kantojen ylläpitämiseen ja vahvistamiseen?

Osa velvoiteistutusten kustannuksista tulisi kohdentaa kalateiden rakentamiseen ja koskien kutu- ja poikastuotantoalueiden kunnostamiseen. Tähän tarkoitukseen lienee saatavissa EU- ja yksityistä rahoitusta sekä valtion osoittamaa rahaa. Tämä olisi nähtävä investointina, jonka takaisinmaksuaika on hieman toistakymmentä vuotta ja korko erinomainen.

4.     Miksei lohen ammattikalastusta kriittisillä alueilla ja kalojen kannalta kriittisinä aikoina rajoiteta voimakkaasti tai kielletä kokonaan?

Ottaen huomioon lohen osuuden ammattikalastajien tuloista sekä istutuksista saatavan vähäisen hyödyn, olisi perusteltua kompensoida kalastajille nykyinen saalismäärä sellaisenaan ja ostaa näin pois lohenkalastusoikeudet tai rajoittaa niitä merkittävästi niillä alueilla, joilla ammattimaisesta kalastuksesta on merkittävää haittaa tai vaaraa luonnon lohen lisääntymiselle. Myös kaikkea jokialueella tapahtuvaa kalastusta on syytä rajoittaa tai tarvittaessa kieltää kokonaan silloin, kun siitä katsotaan olevan merkittävää haittaa tai se vaarantaa vaelluskalojen luonnollisen lisääntymisen tai kantojen vahvistumisen halutulle tasolle.

5.     Miksei metsäojitusten ja turpeenoton haitallisia seuraamuksia valuma-alueilla velvoiteta korjaamaan ja uusien toimilupien yhteydessä kielletä haitan aiheuttamista kokonaan?

Turve uusiutuu hitaasti, joten on kyseenalaista rinnastaa sitä uusiutuviin energiamuotoihin. Luonnontilainen suo varastoi vettä ja luovuttaa sitä tasaisesti valuma-alueen vesistöihin samalla ehkäisten äkillisiä tulvahuippuja ja toisaalta alivirtaamakauden kuivumista. Turpeenotto pienentää maaperän puskuriominaisuuksia ja tulvat huuhtovat kiintoainesta, lannoitteita ja raskasmetalleja jokiin juuri silloin kun se on syyskutuisten kalojen kannalta haitallisinta; syksyllä kudun aikaan ja keväällä poikasten kuoriutumisen aikaan. Kiintoaine tukkii kutusoraikot ja estää mätimunien hapen saannin. Heikentynyt veden laatu sekä haitalliset ravinteet ja raskasmetallit vaikuttavat kalojen terveyteen ja elinvoimaisuuteen. Näitä haittavaikutuksia on havaittavissa useissa sellaisissakin vesistöissä, joiden valuma-alueen turvetuotanto noudattaa sille annettuja lupaehtoja. Lupaehdot on siis määritelty liian löysiksi ja haitan aiheuttaminen on näin legitimoitu.

]]>
1 http://karisalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271940-vaelluskalapolitiikan-absurdit-piirteet#comments Kalastus Kalastuspolitiikka Maaseutuelinkeinot Matkailu Vaelluskalat Mon, 18 Mar 2019 15:26:08 +0000 Kari Salmi http://karisalmi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271940-vaelluskalapolitiikan-absurdit-piirteet
Jäämeren radan kaavamerkintä on poistettava http://riikka1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270996-jaameren-radan-kaavamerkinta-on-poistettava <p>Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti helmikuussa Suomen ja Norjan välisen selvitystyöryhmän raportista, jonka tehtävänä oli selvittää Jäämeren radan rakentamisen edellytyksiä ja mahdollisessa jatkosuunnittelussa huomioon otettavia tekijöitä. Raportissa todetaan yksioikoisesti, ettei jatkotoimenpiteitä ratahankkeen edistämiseksi tällä erää esitetä.&nbsp;</p><p>Suurin syy Jäämeren ratahankkeen kuoppaamiselle raportissa on radan taloudellinen kannattamattomuus: hanke ei löisi leiville minkään selvityksessä tarkastellun rahoitusmallin mukaan. On selvää, ettei jo lähtökohdiltaan taloudellisesti kannattamatonta hanketta ole perusteltua tai vastuullista ajaa eteenpäin. Tästä huolimatta Jäämeren rata kummittelee kuitenkin edelleen kaavamerkintänä Pohjois-Lapin maakuntakaavassa.</p><p>Samana päivänä kun raportti julkaistiin, Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi kommentoi Ylelle (11.2.), että ratahanketta arvioitaessa on katsottava kauemmas tulevaisuuteen ja arvioitava muun muassa saamelaisten kotiseutualueen toimintaympäristöä vuonna 2040. Juuri tulevaisuuden toimintaympäristöä perustellaan syyksi sille, että ratahankkeen kaavamerkintä halutaan säilyttää. Kaavamerkinnän säilyttäminen on kuitenkin myös tulevaisuuden näkökulmasta kestämätöntä, ja syitä on monia.</p><p>Vuosikymmeniin venyvät hankkeet lisäävät paikallisten epätietoisuutta, ja niihin liittyvä epävarmuus hankaloittaa alueen muuta kehitystä ja uskallusta investointeihin. Myös tulevaisuudessa, kuten nytkin, hankkeen kannattavuus tulisi pohjautumaan Lapin luonnonvarojen laajamittaiselle ja kestämättömälle käytölle niin mineraalien, kasvavien hakkuiden kuin esimerkiksi arktisen öljynporauksen osalta. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, ja toimet elinkelpoisen maapallon puolesta tulevat kasvamaan entisestään tulevaisuudessa. Kun yhteiskunnat yhä voimallisemmin edistävät kiertotalouden kehitystä, uusien luonnonvarojen käyttöönottoon perustuvien hankkeiden rooli pienenee tulevaisuudessa.</p><p>Jäämeren rataa on toisaalta perusteltu myös matkailun kasvulla. Yksistään matkailu ei kuitenkaan tee hankkeesta kannattavaa: ei edes silloin, vaikka turismi Lapissa kasvaisi huomattavasti. Jäämeren ratahankkeen osalta onkin vaikea nähdä tulevaisuutta, jossa rata olisi taloudellisesti kannattava, se ei heikentäisi oleellisesti pohjoisen luontoa, se ei heikentäisi oleellisesti Saamenmaata ja saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, eikä sen kannattavuus perustuisi Lapin luonnonvarojen hyödyntämiselle. Kuinka todennäköistä on, että nämä neljä ehtoa täyttyisivät yhtä aikaa?</p><p>On totta, että raideliikenne on ilmastolle ystävällisempi vaihtoehto kuin lentoliikenne &ndash; mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jäämeren radan olemassaolo ja kokonaisvaikutukset perustuvat monin tavoin kestämättömälle pohjalle. Kun suljemme oven vanhanaikaisilta hankkeilta, voimme suunnata katseet aidosti tulevaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti helmikuussa Suomen ja Norjan välisen selvitystyöryhmän raportista, jonka tehtävänä oli selvittää Jäämeren radan rakentamisen edellytyksiä ja mahdollisessa jatkosuunnittelussa huomioon otettavia tekijöitä. Raportissa todetaan yksioikoisesti, ettei jatkotoimenpiteitä ratahankkeen edistämiseksi tällä erää esitetä. 

Suurin syy Jäämeren ratahankkeen kuoppaamiselle raportissa on radan taloudellinen kannattamattomuus: hanke ei löisi leiville minkään selvityksessä tarkastellun rahoitusmallin mukaan. On selvää, ettei jo lähtökohdiltaan taloudellisesti kannattamatonta hanketta ole perusteltua tai vastuullista ajaa eteenpäin. Tästä huolimatta Jäämeren rata kummittelee kuitenkin edelleen kaavamerkintänä Pohjois-Lapin maakuntakaavassa.

Samana päivänä kun raportti julkaistiin, Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi kommentoi Ylelle (11.2.), että ratahanketta arvioitaessa on katsottava kauemmas tulevaisuuteen ja arvioitava muun muassa saamelaisten kotiseutualueen toimintaympäristöä vuonna 2040. Juuri tulevaisuuden toimintaympäristöä perustellaan syyksi sille, että ratahankkeen kaavamerkintä halutaan säilyttää. Kaavamerkinnän säilyttäminen on kuitenkin myös tulevaisuuden näkökulmasta kestämätöntä, ja syitä on monia.

Vuosikymmeniin venyvät hankkeet lisäävät paikallisten epätietoisuutta, ja niihin liittyvä epävarmuus hankaloittaa alueen muuta kehitystä ja uskallusta investointeihin. Myös tulevaisuudessa, kuten nytkin, hankkeen kannattavuus tulisi pohjautumaan Lapin luonnonvarojen laajamittaiselle ja kestämättömälle käytölle niin mineraalien, kasvavien hakkuiden kuin esimerkiksi arktisen öljynporauksen osalta. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin tavoitteisiin ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, ja toimet elinkelpoisen maapallon puolesta tulevat kasvamaan entisestään tulevaisuudessa. Kun yhteiskunnat yhä voimallisemmin edistävät kiertotalouden kehitystä, uusien luonnonvarojen käyttöönottoon perustuvien hankkeiden rooli pienenee tulevaisuudessa.

Jäämeren rataa on toisaalta perusteltu myös matkailun kasvulla. Yksistään matkailu ei kuitenkaan tee hankkeesta kannattavaa: ei edes silloin, vaikka turismi Lapissa kasvaisi huomattavasti. Jäämeren ratahankkeen osalta onkin vaikea nähdä tulevaisuutta, jossa rata olisi taloudellisesti kannattava, se ei heikentäisi oleellisesti pohjoisen luontoa, se ei heikentäisi oleellisesti Saamenmaata ja saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, eikä sen kannattavuus perustuisi Lapin luonnonvarojen hyödyntämiselle. Kuinka todennäköistä on, että nämä neljä ehtoa täyttyisivät yhtä aikaa?

On totta, että raideliikenne on ilmastolle ystävällisempi vaihtoehto kuin lentoliikenne – mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Jäämeren radan olemassaolo ja kokonaisvaikutukset perustuvat monin tavoin kestämättömälle pohjalle. Kun suljemme oven vanhanaikaisilta hankkeilta, voimme suunnata katseet aidosti tulevaan.

]]>
0 http://riikka1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270996-jaameren-radan-kaavamerkinta-on-poistettava#comments Jäämeren rata Lappi Matkailu Thu, 07 Mar 2019 19:14:43 +0000 Riikka Karppinen http://riikka1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270996-jaameren-radan-kaavamerkinta-on-poistettava
Onko Suomi menetetty, vai onko vielä toivoa? http://jarmokontkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270358-onko-suomi-menetetty-vai-onko-viela-toivoa <p>Virtuaalimatkailusta puhutaan paljon ja virtuaalimatkoja tehdään jo maailmalla. Näin kerrottiin 26. helmikuuta 2019 aamuteeveessä.</p><p>Oman ennusteen mukaan virtuaalimatkailu tulee nousemaan arvioitua suuremmaksi tekijäksi koko maailman mittakaavassa. Siitä tulee osa kauppasotaan ja merkittävä keino vallata toisen maan matkailukohteita.&nbsp;</p><p>Kuka omistaa maiseman tai luontoympäristön sen jälkeen kun se on taltioitu virtuaalimaailman osaksi. Myös menetetty tai muuttunut ympäristö voi elää lähes rajattomasti virtuaalimatkailussa. Piileekö tässä iso ongelma? Virtuaalinäkökulmasta Kolin, Levin tai Rukan omistaakin mahdollisesti tulevaisuudessa jokin muu taho kuin Suomi tai suomalaiset.&nbsp;</p><p>Entä muun Suomen luontokohteet, eläimet, maisemat ja ympäristöt. Onko kerran kuvattu ikuisesti menetetty, jos maailman matkailuperiaatteet muuttuvat oleellisesti. Mitä Suomi tai valtio pystyy asialle tekemään vai pystyykö. Tämän hetken näkökulmasta erilaisten tuotantojen suosiminen on järkevää, mutta entä jos matkailuperiaatteet todella muuttuvat.&nbsp; Vaikka perinteinen matkailu pysyisi entisellään, mutta virtuaalimatkat ottaisivat valtaosan matkailun kasvusta, kuka omistaa virtuaaliset kohteet ja poimii hedelmät liiketoiminnan tuotosta.&nbsp;</p><p>Virtuaalimatkailu tulee nousemaan pinnalle monesta syystä, tässä muutamia omia ajatuksiani:<br />-vanhat haluaa kokea matkan fiilikset, mutta ei sen riskejä ja rasituksia (minäkin).<br />-halutaan kokea kohteita, jonne on vaikea päästä (riskit tai budjettivaje)<br />-halutaan kokea ennakkoon millaista olisi mennä itse paikalle (testataan useampaa kohdetta)<br />-halutaan uusintoja aikaisemmin koetun matkan kokemuksista<br />-halutaan kokea sama paikka eri vuodenaikoina heti paikan päällä (tai etänä)<br />-halutaan aistia tuhoutuneen tai oleellisesti muuttuneen alueen menneisyys<br />-halutaan palata omaan menneisyyteen virtuaalisesti (tätä teen jo nyt google-kameralla)</p><p>Kuka silloin omistaa matkakohteet ja miten asiaan edes pystyisi vaikuttamaan oman maan kohdalla. Onko ainoa mahdollisuus aloittaa pikaisesti laaja-alainen kansallinen virtuaalikokemuksiin soveltuva aineistotuotanto. Kuka operoi, kuka maksaa, kuka omistaa maisemat, luontoympäristöt ja niiden historian, kuvat, äänet, hajut ja muut tuntemukset. Entä yksilölliset sääilmiöt ja omaleimaiset vuorokauden ajat, puhumattakaan vuodenaikojen vaihtelusta ja eri muutosvaiheista. Menetämmekö Suomen jos emme itse tee mitään ja toisaalta saammeko menestyvän tulevaisuuden jos osaamme tehdä itse oikeita asioita.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Virtuaalimatkailusta puhutaan paljon ja virtuaalimatkoja tehdään jo maailmalla. Näin kerrottiin 26. helmikuuta 2019 aamuteeveessä.

Oman ennusteen mukaan virtuaalimatkailu tulee nousemaan arvioitua suuremmaksi tekijäksi koko maailman mittakaavassa. Siitä tulee osa kauppasotaan ja merkittävä keino vallata toisen maan matkailukohteita. 

Kuka omistaa maiseman tai luontoympäristön sen jälkeen kun se on taltioitu virtuaalimaailman osaksi. Myös menetetty tai muuttunut ympäristö voi elää lähes rajattomasti virtuaalimatkailussa. Piileekö tässä iso ongelma? Virtuaalinäkökulmasta Kolin, Levin tai Rukan omistaakin mahdollisesti tulevaisuudessa jokin muu taho kuin Suomi tai suomalaiset. 

Entä muun Suomen luontokohteet, eläimet, maisemat ja ympäristöt. Onko kerran kuvattu ikuisesti menetetty, jos maailman matkailuperiaatteet muuttuvat oleellisesti. Mitä Suomi tai valtio pystyy asialle tekemään vai pystyykö. Tämän hetken näkökulmasta erilaisten tuotantojen suosiminen on järkevää, mutta entä jos matkailuperiaatteet todella muuttuvat.  Vaikka perinteinen matkailu pysyisi entisellään, mutta virtuaalimatkat ottaisivat valtaosan matkailun kasvusta, kuka omistaa virtuaaliset kohteet ja poimii hedelmät liiketoiminnan tuotosta. 

Virtuaalimatkailu tulee nousemaan pinnalle monesta syystä, tässä muutamia omia ajatuksiani:
-vanhat haluaa kokea matkan fiilikset, mutta ei sen riskejä ja rasituksia (minäkin).
-halutaan kokea kohteita, jonne on vaikea päästä (riskit tai budjettivaje)
-halutaan kokea ennakkoon millaista olisi mennä itse paikalle (testataan useampaa kohdetta)
-halutaan uusintoja aikaisemmin koetun matkan kokemuksista
-halutaan kokea sama paikka eri vuodenaikoina heti paikan päällä (tai etänä)
-halutaan aistia tuhoutuneen tai oleellisesti muuttuneen alueen menneisyys
-halutaan palata omaan menneisyyteen virtuaalisesti (tätä teen jo nyt google-kameralla)

Kuka silloin omistaa matkakohteet ja miten asiaan edes pystyisi vaikuttamaan oman maan kohdalla. Onko ainoa mahdollisuus aloittaa pikaisesti laaja-alainen kansallinen virtuaalikokemuksiin soveltuva aineistotuotanto. Kuka operoi, kuka maksaa, kuka omistaa maisemat, luontoympäristöt ja niiden historian, kuvat, äänet, hajut ja muut tuntemukset. Entä yksilölliset sääilmiöt ja omaleimaiset vuorokauden ajat, puhumattakaan vuodenaikojen vaihtelusta ja eri muutosvaiheista. Menetämmekö Suomen jos emme itse tee mitään ja toisaalta saammeko menestyvän tulevaisuuden jos osaamme tehdä itse oikeita asioita.

]]>
0 http://jarmokontkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270358-onko-suomi-menetetty-vai-onko-viela-toivoa#comments Ilmaston lämpeneminen Matkailu Suomi Virtuaalimatkailu Tue, 26 Feb 2019 10:41:06 +0000 Jarmo Kontkanen http://jarmokontkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270358-onko-suomi-menetetty-vai-onko-viela-toivoa
Ulkomailla tuulivoimalat ovat kauniita ja terveellisiä http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268531-ulkomailla-tuulivoimalat-ovat-kauniita-ja-terveellisia <p>Suomalaiset ovat tietyissä asioissa jotenkin omituista kansaa. Yksi näistä asioista on suhtautuminen tuulivoimaan, ja nimen omaan matkailumielessä. Täällä voimaloita vastustetaan pitkälti sillä perusteella, että niiden mastot ja siivet näkyvät maisemassa. En muista kenenkään vastustaneen esimerkiksi puhelinlinjojen rakentamista, vaikka eivät ne lukuisine johtimineen ja porsliinieristeineen mitään kauniita olleet. Niitä kuitenkin suorastaan vaadittiin.</p><p>Isänmaallinen suomalainen tietysti haluaa säilyttää kansallismaiseman nykyisellään, kaikkine sähkölinjoineen ja matkapuhelinverkon tolppineen. Sama suomalainen sen sijaan pitää ulkomaisissa turistikohteissa näkyvistä vuorilla, rannoilla ja merellä olevista tuulivoimaloista niin että matkustaa sinne kerta toisensa jälkeen uudestaan. Ymmärrän kyllä, koska onhan se rentouttavaa istua jossakin terassilla tuoppi kourassa ja katsella horisontissa rauhallisesti pyöriviä propelleja. Siinä hermo lepää ja omatkin akut latautuvat.</p><p>Sama isänmaallinen suomalainen vastustaa tietysti sellaista kauheutta kuin suunniteltu lentovero. Miksi maksaa Suomen valtiolle muutama grogin hinta lisää veroa joka kerta, kun haluaa lentää lomailemaan ulkomaille nähdäkseen mielenterveyttä hoitavia tuulivoimaloita? Näitä rentoutusreissuja todella tarvitaan, koska kyllä kai siinä kuka hyvänsä stressaantuu kun kotimaassa joutuu käyttämään niin paljon energiaa tuulivoimaloiden vastustamiseen.</p><p>On selvä asia, että kenenkään matkakassa ei ole niin tarkoin laskettu, etteikö se kestä parin grogin hintaa lentoveroa. Mutta sekin raha olisi pois ulkomaisilta yrittäjiltä ja sitä menetystä ei&nbsp; isänmaallinen kunnon suomalainen kestä. Sinne tuulimyllyjen sävyttämiin maisemiin niin moni suomalainen on mennyt jo pysyvästikin asumaan. Ulkomaisten tuulivoimaloiden kauneus ja rauhoittava läsnäolo vetävät suomalaisia sinne kuin kakka kärpäsiä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomalaiset ovat tietyissä asioissa jotenkin omituista kansaa. Yksi näistä asioista on suhtautuminen tuulivoimaan, ja nimen omaan matkailumielessä. Täällä voimaloita vastustetaan pitkälti sillä perusteella, että niiden mastot ja siivet näkyvät maisemassa. En muista kenenkään vastustaneen esimerkiksi puhelinlinjojen rakentamista, vaikka eivät ne lukuisine johtimineen ja porsliinieristeineen mitään kauniita olleet. Niitä kuitenkin suorastaan vaadittiin.

Isänmaallinen suomalainen tietysti haluaa säilyttää kansallismaiseman nykyisellään, kaikkine sähkölinjoineen ja matkapuhelinverkon tolppineen. Sama suomalainen sen sijaan pitää ulkomaisissa turistikohteissa näkyvistä vuorilla, rannoilla ja merellä olevista tuulivoimaloista niin että matkustaa sinne kerta toisensa jälkeen uudestaan. Ymmärrän kyllä, koska onhan se rentouttavaa istua jossakin terassilla tuoppi kourassa ja katsella horisontissa rauhallisesti pyöriviä propelleja. Siinä hermo lepää ja omatkin akut latautuvat.

Sama isänmaallinen suomalainen vastustaa tietysti sellaista kauheutta kuin suunniteltu lentovero. Miksi maksaa Suomen valtiolle muutama grogin hinta lisää veroa joka kerta, kun haluaa lentää lomailemaan ulkomaille nähdäkseen mielenterveyttä hoitavia tuulivoimaloita? Näitä rentoutusreissuja todella tarvitaan, koska kyllä kai siinä kuka hyvänsä stressaantuu kun kotimaassa joutuu käyttämään niin paljon energiaa tuulivoimaloiden vastustamiseen.

On selvä asia, että kenenkään matkakassa ei ole niin tarkoin laskettu, etteikö se kestä parin grogin hintaa lentoveroa. Mutta sekin raha olisi pois ulkomaisilta yrittäjiltä ja sitä menetystä ei  isänmaallinen kunnon suomalainen kestä. Sinne tuulimyllyjen sävyttämiin maisemiin niin moni suomalainen on mennyt jo pysyvästikin asumaan. Ulkomaisten tuulivoimaloiden kauneus ja rauhoittava läsnäolo vetävät suomalaisia sinne kuin kakka kärpäsiä.

 

]]>
28 http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268531-ulkomailla-tuulivoimalat-ovat-kauniita-ja-terveellisia#comments Hyvinvointi ja terveys Lentovero Maisema Matkailu Tuulivoima Mon, 28 Jan 2019 06:39:19 +0000 Tuure Piittinen http://kaunaherra.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268531-ulkomailla-tuulivoimalat-ovat-kauniita-ja-terveellisia
Sotapeli Airistolla! http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261579-sotapeli-airistolla <p>Lööppimedia [Kuva 1.] sekä itseään laatumediaksi kutsuva Helsingin Sanomat on julistanut verhottua ja julkistakin Venäjän uhkaa maakaupoista Airiston aalloilla [2 &ndash; Turun saaristossa. Epäily ja lietsonta puoliksi syyllistää venäläisiä laivaväylien jopa ruotsinlaivojen upottajiksi [3 &hellip;</p><p><em>West trolling manipulation</em> -tyyppinen [4 mediahuuto suorittaa järeää markkinointia kääntääkseen suomalaisten päitä Venäjän vastaiselle uralle &ndash; onnistumatta, sillä seuraavakin kansalaiskysely tuottaa täyden yli 50 prosentin kiellon lännenmiehen sotakoneeseen liittymättömyytenä [5.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Mikä on Auriston aaltojen takana &ndash; lööppimedia tuntuu sen jo etukäteen tietävän </strong>[6<strong> &ndash; nimettömistä lähteistä. Nyt on haettu dekkarikirjailija Ilkka Remeskin apuun &ndash; jo sentään elävänä ihmisenä, nimellä &ndash; aiemmin oli paljon nimettömiä (nimellisiäkin) sotilaspiirejä </strong>[7<strong>, jotka haluavat luoda hyytävää idän uhkaa tänne meille - lännen ja idän vedenjakajalle </strong>[8<strong>.</strong></p><p>...</p><p>Helsingin Sanomat julkaisi jutun toimittaja <strong>Laura Halmisen</strong> automaationäppäimistöltä &ndash; kaikki oli jo tiedetty ennakkoon, arveltiin fiktiona. Nyt esitämme toisen skenaarion, jonka liikeidea hipoo nerokkuutta erityisesti markkinoinnin osalta, joka on nyt käynnissä!</p><p>HS otsikko: <strong>&rdquo;Kun kirjailijasta tehtiin ennustaja: Ilkka Remes kirjoitti Turun saariston ratsiasta jo vuosia sitten, ja se tuskin oli vahinko&rdquo;</strong></p><p>Linkki itse juttuun ~ <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005841053.html">https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005841053.html</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>Ote HS-jutusta: &rdquo; &hellip; &rdquo;Paraisten tapahtumat olisi voitu estää, jos varoittavat merkit olisi otettu tosissaan. Kiinteistöjen todellisia omistussuhteita olisi pitänyt selvittää ja tehdä ratsioita epäilyttäviin kohteisiin&rdquo;, Remes kirjoitti kirjassaan <em>Jäätyvä helvetti </em>kolme vuotta sitten.<br /><br />Nimimerkki Remes tunnetaan lievästi todenmakuisista teoksistaan. Toden tuntu syntyy sekoittamalla faktaa ja fiktiota, mutta on Remeksellä poikkeuksellisen hyvät lähteetkin. Kirjailija vaikuttaa ajoittain olevan askeleen jos toisenkin edellä niin poliisia kuin uutistoimituksiakin &hellip; &rdquo; -HS.</p><p>&nbsp;</p><p>IL-vastine HS-kirjoitukseen:</p><p>Jos jatkamme samalla jossittelun, mutta &quot;varmojen nimettömien lähteiden&quot; teemalla - otamme esille reaalisesti liiketoimintasuunnitelman, joka ei ole Venäjän uhkaa eikä mielikuvitusta pienoissukellusveneistä eikä pienistä vihreistä miehistä. Mistä muuten tuo &#39;pieni&#39; on ilmestynyt vihreisiin miehiin &ndash; alemmuuskompleksisuuttako keksijältään?</p><p><strong>Niin tai näin, vierasmaalaiset oivalsivat</strong>, että Turun saaristo on loistava paikka &quot;sotapeleille&quot;, sellaisille, joilla on paljon rahaa toteuttaa huimiakin mielihalujaan. Jokaisessa suuremmassa kaupungissa on taviskansalaisten lompakoille sopivia räiskintäluolia, joissa päästään huutamaan: &quot;<em>Osuin, kuolit</em>&quot; ...</p><p><strong>Airiston Helmi on tosiaan tukikohta</strong>. Tukikohta, jossa matkailijaryhmät, vaikkapa Kiinasta, joka muuten löysi jo Lapinkin ja seuraavaksi Saimaan - kohtaavat aidon ja todentuntuisen sotapeli-ympäristön <em>palkkiomatkailuna</em>. <a href="http://www.polarmeetings.com/fi/yritys-ja-ryhmamatkat/incentive.html">Incentive-matkailu</a> [9 on suosittua maailmalla, erityisesti Kiinassa, jossa osaavia on aina haluttu palkita merkittävillä huomioinneilla.</p><p><strong>Airiston aalloilla voidaan toteuttaa räiskimisen seikkailua</strong> puhtaassa ja rauhallisessa ympäristössä kaikin sellaisin mukavuuksin, joista tavikset näkevät vain unta. Ja tämä maksaa, siksi myös investoinnit ovat toden tunnun luomiseksi arvokkaat ja rahaa on kulunut ja kuluu.</p><p><strong>Investoinnit on paljolti jo tehty, vain markkinointi puuttuu!</strong> Nyt se tuli, ja millä tavalla - kommandojoukot rynnäkkökiväärein ja täysin ilmaiseksi! Suomen veronmaksajien rahoilla palkkiomatkailuidea sai palstametreittäin mitä mielikuvituksellisinta mainontaa, ulkomaita myöten.</p><p><strong>Niin, kerrassaan loistava markkinointi-isku</strong>, aitona ja laajasti levitettynä. Nerokasta, sanoisin, mutta oliko tämä kuin Remes, joka maalaa sitä tavanomaisempaa uhan ja todellisen sodan mielikuvaa. Nyt juuri markkinointi, kuten tämän avaus, on täysillä käynnissä ja investoija/ sijoittaja kiittää nöyrästi.</p><p>&nbsp;</p><p>&hellip;</p><p><strong>Niin, mitä sitten?</strong></p><p>Annetaan poliisin ja verottajan (yms.) tutkia tapausta, ja odotellaan syyteharkintaan siirtoa ja jopa mahdollista oikeudenkäyntiä &hellip; jätetään &rdquo;remesmäinen arvuuttelulööpitys&rdquo; ja keskitytään itse asiaan sekä nousseihin epäilyihin talousrikoksista, joissa rahanpesun alkulähde on myös tunnistettava, ja jos se on tehty Venäjällä rikollisin tavoin &ndash; ovat venäläiset viranomaiset siinä mukana, sillä suomalainen rikospoliisi ei voi mennä ilman lupaa itärajan taakse tutkimaan syltyn syntyjä syviä &ndash; jos näin on todellisuus.</p><p>.</p><p><strong>EKSTRA</strong></p><p>IL-kommentti: Asiantuntija toppuuttelee tässä kiihkeimpiä kannaottoja matkailu erikoistoiveiden Airiston helmen osalta. Luettuaan jutun ajattelevat lukijat rauhoittuvat ja saavat pienoisen hymyn lööppimedian noususta laukalle kuin leveän hymyn kiihkeimpiä russofobistien Venäjän uhan lietsonnan &quot;mopon karkailulle&quot;. -juttuun: ~ <a href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005840199.html">https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005840199.html</a> -</p><p>&hellip;</p><p><em>Viitteet</em>:</p><p>[2 &hellip; <em>West trolling manipulation</em> -tyyppinen hyytävä Venäjän uhanluontikampanja käynnissä lööppimediassa - otsikot huutavat kilpaa myyntistandeilta. Mediamopo keulii ja vikuroi nyt urakalla. Asiantuntijoiksi kelpaa jopa nimettömät lähteet! Onko media jo laukalla, ellei peräti kiitolaukalla? &hellip; IL-kommentti tähän linkkikirjoitukseen ~ <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/fa81c0ab-211c-444e-a7b7-8638f9b56627_u0.shtml">https://www.iltalehti.fi/kotimaa/fa81c0ab-211c-444e-a7b7-8638f9b56627_u0.shtml</a> - &hellip;</p><p>[3 ~ <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/fa81c0ab-211c-444e-a7b7-8638f9b56627_u0.shtml">https://www.iltalehti.fi/kotimaa/fa81c0ab-211c-444e-a7b7-8638f9b56627_u0.shtml</a> -</p><p>[4</p><p>[5</p><p>[6 ~ <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005840247.html">https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005840247.html</a> &ndash; KRP tuntuu tietävän</p><p>[7 Melkoista nimettömyydestä tapahtuvaa uhkapoljentoa syrjäytetyltä entiseltä poliitikoilta, joka hakee mitä ilmeisimmin vain huomiota ja sensaatiota.Miksi media julkaisee kaiken karvaista kärnäilyä, jonka KRP&#39; kin jyrkästi kiistää? Haluaako media näin osallistua puoliviattomasti Venäjän uhan luontiin?Annetaanhan nyt poliisin ja muiden viranomaisten tehdä tutkimukset rauhassa ja jätetään turha kohkaaminen hetkeen, jolloin mahdolliset todisteet tulevat esille. Eikö? -IL-kommentti tähän linkkikirjoitukseen ~ <a href="https://www.iltalehti.fi/kotimaa/c070ae8b-042f-4ef9-b5ab-c7bd3a1a40ac_u0.shtml">https://www.iltalehti.fi/kotimaa/c070ae8b-042f-4ef9-b5ab-c7bd3a1a40ac_u0.shtml</a> -</p><p>&nbsp;</p><p>[8</p><p>[9 ~ <a href="http://www.visitfinland.fi/studies/mek-incentive-matkailustrategia-2004-2007/">http://www.visitfinland.fi/studies/mek-incentive-matkailustrategia-2004-2007/</a> - MEK</p><p>.</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><em>Kansalaiskirjoittaja Helsingistä</em></p><p><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></p><p><a href="https://ilkkaluoma.blogspot.fi/">https://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></p><p>&nbsp;</p><p>US VU <a href="https://keskustelu.suomi24.fi/t/15415199/sotapeli-airistolla!">24</a> T BL BL BL FB <a href="https://www.facebook.com/groups/173905596124936/permalink/1045994358916051/">FB</a> <a href="https://www.facebook.com/groups/tilannehuone/permalink/999055053637755/">FB</a> BLOG 179710</p><p>&nbsp;</p><p><strong>DOC</strong> airiston_aallot_26092018.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p><strong>PVM</strong> 26092018</p><p>&nbsp;</p><p>701_6334 &ndash; 09:42_10:37ez</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lööppimedia [Kuva 1.] sekä itseään laatumediaksi kutsuva Helsingin Sanomat on julistanut verhottua ja julkistakin Venäjän uhkaa maakaupoista Airiston aalloilla [2 – Turun saaristossa. Epäily ja lietsonta puoliksi syyllistää venäläisiä laivaväylien jopa ruotsinlaivojen upottajiksi [3 …

West trolling manipulation -tyyppinen [4 mediahuuto suorittaa järeää markkinointia kääntääkseen suomalaisten päitä Venäjän vastaiselle uralle – onnistumatta, sillä seuraavakin kansalaiskysely tuottaa täyden yli 50 prosentin kiellon lännenmiehen sotakoneeseen liittymättömyytenä [5.

 

Mikä on Auriston aaltojen takana – lööppimedia tuntuu sen jo etukäteen tietävän [6 – nimettömistä lähteistä. Nyt on haettu dekkarikirjailija Ilkka Remeskin apuun – jo sentään elävänä ihmisenä, nimellä – aiemmin oli paljon nimettömiä (nimellisiäkin) sotilaspiirejä [7, jotka haluavat luoda hyytävää idän uhkaa tänne meille - lännen ja idän vedenjakajalle [8.

...

Helsingin Sanomat julkaisi jutun toimittaja Laura Halmisen automaationäppäimistöltä – kaikki oli jo tiedetty ennakkoon, arveltiin fiktiona. Nyt esitämme toisen skenaarion, jonka liikeidea hipoo nerokkuutta erityisesti markkinoinnin osalta, joka on nyt käynnissä!

HS otsikko: ”Kun kirjailijasta tehtiin ennustaja: Ilkka Remes kirjoitti Turun saariston ratsiasta jo vuosia sitten, ja se tuskin oli vahinko”

Linkki itse juttuun ~ https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005841053.html -

 

Ote HS-jutusta: ” … ”Paraisten tapahtumat olisi voitu estää, jos varoittavat merkit olisi otettu tosissaan. Kiinteistöjen todellisia omistussuhteita olisi pitänyt selvittää ja tehdä ratsioita epäilyttäviin kohteisiin”, Remes kirjoitti kirjassaan Jäätyvä helvetti kolme vuotta sitten.

Nimimerkki Remes tunnetaan lievästi todenmakuisista teoksistaan. Toden tuntu syntyy sekoittamalla faktaa ja fiktiota, mutta on Remeksellä poikkeuksellisen hyvät lähteetkin. Kirjailija vaikuttaa ajoittain olevan askeleen jos toisenkin edellä niin poliisia kuin uutistoimituksiakin … ” -HS.

 

IL-vastine HS-kirjoitukseen:

Jos jatkamme samalla jossittelun, mutta "varmojen nimettömien lähteiden" teemalla - otamme esille reaalisesti liiketoimintasuunnitelman, joka ei ole Venäjän uhkaa eikä mielikuvitusta pienoissukellusveneistä eikä pienistä vihreistä miehistä. Mistä muuten tuo 'pieni' on ilmestynyt vihreisiin miehiin – alemmuuskompleksisuuttako keksijältään?

Niin tai näin, vierasmaalaiset oivalsivat, että Turun saaristo on loistava paikka "sotapeleille", sellaisille, joilla on paljon rahaa toteuttaa huimiakin mielihalujaan. Jokaisessa suuremmassa kaupungissa on taviskansalaisten lompakoille sopivia räiskintäluolia, joissa päästään huutamaan: "Osuin, kuolit" ...

Airiston Helmi on tosiaan tukikohta. Tukikohta, jossa matkailijaryhmät, vaikkapa Kiinasta, joka muuten löysi jo Lapinkin ja seuraavaksi Saimaan - kohtaavat aidon ja todentuntuisen sotapeli-ympäristön palkkiomatkailuna. Incentive-matkailu [9 on suosittua maailmalla, erityisesti Kiinassa, jossa osaavia on aina haluttu palkita merkittävillä huomioinneilla.

Airiston aalloilla voidaan toteuttaa räiskimisen seikkailua puhtaassa ja rauhallisessa ympäristössä kaikin sellaisin mukavuuksin, joista tavikset näkevät vain unta. Ja tämä maksaa, siksi myös investoinnit ovat toden tunnun luomiseksi arvokkaat ja rahaa on kulunut ja kuluu.

Investoinnit on paljolti jo tehty, vain markkinointi puuttuu! Nyt se tuli, ja millä tavalla - kommandojoukot rynnäkkökiväärein ja täysin ilmaiseksi! Suomen veronmaksajien rahoilla palkkiomatkailuidea sai palstametreittäin mitä mielikuvituksellisinta mainontaa, ulkomaita myöten.

Niin, kerrassaan loistava markkinointi-isku, aitona ja laajasti levitettynä. Nerokasta, sanoisin, mutta oliko tämä kuin Remes, joka maalaa sitä tavanomaisempaa uhan ja todellisen sodan mielikuvaa. Nyt juuri markkinointi, kuten tämän avaus, on täysillä käynnissä ja investoija/ sijoittaja kiittää nöyrästi.

 

Niin, mitä sitten?

Annetaan poliisin ja verottajan (yms.) tutkia tapausta, ja odotellaan syyteharkintaan siirtoa ja jopa mahdollista oikeudenkäyntiä … jätetään ”remesmäinen arvuuttelulööpitys” ja keskitytään itse asiaan sekä nousseihin epäilyihin talousrikoksista, joissa rahanpesun alkulähde on myös tunnistettava, ja jos se on tehty Venäjällä rikollisin tavoin – ovat venäläiset viranomaiset siinä mukana, sillä suomalainen rikospoliisi ei voi mennä ilman lupaa itärajan taakse tutkimaan syltyn syntyjä syviä – jos näin on todellisuus.

.

EKSTRA

IL-kommentti: Asiantuntija toppuuttelee tässä kiihkeimpiä kannaottoja matkailu erikoistoiveiden Airiston helmen osalta. Luettuaan jutun ajattelevat lukijat rauhoittuvat ja saavat pienoisen hymyn lööppimedian noususta laukalle kuin leveän hymyn kiihkeimpiä russofobistien Venäjän uhan lietsonnan "mopon karkailulle". -juttuun: ~ https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005840199.html -

Viitteet:

[2 … West trolling manipulation -tyyppinen hyytävä Venäjän uhanluontikampanja käynnissä lööppimediassa - otsikot huutavat kilpaa myyntistandeilta. Mediamopo keulii ja vikuroi nyt urakalla. Asiantuntijoiksi kelpaa jopa nimettömät lähteet! Onko media jo laukalla, ellei peräti kiitolaukalla? … IL-kommentti tähän linkkikirjoitukseen ~ https://www.iltalehti.fi/kotimaa/fa81c0ab-211c-444e-a7b7-8638f9b56627_u0.shtml - …

[3 ~ https://www.iltalehti.fi/kotimaa/fa81c0ab-211c-444e-a7b7-8638f9b56627_u0.shtml -

[4

[5

[6 ~ https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005840247.html – KRP tuntuu tietävän

[7 Melkoista nimettömyydestä tapahtuvaa uhkapoljentoa syrjäytetyltä entiseltä poliitikoilta, joka hakee mitä ilmeisimmin vain huomiota ja sensaatiota.Miksi media julkaisee kaiken karvaista kärnäilyä, jonka KRP' kin jyrkästi kiistää? Haluaako media näin osallistua puoliviattomasti Venäjän uhan luontiin?Annetaanhan nyt poliisin ja muiden viranomaisten tehdä tutkimukset rauhassa ja jätetään turha kohkaaminen hetkeen, jolloin mahdolliset todisteet tulevat esille. Eikö? -IL-kommentti tähän linkkikirjoitukseen ~ https://www.iltalehti.fi/kotimaa/c070ae8b-042f-4ef9-b5ab-c7bd3a1a40ac_u0.shtml -

 

[8

[9 ~ http://www.visitfinland.fi/studies/mek-incentive-matkailustrategia-2004-2007/ - MEK

.

 

Ilkka Luoma

Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

https://www.facebook.com/first.ilkka

https://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

US VU 24 T BL BL BL FB FB FB BLOG 179710

 

DOC airiston_aallot_26092018.doc – OpenOffice Writer

PVM 26092018

 

701_6334 – 09:42_10:37ez

]]>
95 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261579-sotapeli-airistolla#comments Airiston Helmi oy Idän ja lännen välissä Matkailu Rahanpesu Venäjän uhka Suomelle Wed, 26 Sep 2018 07:48:55 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261579-sotapeli-airistolla
Kunnostamisen Aalto Viipurissa ja Monrepo'ssa http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256058-kunnostamisen-aalto-viipurissa-ja-monrepossa <p align="justify">En ole käynyt parin, ehkä kolmenkin vuoden aikana Viipurissa. En muista niiltä ajoilta, että olisi ollut paljon liikehdintää kaupungin korjaamisessa. Nyt luin <a href="http://prokarelia.net/fi/index.php?x=artikkeli&amp;article_id=2281" title="Monrepos&#039;in puistossa jo valmista näkyvissä. Tämä on tilanne 22.05.2018." target="_blank">Karjalan Kuvalehdestä, että Viipurissa on menossa kunnostamisen aalto</a>.</p> <p align="justify">Lehti kertoo, että Viipurissa on menossa yhtäaikainen kunnostus, niin Monrepos-puistossa kuin myös Viipurin kaupungin keskustassa!</p> <h2>Monrepos</h2> <p align="justify">Olen kirjoittanut Blogin <a href="http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253837-pelastakaa-monrepos" title="Kuuluisa muistojen puisto Viipurissa rapistuu. Monrepos on saanut miljoonarahoituksen, mutta kunnostus ei ole alkanut. Puiston remontin piti valmistua tänä vuonna (2016), mutta nyt sitä on jälleen lykätty." target="_blank">Pelastakaa Monrepos!</a>, jossa keskustelimme aiheesta.</p> <p align="justify">Karjalan Kuvalehdestä on ilo lukea, että</p> <ul> <li><p align="justify">Monrepos'in kartanon peruskorjaus on käynnistynyt ja ... valmistakin on jo näkyvissä. -- Kuvassa Monrepos'in puiston ajoreiteille on tuotu väliaikaisesti betonielementtejä. Lasse Koskisen kuvissa tilanne 22.05.2018. jne</p></li> <li><p align="justify">Historiallista Viipuria kunnostetaan parhaillaan. Monrepos'in puiston kunnostus käynnistyi muutaman vuoden myöhässä ilmoitetusta, mutta nyt työt näyttävät etenevän vauhdikkaasti ympäri puistoa.</p></li> <li><p align="justify">Puiston teille on tuotu jostakin suuria betonielementtejä rakennusaikaisiksi pinnoitteiksi, jotta raskaat koneet pääsevät liikkumaan alueella.</p></li> <li><p align="justify">Jokainen puu kunnostusreittien varrella on suojattu lankkukehyksin, jotta ne eivät vahingoitu koneiden liikkuessa. Puisto on avoinna matkailijoille, mutta tutuilla reittien varsilla on nyt maa-aines- ja hiekkakasoja.</p></li> <li><p align="justify">Osa uusista istutuksista on jo valmiina ja sisääntulokäytävää pinnoitetaan kivetyksin. Uusia puurivejä on tehty ja jopa kalliorinteellä useita työntekijöitä uudistaa rinteen kasvillisuutta luonnonmukaiseen kuntoon.</p></li> <li><p align="justify">Monrepos'in kartanon päärakennuksessa kunnostustyöt ovat alkaneet ja rakennus on aidattu ja osin huputettu töiden ajaksi. Neptunuksen temppelin paviljonkirakennus on viimeistelyä vaille valmis.</p></li> <li><p align="justify">Sylmian lähde on myös ympäröity kulissiaidalla ja sen kunnostaminen on käynnistymässä. Hautasaaren rakennelmille ei ole vielä tehty mitään, mutta ilmeisesti ne odottavat vuoroaan...</p></li> </ul> <p align="center">Karjalan kunnailla <br /> Karjalan kielellä esitettynä <br /> <object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/rf1P-XLOsfU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/rf1P-XLOsfU?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p> <h2>Viipurin Keskusta</h2> <p align="justify">Viipurin kaupungin keskustassa on myös harvinaisen laaja kunnostaminen menossa.</p> <ul> <li><p align="justify">Linnan torni ja vanhan tuomiokirkon torni ovat edelleen täysin huputettuina ja korjaaminen menossa.</p></li> <li><p align="justify">Raatitorni näyttää olevan pikkuhiljaa valmistumassa.</p></li> <li><p align="justify">Useita historiallisia kerrostaloja on rakennustelineiden ja suojaverkkojen verhoamina. Paljon on vielä kuitenkin tekemistä, koska esimerkiksi Linnankadun surkeassa kunnossa oleville rakennuksille ei ole tehty mitään.</p></li> </ul> <h2>Mikä Ollut Pontimena Kunnostustyölle?</h2> <p align="justify">Viipurissa menossa oleva kunnostusaalto on kuitenkin poikkeuksellinen. Mistä Monrepos'in ja historiallisen kaupungin keskustan yhtä aikainen kunnostusinto on saanut pontimensa, on arvoitus.</p> <p align="justify">Joka tapauksessa peruskorjaus on tullut monen rakennuksen osalta viime tipassa.</p> <p align="justify">Viipuria ilmeisesti kunnostetaan juhlakuntoon, jotta <strong>Suomen alueet voidaan palauttaa jonkinlaisessa juhlakunnossa Suomelle Tarton rauhan 100-vuotisjuhlavuonna 2020</strong>, tuumii suomalainen katsoja.</p> <p align="justify">Mitä tuumitte lukijat?</p> <p align="center">Karjalan Kunnailla <br /> ja <br /> Kuvia Viipurista <br /> <object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/5A1czGuGGa8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/5A1czGuGGa8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>

En ole käynyt parin, ehkä kolmenkin vuoden aikana Viipurissa. En muista niiltä ajoilta, että olisi ollut paljon liikehdintää kaupungin korjaamisessa. Nyt luin Karjalan Kuvalehdestä, että Viipurissa on menossa kunnostamisen aalto.

Lehti kertoo, että Viipurissa on menossa yhtäaikainen kunnostus, niin Monrepos-puistossa kuin myös Viipurin kaupungin keskustassa!

Monrepos

Olen kirjoittanut Blogin Pelastakaa Monrepos!, jossa keskustelimme aiheesta.

Karjalan Kuvalehdestä on ilo lukea, että

  • Monrepos'in kartanon peruskorjaus on käynnistynyt ja ... valmistakin on jo näkyvissä. -- Kuvassa Monrepos'in puiston ajoreiteille on tuotu väliaikaisesti betonielementtejä. Lasse Koskisen kuvissa tilanne 22.05.2018. jne

  • Historiallista Viipuria kunnostetaan parhaillaan. Monrepos'in puiston kunnostus käynnistyi muutaman vuoden myöhässä ilmoitetusta, mutta nyt työt näyttävät etenevän vauhdikkaasti ympäri puistoa.

  • Puiston teille on tuotu jostakin suuria betonielementtejä rakennusaikaisiksi pinnoitteiksi, jotta raskaat koneet pääsevät liikkumaan alueella.

  • Jokainen puu kunnostusreittien varrella on suojattu lankkukehyksin, jotta ne eivät vahingoitu koneiden liikkuessa. Puisto on avoinna matkailijoille, mutta tutuilla reittien varsilla on nyt maa-aines- ja hiekkakasoja.

  • Osa uusista istutuksista on jo valmiina ja sisääntulokäytävää pinnoitetaan kivetyksin. Uusia puurivejä on tehty ja jopa kalliorinteellä useita työntekijöitä uudistaa rinteen kasvillisuutta luonnonmukaiseen kuntoon.

  • Monrepos'in kartanon päärakennuksessa kunnostustyöt ovat alkaneet ja rakennus on aidattu ja osin huputettu töiden ajaksi. Neptunuksen temppelin paviljonkirakennus on viimeistelyä vaille valmis.

  • Sylmian lähde on myös ympäröity kulissiaidalla ja sen kunnostaminen on käynnistymässä. Hautasaaren rakennelmille ei ole vielä tehty mitään, mutta ilmeisesti ne odottavat vuoroaan...

Karjalan kunnailla
Karjalan kielellä esitettynä
http://www.youtube.com/watch?v=rf1P-XLOsfU

Viipurin Keskusta

Viipurin kaupungin keskustassa on myös harvinaisen laaja kunnostaminen menossa.

  • Linnan torni ja vanhan tuomiokirkon torni ovat edelleen täysin huputettuina ja korjaaminen menossa.

  • Raatitorni näyttää olevan pikkuhiljaa valmistumassa.

  • Useita historiallisia kerrostaloja on rakennustelineiden ja suojaverkkojen verhoamina. Paljon on vielä kuitenkin tekemistä, koska esimerkiksi Linnankadun surkeassa kunnossa oleville rakennuksille ei ole tehty mitään.

Mikä Ollut Pontimena Kunnostustyölle?

Viipurissa menossa oleva kunnostusaalto on kuitenkin poikkeuksellinen. Mistä Monrepos'in ja historiallisen kaupungin keskustan yhtä aikainen kunnostusinto on saanut pontimensa, on arvoitus.

Joka tapauksessa peruskorjaus on tullut monen rakennuksen osalta viime tipassa.

Viipuria ilmeisesti kunnostetaan juhlakuntoon, jotta Suomen alueet voidaan palauttaa jonkinlaisessa juhlakunnossa Suomelle Tarton rauhan 100-vuotisjuhlavuonna 2020, tuumii suomalainen katsoja.

Mitä tuumitte lukijat?

Karjalan Kunnailla
ja
Kuvia Viipurista
http://www.youtube.com/watch?v=5A1czGuGGa8

]]>
10 http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256058-kunnostamisen-aalto-viipurissa-ja-monrepossa#comments Karjala Matkailu Viipuri Tue, 29 May 2018 19:18:31 +0000 Viola Heistonen http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256058-kunnostamisen-aalto-viipurissa-ja-monrepossa
Antaako kuluttajavirasto järjettömiä, laittomia ja haitallisia ohjeita? http://timotlampinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254499-antaako-kuluttajavirasto-jarjettomia-laittomia-ja-haitallisia-ohjeita <p>Kuluttajavirastossa on tehty ilmeisen ahkerasti töitä valmismatkalain 1.7.2018 korvaavan uuden lain &ndash;&nbsp;laki matkapalveluyhdistelmistä &ndash; esittelemiseksi erityisesti matkailualan yrityksille.</p> <p>Pääosin hyviin ja oikeisiin neuvoihin ja tulkintoihin näyttää kuitenkin lipsahtaneen sekaan tahattomasti myös osin järjettömiä, laittomia ja haitallisia ohjeita.</p> <p>Tämän lajin ohjeet koskevat vain ohjeiden pääkohderyhmää katsoen sivullisia eli matkoja järjestäviä yhteisöjä, kuten yhdistyksiä, seurakuntia tai organisoitumattomia ryhmiä.</p> <p>Näkökulmani on erityisesti sellaisen matkoja järjestävän yleishyödyllisen yhdistyksen, jossa matkan suunnittelusta ja toteutuksesta sekä jälkitöistä vastaavat ihmiset (jäljempänä matkanjohtaja) toimivat usein palkatta.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Kuluttajaviraston järjettömät, laittomat ja haitalliset ohjeet (=pätevä oletus kunnes toisin osoitetaan):</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p>&rdquo;Lain soveltamisalaan eivät kuulu matkapalveluyhdistelmät, joita tarjotaan rajoitetulle ryhmälle matkustajia satunnaisesti ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua.</p> <p>Rajatulla ryhmällä tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi urheilujoukkueen tai yhdistyksen jäsenistöä tai koulun oppilaita.</p> <p>Tällaisia matkoja voi järjestää enintään muutaman kerran vuodessa, eikä niiden järjestämisestä saa koitua kenellekään taloudellista hyötyä, kuten rahaa tai ilmaista matkaa.</p> <p>Matkoja ei saa tarjota suurelle yleisölle. Markkinoinnin on siis oltava suljettua (jäsenkirje, sähköpostilista jäsenistölle, suljettu facebook -ryhmä jne.).&rdquo;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Ehdotukseni vastaaviksi järkeviksi, laillisiksi ja hyödyllisiksi ohjeiksi:</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p>Lain soveltamisalaan eivät kuulu matkapalveluyhdistelmät, joita tarjotaan lähtökohtaisesti rajoitetulle ryhmälle matkustajia satunnaisesti ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua. Taloudellisen hyödyn tavoittelulla tarkoitetaan tässä toimintaa joka ei täytä tuloverolain 22 &sect;:n mukaisia yleishyödylliselle yhteisölle asetettuja ehtoja.</p> <p>Rajatulla ryhmällä tarkoitetaan tässä yhteydessä ryhmää, jonka selkeä enemmistö on esimerkiksi urheilujoukkueen tai yhdistyksen jäsenistöä tai koulun oppilaita. &nbsp;</p> <p>Tällaisia matkoja voi järjestää enintään muutaman kerran vuodessa, eikä niiden järjestämisestä saa koitua kenellekään siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.</p> <p>Matkoja saavat yleishyödylliset yhdistykset ja esimerkiksi seurakunnat luonnollisesti markkinoida edelleen myös julkisesti. Potentiaaliset uudet jäsenet kun eivät elä suljetussa karsinassa vaan normaalin elämänkokemuksen mukaan hajallaan ns. suuren yleisön joukossa.</p> <p>Matkoja markkinoitaessa on tarpeen tai jopa tärkeää tuoda esiin, että matkat ovat lähtökohtaisesti tarkoitettu vain kyseiseen ryhmään jäseniksi liittyville. Matkan osallistujista saa luonnollisesti pienehkö osa olla lain edellyttämän jäsenhankinnan edistämiseksi myös ei-jäseniä ja heille voi matkan hinta luonnollisesti olla korkeampi kuin jäsenillle.</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Perustelut:</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p><em>&rdquo;Lain soveltamisalaan eivät kuulu matkapalveluyhdistelmät, joita tarjotaan rajoitetulle ryhmälle matkustajia satunnaisesti ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua.&rdquo;</em></p> <p>&nbsp;</p> <p>-On tarpeellista viitata yleishyödyllisen yhteisön määritelmään, sillä myös yleishyödyllinen yhteisö nimenomaan saa tavoitella taloudellista hyötyä&nbsp; (esim. halvempia hintoja jäsenille) ja jopa (pientä) ylijäämää eli voittoa (yhdistyksen toimintaa varten), myös retki- ja matkatoiminnastaan.</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>&rdquo;Rajatulla ryhmällä tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi urheilujoukkueen tai yhdistyksen jäsenistöä tai koulun oppilaita.&rdquo;</em></p> <p>&nbsp;</p> <p>-On järjetöntä rajata osallistujat fundamentalistisesti vain jäsenistöön tmv., sillä käytännössä on yhdistyksen yleishyödyllisen luonteen ja velvoitteen vuoksi pidettävä avoinna mahdollisuus ainakin ajoittaiseen lasten, perheenjäsenien, jäsenten kaverien sekä myös jäsenyydestä kiinnostuneiden osallistumiseen. &nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>&rdquo;Tällaisia matkoja voi järjestää enintään muutaman kerran vuodessa, eikä niiden järjestämisestä saa koitua kenellekään taloudellista hyötyä, kuten rahaa tai ilmaista matkaa.&rdquo;</em></p> <p>&nbsp;</p> <p>-Pääsääntönä rajoitus &rdquo;muutaman kerran vuodessa&rdquo; on ok. Hyvä kuitenkin muistaa, että esim. isoilla eläkeläisyhdistyksillä tai seurakunnilla määrä voi olla huomattavastikin tiheämpi ilman että rikotaan mitään yleishyödyllisyyssääntöä.</p> <p>-Jos matkanjohtaja, bussinkuljettaja tai joku muu tarpeellinen matkan toteuttamiseen osallistuva ei maksa samaa osallistumismaksua kuten maksavat ryhmän jäsenet, niin kyse ei yleensä ole &rdquo;taloudellisesta hyödystä&rdquo; tai &rdquo;ilmaisesta matkasta&rdquo;, kuten kuluttajaviraston väki näyttää luulevan. &nbsp;</p> <p>-Matkanjohtajan tehtävä eli syy olla matkalla on lähtökohtaisesti matkanjohtaminen ja silloin osallistuminen matkaan ei ole palkattomallekaan matkanjohtajalle verotettava etu, vaikka lystiä matkalla olisikin.</p> <p>-Vertaa palkkaa saava tai yrittäjänä toimiva matkanjohtaja. Harhaisella väitteellään kuluttajaviraston ohjeen laatija hyvin selvästi haittaa ja suorastaan sabotoi yleishyödyllistä yhdistystoimintaa.</p> <p>-Virheellisten kuvitelmien lietsominen ei-maksamisen veronalaisuudesta ja tai siitä että menettely velvoittaisi asettamaan vakuuden ja maksamaan tarkastusmaksua kuluttajavirastolle, jos halutaan ottaa ennakkomaksuja (mikä on usein välttämätöntä tai viisasta), on omiaan vähentämään yleishyödyllisten yhdistysten mahdollisuuksia saada jäseniään innostumaan yleensä monellakin tapaa yleishyödyllisten matkojen järjestämisestä ja johtamisesta. Ohje on tietenkin myös järjen- ja lainvastainen.</p> <p>-Sinänsä se, että matkanjohtaja maksaa osallistumismaksun tai osan siitä on mahdollista, jos yhdistys niin päättää ja matkanjohtaja siihen suostuu. Olennaista on, että matkanjohtajan ei-maksaminen ei yleensä ole kuluttajaviraston tarkoittama &rdquo;ilmainen matka&rdquo;.</p> <p>-Oletin että kuluttajaviraston virheellinen neuvo tässä asiassa johtuu verohallinnon ohjeista. Oletan edelleen että se juontaa joihinkin verohallinnon vanhoihin ohjeisiin.</p> <p>-Iloinen yllätys minulle muinaisena verovirkamiehenä oli, että tuollaista väärää ohjetta en ainakaan minä vielä tai enää löytänyt verohallinnon nettisivuilta. Verohallinto on tässäkin eikä vain tietotekniikan hyväksikäytössä parantanut hyvin selvästi otettaan.</p> <p>-Toivomukseni verohallinnolle silti on että ohjeita täsmennettäisiin tältä osin selkeämmiksi, koska havaintojeni mukaan monissa matkoja järjestävässä yhdistyksessä edelleen luullaan tai tulkitaan asiaa virheellisesti ja kuvitellaan ja noudatetaan alamaishenkisesti (vaikka oikeustaju muuta visertää) lainsäätäjän (typeräksi) tahdoksi (myös lyhyiden matkojen osalta) sen mitä kuluttajavirasto nyt virheellisesti ohjeistaa.</p> <p>-Selkeämpää vero-ohjetta virittäessä kannattaa muistaa että tehtävänsä puolesta laillisesti maksuttoman ja kuitenkin verottoman matkan tekijä voi olla myös esim. joku muukin kuin matkajohtaja, esim. retkien suunnittelusta, valmistelusta ja jälkitöistä vastaava henkilö, jonka osallistuminen &rdquo;tehtävänsä puolesta&rdquo; tulevien retkien laadun varmistamiseksi ja kehittämiseksi voi olla perusteltua, vaikka ei matkanjohtajana toimisikaan (mikä lienee toki yleisin viritys). Myös erillinen, palkaton opas voi olla laillinen &rdquo;vapaamatkustaja&rdquo;.</p> <p>&nbsp;</p> <p><em>&rdquo;Matkoja ei saa tarjota suurelle yleisölle. Markkinoinnin on siis oltava suljettua (jäsenkirje, sähköpostilista jäsenistölle, suljettu facebook -ryhmä jne.).&rdquo;</em></p> <p>&nbsp;</p> <p>-Kuluttajaviraston tämä vaatimus on ilmeisen selvästi ristiriidassa yleishyödyllisten yhdistysten velvoitteiden ja elävän elämän tosiasioiden kanssa. Viittaan tällä erää vain kahteen verohallinnon ohjeiden sitaattiin:</p> <p><em>&rdquo;Yleishyödyllisen yhteisön toiminnan on kohdistuttava rajoittamattomaan henkilöpiiriin. Yhteisön jäsenyyden sekä tosiasiallisen yleishyödyllisen toiminnan tulee olla lähtökohtaisesti kaikille avointa.&ldquo;</em></p> <p><em>&rdquo;yhteisöllä täytyy olla pyrkimys pitää toimintaa avoimena ja hankkia uusia jäseniä.&rdquo;</em></p> <p>-Vinkki kuluttajavirastolle: pitäkää uuden lakinne 1 &sect;:n &rdquo;markkinoidaan&rdquo; -sanalla hyvin, hyvin kevyt painotus ja kiinnittäkää huomiota tulkinnoissanne enemmänkin satunnaisuuteen ja taloudelliseen hyötyyn (voiton tavoitteluun). Markkinoidaan -sanan vahva tulkinta olisi hyvin selkeästi ristiriidassa ilmeisesti useammankin lain hyvin selkeän ilmaisun ja tarkoituksen kanssa, mieleen tulee nyt esimerkiksi tuloverolain 22 pykälä.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><strong>Alustava oletus sekaannuksen syystä:</strong></p> <p>Poistin ja arkistoin tästä kohdasta 2.5.2018 tekstipätkän, koska se oli suhteellinen pinnallinen, vaikka oikeansuuntainen, sillä en ollut lukenut sen kirjoittamista ennen hallituksen esitystä matkapalveluyhdistelmälaiksi. Oheisena&nbsp;<u><a href="https://docs.google.com/document/d/1mloPQFib5BRnhiPD-eIHcVqFrZ26xuLTXARFz-Z8XKw/edit#">linkki vastaavaan kirjoitukseeni</a>,</u>&nbsp; joka perustuu huolellisempaan tausta-aineiston lukemiseen.&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p>***</p> <p>Tämän kirjoittaminen oli mielenkiintoinen päättelyretki. Olen silti ilahtunut, jos joku osoittaa järkevästi perustellen että olen jotenkin olennaisesti erehtynyt päättelyssäni ja koska uskon teorioiden ja hypoteesien kuolevaisuuteen.</p> <p>Lupaan tarjota ainakin kahvit asianomaiselle mestarille. Lisään tämän kirjoituksen loppuun aikanaan tiedon siitä että pitikö kahvit tarjota.</p> <p>Tämän kirjoituksen linkkiä suosittelen levitettäväksi runsaasti yhdistysmaailmaan eli etenkin sellaisille yhdistysihmisille, joiden yhdistykset tai alayhdistykset järjestävät retkiä ja matkoja, joissa matkanjohtajalle tyypillisesti kuuluvia tehtäviä hoitavat yhdistyksen omat jäsenet palkattomasti.&nbsp; Se on täysin laillinen vaihtoehto, vaikka matkanjohtajan tehtäviä hoitavalta ei perittäisikään osallistumismaksua osittain tai lainkaan,&nbsp; eikä synnytä ennakonpidätysvelvoitteita eikä matkapalvelulain mukaisia vakuudenasettamisvelvoitteita. (Lisäys 2.5.2018: selvitin verotuskysymystä jo 30.4.2018 - olen mitä ilmeisimmin lähtökohtaisesti oikeillä jäljillä mutta täsmennän asiaa vielä eri kirjoituksella lähiaikoina ja lisää tuon kirjoituksen linkin tähän kirjoitukseeni.)</p> <p>Toinen laillinen vaihtoehto on palkata joku ihminen (voi olla myös yhdistyksen oma jäsen) tai yritys hoitaamaan esim. matkanjohtajan ja/tai oppaan tehtävää, jolloin yhdistys toimii edelleen itse matkanjärjestäjänä. Tämäkään malli ei synnytä vakuudenasettamisvelvoitetta.</p> <p>Kolmas hyvä ja laillinen vaihtoehto on, että yhdistys tilaa ryhmämatkansa palveluna joltakin kaupalliselta matkailupalvelujen tarjoajalta, jota uusi matkapalvelulaki&nbsp; koskee myös vakuudenasettamisvelvoitteen osalta, jos matka kestää yli 24 tuntia tai sisältää majoituksen.</p> <p>Virheellistä tulkintaa palkattomien matkanjohtajien ei-maksavuuden luonteesta on sovellettu &ndash;&nbsp;ja todennäköisesti usein myös kierretty &ndash;&nbsp;jo aivan tarpeeksi kauan ja laajasti.</p> <p>Julkisen todistamisen taakka on kuluttajavirastolla, jos se haluaa edelleen väittää että lainsäätäjä on tarkoittanut uudella matkapalvelulailla muuttaa järkiperäisen päättelyn ja muun lainsäädännön (esim. perustuslaki ja tuloverolain 22 &sect;) yleishyödyllisille yhteisöille vahvistamia oikeuksia ja velvoitteita markkinoida ja toteuttaa laillista toimintaansa.</p> <p>Kyse on myös viranomaisen toiminnan puolueettomuudesta ja tasapuolisuudesta. Nyt kuluttajavirasto asettuu myös epätotuuksiin tukeutumalla suosimaan epätasapuolisesti ja lyhytnäköisesti matkailualan kaupallisia toimijoita.</p> <p>Kuluttajaviraston sopimaton menettely aiheuttaa muiden haittojen lisäksi kuitenkin taloudellista vahinkoa myös matkailualan kaupallisille toimijoille.</p> <p>(Kirjoitukseen on tehty pieniä täsmennyksiä viimeksi 30.4.2018 noin klo 8.20.)</p> <p>***</p> <p><a href="https://docs.google.com/document/d/12l-QVWc9Ly5qdsUjHjfiaW0sUTrkNJc-x73rZ1Hmv-0/edit#">Tässä on linkki sivuille ja sitaatteihin, joihin kirjoitukseni tukeutuu</a></p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuluttajavirastossa on tehty ilmeisen ahkerasti töitä valmismatkalain 1.7.2018 korvaavan uuden lain – laki matkapalveluyhdistelmistä – esittelemiseksi erityisesti matkailualan yrityksille.

Pääosin hyviin ja oikeisiin neuvoihin ja tulkintoihin näyttää kuitenkin lipsahtaneen sekaan tahattomasti myös osin järjettömiä, laittomia ja haitallisia ohjeita.

Tämän lajin ohjeet koskevat vain ohjeiden pääkohderyhmää katsoen sivullisia eli matkoja järjestäviä yhteisöjä, kuten yhdistyksiä, seurakuntia tai organisoitumattomia ryhmiä.

Näkökulmani on erityisesti sellaisen matkoja järjestävän yleishyödyllisen yhdistyksen, jossa matkan suunnittelusta ja toteutuksesta sekä jälkitöistä vastaavat ihmiset (jäljempänä matkanjohtaja) toimivat usein palkatta.

 

 

Kuluttajaviraston järjettömät, laittomat ja haitalliset ohjeet (=pätevä oletus kunnes toisin osoitetaan):

 

”Lain soveltamisalaan eivät kuulu matkapalveluyhdistelmät, joita tarjotaan rajoitetulle ryhmälle matkustajia satunnaisesti ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua.

Rajatulla ryhmällä tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi urheilujoukkueen tai yhdistyksen jäsenistöä tai koulun oppilaita.

Tällaisia matkoja voi järjestää enintään muutaman kerran vuodessa, eikä niiden järjestämisestä saa koitua kenellekään taloudellista hyötyä, kuten rahaa tai ilmaista matkaa.

Matkoja ei saa tarjota suurelle yleisölle. Markkinoinnin on siis oltava suljettua (jäsenkirje, sähköpostilista jäsenistölle, suljettu facebook -ryhmä jne.).”

 

 

Ehdotukseni vastaaviksi järkeviksi, laillisiksi ja hyödyllisiksi ohjeiksi:

 

Lain soveltamisalaan eivät kuulu matkapalveluyhdistelmät, joita tarjotaan lähtökohtaisesti rajoitetulle ryhmälle matkustajia satunnaisesti ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua. Taloudellisen hyödyn tavoittelulla tarkoitetaan tässä toimintaa joka ei täytä tuloverolain 22 §:n mukaisia yleishyödylliselle yhteisölle asetettuja ehtoja.

Rajatulla ryhmällä tarkoitetaan tässä yhteydessä ryhmää, jonka selkeä enemmistö on esimerkiksi urheilujoukkueen tai yhdistyksen jäsenistöä tai koulun oppilaita.  

Tällaisia matkoja voi järjestää enintään muutaman kerran vuodessa, eikä niiden järjestämisestä saa koitua kenellekään siihen osallisille taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena taikka kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.

Matkoja saavat yleishyödylliset yhdistykset ja esimerkiksi seurakunnat luonnollisesti markkinoida edelleen myös julkisesti. Potentiaaliset uudet jäsenet kun eivät elä suljetussa karsinassa vaan normaalin elämänkokemuksen mukaan hajallaan ns. suuren yleisön joukossa.

Matkoja markkinoitaessa on tarpeen tai jopa tärkeää tuoda esiin, että matkat ovat lähtökohtaisesti tarkoitettu vain kyseiseen ryhmään jäseniksi liittyville. Matkan osallistujista saa luonnollisesti pienehkö osa olla lain edellyttämän jäsenhankinnan edistämiseksi myös ei-jäseniä ja heille voi matkan hinta luonnollisesti olla korkeampi kuin jäsenillle.

 

 

Perustelut:

 

”Lain soveltamisalaan eivät kuulu matkapalveluyhdistelmät, joita tarjotaan rajoitetulle ryhmälle matkustajia satunnaisesti ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua.”

 

-On tarpeellista viitata yleishyödyllisen yhteisön määritelmään, sillä myös yleishyödyllinen yhteisö nimenomaan saa tavoitella taloudellista hyötyä  (esim. halvempia hintoja jäsenille) ja jopa (pientä) ylijäämää eli voittoa (yhdistyksen toimintaa varten), myös retki- ja matkatoiminnastaan.

 

”Rajatulla ryhmällä tarkoitetaan tässä yhteydessä esimerkiksi urheilujoukkueen tai yhdistyksen jäsenistöä tai koulun oppilaita.”

 

-On järjetöntä rajata osallistujat fundamentalistisesti vain jäsenistöön tmv., sillä käytännössä on yhdistyksen yleishyödyllisen luonteen ja velvoitteen vuoksi pidettävä avoinna mahdollisuus ainakin ajoittaiseen lasten, perheenjäsenien, jäsenten kaverien sekä myös jäsenyydestä kiinnostuneiden osallistumiseen.  

 

”Tällaisia matkoja voi järjestää enintään muutaman kerran vuodessa, eikä niiden järjestämisestä saa koitua kenellekään taloudellista hyötyä, kuten rahaa tai ilmaista matkaa.”

 

-Pääsääntönä rajoitus ”muutaman kerran vuodessa” on ok. Hyvä kuitenkin muistaa, että esim. isoilla eläkeläisyhdistyksillä tai seurakunnilla määrä voi olla huomattavastikin tiheämpi ilman että rikotaan mitään yleishyödyllisyyssääntöä.

-Jos matkanjohtaja, bussinkuljettaja tai joku muu tarpeellinen matkan toteuttamiseen osallistuva ei maksa samaa osallistumismaksua kuten maksavat ryhmän jäsenet, niin kyse ei yleensä ole ”taloudellisesta hyödystä” tai ”ilmaisesta matkasta”, kuten kuluttajaviraston väki näyttää luulevan.  

-Matkanjohtajan tehtävä eli syy olla matkalla on lähtökohtaisesti matkanjohtaminen ja silloin osallistuminen matkaan ei ole palkattomallekaan matkanjohtajalle verotettava etu, vaikka lystiä matkalla olisikin.

-Vertaa palkkaa saava tai yrittäjänä toimiva matkanjohtaja. Harhaisella väitteellään kuluttajaviraston ohjeen laatija hyvin selvästi haittaa ja suorastaan sabotoi yleishyödyllistä yhdistystoimintaa.

-Virheellisten kuvitelmien lietsominen ei-maksamisen veronalaisuudesta ja tai siitä että menettely velvoittaisi asettamaan vakuuden ja maksamaan tarkastusmaksua kuluttajavirastolle, jos halutaan ottaa ennakkomaksuja (mikä on usein välttämätöntä tai viisasta), on omiaan vähentämään yleishyödyllisten yhdistysten mahdollisuuksia saada jäseniään innostumaan yleensä monellakin tapaa yleishyödyllisten matkojen järjestämisestä ja johtamisesta. Ohje on tietenkin myös järjen- ja lainvastainen.

-Sinänsä se, että matkanjohtaja maksaa osallistumismaksun tai osan siitä on mahdollista, jos yhdistys niin päättää ja matkanjohtaja siihen suostuu. Olennaista on, että matkanjohtajan ei-maksaminen ei yleensä ole kuluttajaviraston tarkoittama ”ilmainen matka”.

-Oletin että kuluttajaviraston virheellinen neuvo tässä asiassa johtuu verohallinnon ohjeista. Oletan edelleen että se juontaa joihinkin verohallinnon vanhoihin ohjeisiin.

-Iloinen yllätys minulle muinaisena verovirkamiehenä oli, että tuollaista väärää ohjetta en ainakaan minä vielä tai enää löytänyt verohallinnon nettisivuilta. Verohallinto on tässäkin eikä vain tietotekniikan hyväksikäytössä parantanut hyvin selvästi otettaan.

-Toivomukseni verohallinnolle silti on että ohjeita täsmennettäisiin tältä osin selkeämmiksi, koska havaintojeni mukaan monissa matkoja järjestävässä yhdistyksessä edelleen luullaan tai tulkitaan asiaa virheellisesti ja kuvitellaan ja noudatetaan alamaishenkisesti (vaikka oikeustaju muuta visertää) lainsäätäjän (typeräksi) tahdoksi (myös lyhyiden matkojen osalta) sen mitä kuluttajavirasto nyt virheellisesti ohjeistaa.

-Selkeämpää vero-ohjetta virittäessä kannattaa muistaa että tehtävänsä puolesta laillisesti maksuttoman ja kuitenkin verottoman matkan tekijä voi olla myös esim. joku muukin kuin matkajohtaja, esim. retkien suunnittelusta, valmistelusta ja jälkitöistä vastaava henkilö, jonka osallistuminen ”tehtävänsä puolesta” tulevien retkien laadun varmistamiseksi ja kehittämiseksi voi olla perusteltua, vaikka ei matkanjohtajana toimisikaan (mikä lienee toki yleisin viritys). Myös erillinen, palkaton opas voi olla laillinen ”vapaamatkustaja”.

 

”Matkoja ei saa tarjota suurelle yleisölle. Markkinoinnin on siis oltava suljettua (jäsenkirje, sähköpostilista jäsenistölle, suljettu facebook -ryhmä jne.).”

 

-Kuluttajaviraston tämä vaatimus on ilmeisen selvästi ristiriidassa yleishyödyllisten yhdistysten velvoitteiden ja elävän elämän tosiasioiden kanssa. Viittaan tällä erää vain kahteen verohallinnon ohjeiden sitaattiin:

”Yleishyödyllisen yhteisön toiminnan on kohdistuttava rajoittamattomaan henkilöpiiriin. Yhteisön jäsenyyden sekä tosiasiallisen yleishyödyllisen toiminnan tulee olla lähtökohtaisesti kaikille avointa.“

”yhteisöllä täytyy olla pyrkimys pitää toimintaa avoimena ja hankkia uusia jäseniä.”

-Vinkki kuluttajavirastolle: pitäkää uuden lakinne 1 §:n ”markkinoidaan” -sanalla hyvin, hyvin kevyt painotus ja kiinnittäkää huomiota tulkinnoissanne enemmänkin satunnaisuuteen ja taloudelliseen hyötyyn (voiton tavoitteluun). Markkinoidaan -sanan vahva tulkinta olisi hyvin selkeästi ristiriidassa ilmeisesti useammankin lain hyvin selkeän ilmaisun ja tarkoituksen kanssa, mieleen tulee nyt esimerkiksi tuloverolain 22 pykälä. 

 

 

Alustava oletus sekaannuksen syystä:

Poistin ja arkistoin tästä kohdasta 2.5.2018 tekstipätkän, koska se oli suhteellinen pinnallinen, vaikka oikeansuuntainen, sillä en ollut lukenut sen kirjoittamista ennen hallituksen esitystä matkapalveluyhdistelmälaiksi. Oheisena linkki vastaavaan kirjoitukseeni,  joka perustuu huolellisempaan tausta-aineiston lukemiseen. 

 

***

Tämän kirjoittaminen oli mielenkiintoinen päättelyretki. Olen silti ilahtunut, jos joku osoittaa järkevästi perustellen että olen jotenkin olennaisesti erehtynyt päättelyssäni ja koska uskon teorioiden ja hypoteesien kuolevaisuuteen.

Lupaan tarjota ainakin kahvit asianomaiselle mestarille. Lisään tämän kirjoituksen loppuun aikanaan tiedon siitä että pitikö kahvit tarjota.

Tämän kirjoituksen linkkiä suosittelen levitettäväksi runsaasti yhdistysmaailmaan eli etenkin sellaisille yhdistysihmisille, joiden yhdistykset tai alayhdistykset järjestävät retkiä ja matkoja, joissa matkanjohtajalle tyypillisesti kuuluvia tehtäviä hoitavat yhdistyksen omat jäsenet palkattomasti.  Se on täysin laillinen vaihtoehto, vaikka matkanjohtajan tehtäviä hoitavalta ei perittäisikään osallistumismaksua osittain tai lainkaan,  eikä synnytä ennakonpidätysvelvoitteita eikä matkapalvelulain mukaisia vakuudenasettamisvelvoitteita. (Lisäys 2.5.2018: selvitin verotuskysymystä jo 30.4.2018 - olen mitä ilmeisimmin lähtökohtaisesti oikeillä jäljillä mutta täsmennän asiaa vielä eri kirjoituksella lähiaikoina ja lisää tuon kirjoituksen linkin tähän kirjoitukseeni.)

Toinen laillinen vaihtoehto on palkata joku ihminen (voi olla myös yhdistyksen oma jäsen) tai yritys hoitaamaan esim. matkanjohtajan ja/tai oppaan tehtävää, jolloin yhdistys toimii edelleen itse matkanjärjestäjänä. Tämäkään malli ei synnytä vakuudenasettamisvelvoitetta.

Kolmas hyvä ja laillinen vaihtoehto on, että yhdistys tilaa ryhmämatkansa palveluna joltakin kaupalliselta matkailupalvelujen tarjoajalta, jota uusi matkapalvelulaki  koskee myös vakuudenasettamisvelvoitteen osalta, jos matka kestää yli 24 tuntia tai sisältää majoituksen.

Virheellistä tulkintaa palkattomien matkanjohtajien ei-maksavuuden luonteesta on sovellettu – ja todennäköisesti usein myös kierretty – jo aivan tarpeeksi kauan ja laajasti.

Julkisen todistamisen taakka on kuluttajavirastolla, jos se haluaa edelleen väittää että lainsäätäjä on tarkoittanut uudella matkapalvelulailla muuttaa järkiperäisen päättelyn ja muun lainsäädännön (esim. perustuslaki ja tuloverolain 22 §) yleishyödyllisille yhteisöille vahvistamia oikeuksia ja velvoitteita markkinoida ja toteuttaa laillista toimintaansa.

Kyse on myös viranomaisen toiminnan puolueettomuudesta ja tasapuolisuudesta. Nyt kuluttajavirasto asettuu myös epätotuuksiin tukeutumalla suosimaan epätasapuolisesti ja lyhytnäköisesti matkailualan kaupallisia toimijoita.

Kuluttajaviraston sopimaton menettely aiheuttaa muiden haittojen lisäksi kuitenkin taloudellista vahinkoa myös matkailualan kaupallisille toimijoille.

(Kirjoitukseen on tehty pieniä täsmennyksiä viimeksi 30.4.2018 noin klo 8.20.)

***

Tässä on linkki sivuille ja sitaatteihin, joihin kirjoitukseni tukeutuu

 

]]>
1 http://timotlampinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254499-antaako-kuluttajavirasto-jarjettomia-laittomia-ja-haitallisia-ohjeita#comments Kuluttajavirasto Matkailu Matkanjohtaja Matkapalvelulaki Yhdistys Fri, 27 Apr 2018 11:53:13 +0000 Timo Lampinen http://timotlampinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254499-antaako-kuluttajavirasto-jarjettomia-laittomia-ja-haitallisia-ohjeita
Etelä-Karjala Satsaa Aasiaan http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253259-etela-karjala-satsaa-aasiaan <p align="justify"><em>"Etelä-Karjala katsoo tarkasti Aasiaan"</em>. Näin kirjoittaa Tuija Horttanainen <a href="https://www.lappeenrannanuutiset.fi/artikkeli/622047-etela-karjala-katsoo-tarkasti-aasiaan" title="Aasia-asian­tuntija Ding Ma sanoo, että tulossa on ainakin muutamia tapahtumia, joilla asiaa tuodaan etelä­karjalaisten näkyville. -- 19.4. järjestetään Aasia-hankkeen ensimmäinen koulutus­seminaari, jossa on aiheena aasialainen tapa­kulttuuri. Tilaisuuteen tulee kolme kova­tasoista puhujaa, joista yksi on lappeen­rantalais­lähtöinen Johanna Heikkinen. Hän on tehnyt pitkään töitä kiina­laisten kanssa, Ma kertoo. -- Lisäksi on tulossa muun muassa lohikäärme­soutu­tapahtuma Vuoksella Imatra-päivän jatkoksi 19.8. -- Hieman tätä ennen, 14.8., Lappeen­ranta-salissa on Kiina-Suomi-nuoriso­festivaalin esitys." target="_blank">Imatralainen lehden paikallis&shy;uutisissa 25.3.2018</a>.</p> <p align="justify">Lehti&shy;kirjoituksen mukaan Etelä-Karjalan maakunta&shy;hallitus on juuri hyväksynyt Aasia-strategian, ja Aasia-hanke on käynnistynyt viime vuoden lopulla.</p> <h2>Aasia On Tärkeä Etelä-Karjalalle?</h2> <p align="justify">Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija <em>Ding Ma'n</em> mukaan</p> <ul> <ul> <p align="justify">Globalisaation myötä Aasian merkitys on kasvanut monessakin mielessä. Esimerkiksi talouden näkö&shy;kulmasta katsottuna Venäjän talouden notkahdus näkyi meillä Etelä-Karjalassa. Kaikki munat eivät voi olla samassa korissa, vaan <em>tarvitaan uusia avauksia ja uskottavia kumppaneita.</em> -- Tämä on yksi syy, miksi Aasia kiinnostaa meitä.</p> </ul> <p align="justify"></p></ul> <p align="justify">Hänen mukaansa ajan&shy;kohta Aasiaan suuntautuville panostuksille on paras mahdollinen myös siksi, että Suomen ja Kiinan poliittinen suhde on juuri nyt parhaimmillaan.</p> <p align="justify">Aasia-strategia on koko maakunnan sidos&shy;ryhmien yhteinen, ja sen tarkastelu&shy;jakso on sama kuin maakunta&shy;ohjelman, 2018 – 2021."</p> <h2>Strategian Seitsemän Tavoitetta</h2> <p align="justify">Ma'n mukaan strategiaan ensimmäisenä on tavoite, että</p> <ul> <li>Etelä-Karjala profiloituisi kansain&shy;välisesti aktiivisena maa&shy;kuntana Aasia-yhteis&shy;työssä.</li> <li>Toiseksi Saimaan alue nousisi kolmen tärkeimmän matkailu&shy;alueen joukkoon Helsingin ja Lapin rinnalle.</li> <li>Kolmanneksi Etelä-Karjala olisi valta&shy;kunnan ykkönen koulutus&shy;viennissä, kun vertaillaan lukuvuosi&shy;maksutuloja. Muut tavoitteet koskevat muun muassa</li> <li>pk-yritysten kansain&shy;välistymistä ja</li> <li>aasialaisten pääoma&shy;sijoittajien kiinnostusta aluetta kohtaan.</li> </ul> <p align="justify">Näin tavallisen tallaajan näkö&shy;kulmasta aikamoinen strategia on suunniteltu maakunta&shy;ohjelmaan kolmeksi vuodeksi!</p> <p align="justify">Aasia-asiantuntija Ding Ma kuitenkin sanoo, ettei kaikista tavoitteista voi odottaa nopeita tuloksia. Hänen mukaan investointien osalta sykli on 3 – 5 vuotta, joten pitää olla kärsivällinen ja tehdä pitkä&shy;jänteisesti töitä.</p> <h2>Aikamoinen Strategia</h2> <p align="justify">Täytyy kuitenkin kunnioittavasti mainita, että Kiina, ei kuitenkaan kaikki Aasia-maat!, on ollut kiinnostava kohde ainakin Imatralle ja kaupunki on lämmitellyt jo vuosia suhteita Kiinaan, jossa sillä on <em>ystävyys&shy;kaupunki Jiaxing</em>. -- Siitä olemme lukeneet paikallis&shy;lehdistössä.</p> <ul> <ul> <p align="justify"><em>Imatra on avannut yhteyksiä Kiinaan jo useamman vuoden ajan.</em> -- totesi vuonna 2016 Imatran edellinen kaupungin&shy;johtaja <em>Pertti Lintunen</em>.</p> </ul> <p align="justify"></p></ul> <p align="justify"><a href="http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/96495-imatralla-halutaan-yll%C3%A4pit%C3%A4%C3%A4-kiinan-kielitaitoa" title="Imatra on muuttumassa aina kansain­välisemmäksi kaupungiksi! Siis nyt on tullut esille kiinan kieli." target="_blank">Esimerkiksi kiinan&shy;kielen opetusta on aloitettu yhdessä koulussa ja aikuiset olivat kiinnostuneet.</a></p> <p align="justify">Lehti&shy;kirjoituksen mukaan Stora Enso sai vuonna 2016 kumppanin Kiinassa:</p> <ul> <p align="justify">Imatra laventaa suhteitaan Kiinaan — uudeksi kumppaniksi tulee Stora Enson tehdas&shy;kaupunki Beihai". -- <a href="http://viovio.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/239533-kiina-kuume-imatralla" title="Beihai on Stora Enson kiinalainen tehdas­kaupunki. Se on kahden miljoonan asukkaan kaupunki ja sijaitsee Etelä-Kiinassa." target="_blank">Tästä kirjoitin blogissani 1.7.2017.</a></p> </ul> <h2>Imatra Sai Uusia Matkailun Myyntimiehiä</h2> <ul> <p align="justify">Kiinalaisia koukutetaan kolmikanta&shy;sopimuksella — Imatra sai uusia matkailun myyntimiehiä kirjoitti Etelä-Saimaa 2016.</p> <p align="justify">... syntyi kaupungin kanssa solmittu kolmi&shy;kantainen aie&shy;sopimus imatralaisen urheilu- ja kulttuuri&shy;&shy;matkailun imagon kirkastamisesta Kiinassa.</p> </ul> <p align="center">Videolla kiinalaiset suunnistajat <br /> kertovat kokemuksistaan Suomessa. <br /> <object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/FZJfqUHRfFQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/FZJfqUHRfFQ?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object></p> <h2>Imatralla Varauduttiin Viime Vuonna Kiinalaistulvaan</h2> <p align="justify"><a href="https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/8415732c-04bd-4f45-a753-2a6305ba9063" title="Kiinan kulttuuri poikkeaa huomattavasti omastamme, joten on tärkeää kouluttaa henkilöstöä, jotta he osaavat kohdata kiinalaiset matkailijat oikein." target="_blank">Maa&shy;kunnallinen matkailu&shy;markkinointi&shy;yhtiö Go-Saimaa järjestää Imatralla Kiina-aiheisen koulutuksen paikallisille matkailu&shy;toimijoille. -- "Imatralla varaudutaan kiinalaistulvaan: matkailutoimijoille koulutusta"</a></p> <p align="justify">Mutta eipä ole näkynyt ainakaan katukuvassa näitä kiinalaisia turisti&shy;ryhmiä!</p> <p align="justify">Jos tämä Kiina&shy;kuumemittari lämpenee vain sen takia, että kaupunkimme ja miksei koko Etelä-Karjalankin eliitti pääsee reissaamaan Kinaan / Asiaan vaikka alueen kehitykselle ei tapahdu paljonkaan. Tavallisesta kansasta nyt puhumattakaan!</p> <p align="justify">Nyt kuitenkin Aasian asiantuntija Ding Ma sanoo, että tavalliselle kansalle järjestetään Aasia-hankkeen ensimmäinen</p> <ul> <li>koulutus&shy;seminaari, jossa on aiheena aasialainen tapa&shy;kulttuuri. Lisäksi on tulossa muun muassa</li> <li>lohikäärme&shy;soutu&shy;tapahtuma Vuoksella <a href="https://www.imatra.fi/tietoa-imatrasta/imatra-p%C3%A4iv%C3%A4" title="Imatra-päivä on kaupunki­laisten oma päivä, johon toivotaan myös vieraita niin lähi­kunnista kuin kauempaakin." target="_blank">Imatra-päivän</a> jatkoksi ja</li> <li>Lappeen&shy;ranta-salissa on Kiina-Suomi-nuoriso&shy;festivaalin esitys.</li> </ul> <p align="justify">Näin siis näillä kaakkois&shy;kulmilla hierotaan yhteis&shy;työtä eri aloilla ei vain Kiinan kanssa, vaan kuten lehtikirjoituksesta voi ymmärtää, <strong>luomme katseemme jo koko Aasiaan!</strong></p> <p align="justify">Toivottavasti ponnistus tuo hyviä tuloksia!</p> <p align="justify">Jos tämä kaikki onnistuu niin kuin strategiassa on suunniteltu, niin voisimme ehkä pian sanoa, että vaikka ei nyt ainakaan koko Aasiasta vaan edes Kiinasta olisimme saaneet, tosi vahvan kumppanin Etelä-Karjalaan!</p> <p align="center"><strong>-- Vai mitä tuumitte? --</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>

"Etelä-Karjala katsoo tarkasti Aasiaan". Näin kirjoittaa Tuija Horttanainen Imatralainen lehden paikallis­uutisissa 25.3.2018.

Lehti­kirjoituksen mukaan Etelä-Karjalan maakunta­hallitus on juuri hyväksynyt Aasia-strategian, ja Aasia-hanke on käynnistynyt viime vuoden lopulla.

Aasia On Tärkeä Etelä-Karjalalle?

Etelä-Karjalan liiton Aasia-asiantuntija Ding Ma'n mukaan

      Globalisaation myötä Aasian merkitys on kasvanut monessakin mielessä. Esimerkiksi talouden näkö­kulmasta katsottuna Venäjän talouden notkahdus näkyi meillä Etelä-Karjalassa. Kaikki munat eivät voi olla samassa korissa, vaan tarvitaan uusia avauksia ja uskottavia kumppaneita. -- Tämä on yksi syy, miksi Aasia kiinnostaa meitä.

Hänen mukaansa ajan­kohta Aasiaan suuntautuville panostuksille on paras mahdollinen myös siksi, että Suomen ja Kiinan poliittinen suhde on juuri nyt parhaimmillaan.

Aasia-strategia on koko maakunnan sidos­ryhmien yhteinen, ja sen tarkastelu­jakso on sama kuin maakunta­ohjelman, 2018 – 2021."

Strategian Seitsemän Tavoitetta

Ma'n mukaan strategiaan ensimmäisenä on tavoite, että

  • Etelä-Karjala profiloituisi kansain­välisesti aktiivisena maa­kuntana Aasia-yhteis­työssä.
  • Toiseksi Saimaan alue nousisi kolmen tärkeimmän matkailu­alueen joukkoon Helsingin ja Lapin rinnalle.
  • Kolmanneksi Etelä-Karjala olisi valta­kunnan ykkönen koulutus­viennissä, kun vertaillaan lukuvuosi­maksutuloja. Muut tavoitteet koskevat muun muassa
  • pk-yritysten kansain­välistymistä ja
  • aasialaisten pääoma­sijoittajien kiinnostusta aluetta kohtaan.

Näin tavallisen tallaajan näkö­kulmasta aikamoinen strategia on suunniteltu maakunta­ohjelmaan kolmeksi vuodeksi!

Aasia-asiantuntija Ding Ma kuitenkin sanoo, ettei kaikista tavoitteista voi odottaa nopeita tuloksia. Hänen mukaan investointien osalta sykli on 3 – 5 vuotta, joten pitää olla kärsivällinen ja tehdä pitkä­jänteisesti töitä.

Aikamoinen Strategia

Täytyy kuitenkin kunnioittavasti mainita, että Kiina, ei kuitenkaan kaikki Aasia-maat!, on ollut kiinnostava kohde ainakin Imatralle ja kaupunki on lämmitellyt jo vuosia suhteita Kiinaan, jossa sillä on ystävyys­kaupunki Jiaxing. -- Siitä olemme lukeneet paikallis­lehdistössä.

      Imatra on avannut yhteyksiä Kiinaan jo useamman vuoden ajan. -- totesi vuonna 2016 Imatran edellinen kaupungin­johtaja Pertti Lintunen.

Esimerkiksi kiinan­kielen opetusta on aloitettu yhdessä koulussa ja aikuiset olivat kiinnostuneet.

Lehti­kirjoituksen mukaan Stora Enso sai vuonna 2016 kumppanin Kiinassa:

Imatra Sai Uusia Matkailun Myyntimiehiä

    Kiinalaisia koukutetaan kolmikanta­sopimuksella — Imatra sai uusia matkailun myyntimiehiä kirjoitti Etelä-Saimaa 2016.

    ... syntyi kaupungin kanssa solmittu kolmi­kantainen aie­sopimus imatralaisen urheilu- ja kulttuuri­­matkailun imagon kirkastamisesta Kiinassa.

Videolla kiinalaiset suunnistajat
kertovat kokemuksistaan Suomessa.
http://www.youtube.com/watch?v=FZJfqUHRfFQ

Imatralla Varauduttiin Viime Vuonna Kiinalaistulvaan

Maa­kunnallinen matkailu­markkinointi­yhtiö Go-Saimaa järjestää Imatralla Kiina-aiheisen koulutuksen paikallisille matkailu­toimijoille. -- "Imatralla varaudutaan kiinalaistulvaan: matkailutoimijoille koulutusta"

Mutta eipä ole näkynyt ainakaan katukuvassa näitä kiinalaisia turisti­ryhmiä!

Jos tämä Kiina­kuumemittari lämpenee vain sen takia, että kaupunkimme ja miksei koko Etelä-Karjalankin eliitti pääsee reissaamaan Kinaan / Asiaan vaikka alueen kehitykselle ei tapahdu paljonkaan. Tavallisesta kansasta nyt puhumattakaan!

Nyt kuitenkin Aasian asiantuntija Ding Ma sanoo, että tavalliselle kansalle järjestetään Aasia-hankkeen ensimmäinen

  • koulutus­seminaari, jossa on aiheena aasialainen tapa­kulttuuri. Lisäksi on tulossa muun muassa
  • lohikäärme­soutu­tapahtuma Vuoksella Imatra-päivän jatkoksi ja
  • Lappeen­ranta-salissa on Kiina-Suomi-nuoriso­festivaalin esitys.

Näin siis näillä kaakkois­kulmilla hierotaan yhteis­työtä eri aloilla ei vain Kiinan kanssa, vaan kuten lehtikirjoituksesta voi ymmärtää, luomme katseemme jo koko Aasiaan!

Toivottavasti ponnistus tuo hyviä tuloksia!

Jos tämä kaikki onnistuu niin kuin strategiassa on suunniteltu, niin voisimme ehkä pian sanoa, että vaikka ei nyt ainakaan koko Aasiasta vaan edes Kiinasta olisimme saaneet, tosi vahvan kumppanin Etelä-Karjalaan!

-- Vai mitä tuumitte? --

]]>
24 http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253259-etela-karjala-satsaa-aasiaan#comments Aasia Kauppakumppani Kiina Matkailu Tue, 03 Apr 2018 10:05:03 +0000 Viola Heistonen http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253259-etela-karjala-satsaa-aasiaan
Älä lennä http://buimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252677-ala-lenna <p>Hesari kirjoitti tänään laajan artikkelin ruotsalaisten vähittäisestä heräämisestä hupilentämisen ja ilmastonmuutoksen väliseen ristiriitaan.</p><p><a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005613110.html" title="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005613110.html">https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005613110.html</a></p><p>Siellä on viimein saatu aikaan naurettavan pieni lentovero, jolla toivotaan olevan edes vähäistä vaikutusta räjähdysmäisesti kasvaneeseen lentomatkustamiseen. Suomi ei tietenkään vielä edes harkitse. Aina ollaan reilusti takamatkalla joka asiassa.</p><p>Tässä asiassa jos missä ihmisten oma käyttäytyminen on ratkaisevassa roolissa. Lähes jokainen lomalento on täysin turha. Tehty vain omien mielihalujen tyydyttämiseksi. Todella harvoilla kyse on terveydellisistä syistä. Eikä nykytekniikan aikana kaikki bisnesmatkatkaan ole perusteltuja. Videoneuvottelut ovat toimineet hyvin ainakin viimeiset 20 vuotta. 90-luvun lopulta saakka minä niitä olen käyttänyt.</p><p>En minäkään ole kokonaan lentämistä jättänyt, mutta lomalentoja viimeisen kymmenen vuoden aikana taitaa olla vain yksi. Helsingistä Ivaloon hiihtolomalla muutama vuosi sitten ja vieläkin se vähän harmittaa. Taivuin kuitenkin seuralaisen toiveeseen.</p><p>Erityisen paljon harmittaa katsella vihreäksi itsensä tituleeranneiden lomakuvia facebookista. On jokseenkin tekopyhää höpöttää jostain kierrätyksestä, vegaanisesta ruokavaliosta ja joukkoliikenteen auvoisuudesta kun omaa lentorötväilyään ei edes yritä saada kuriin. Noilla arjen tekemisillä kun et kompensoi yhtä ainoaa lomareissua lentäen.</p><p>Älä lennä. Älä ainakaan turhaan. Tulevat sukupolvet tulevat vihaamaan sinun aiheuttamaasi ilmastonmuutosta.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Hesari kirjoitti tänään laajan artikkelin ruotsalaisten vähittäisestä heräämisestä hupilentämisen ja ilmastonmuutoksen väliseen ristiriitaan.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005613110.html

Siellä on viimein saatu aikaan naurettavan pieni lentovero, jolla toivotaan olevan edes vähäistä vaikutusta räjähdysmäisesti kasvaneeseen lentomatkustamiseen. Suomi ei tietenkään vielä edes harkitse. Aina ollaan reilusti takamatkalla joka asiassa.

Tässä asiassa jos missä ihmisten oma käyttäytyminen on ratkaisevassa roolissa. Lähes jokainen lomalento on täysin turha. Tehty vain omien mielihalujen tyydyttämiseksi. Todella harvoilla kyse on terveydellisistä syistä. Eikä nykytekniikan aikana kaikki bisnesmatkatkaan ole perusteltuja. Videoneuvottelut ovat toimineet hyvin ainakin viimeiset 20 vuotta. 90-luvun lopulta saakka minä niitä olen käyttänyt.

En minäkään ole kokonaan lentämistä jättänyt, mutta lomalentoja viimeisen kymmenen vuoden aikana taitaa olla vain yksi. Helsingistä Ivaloon hiihtolomalla muutama vuosi sitten ja vieläkin se vähän harmittaa. Taivuin kuitenkin seuralaisen toiveeseen.

Erityisen paljon harmittaa katsella vihreäksi itsensä tituleeranneiden lomakuvia facebookista. On jokseenkin tekopyhää höpöttää jostain kierrätyksestä, vegaanisesta ruokavaliosta ja joukkoliikenteen auvoisuudesta kun omaa lentorötväilyään ei edes yritä saada kuriin. Noilla arjen tekemisillä kun et kompensoi yhtä ainoaa lomareissua lentäen.

Älä lennä. Älä ainakaan turhaan. Tulevat sukupolvet tulevat vihaamaan sinun aiheuttamaasi ilmastonmuutosta. 

 

]]>
104 http://buimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252677-ala-lenna#comments Kotimaa Hiilidioksidipäästöt Ilmastonmuutos Lentäminen Lentomatkustus Matkailu Thu, 22 Mar 2018 07:00:25 +0000 Börje Uimonen http://buimonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252677-ala-lenna
Onnenähkyinen suomalaisuus leviää maailmalle? http://jussiosmola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252378-onnenahkyinen-suomalaisuus-leviaa-maailmalle <p>Maailmalla oppii monta ihmeellistä asiaa kuten, että suomalainen, hiljainen aamubussi on luksusta, kreikkalainen kylätaverna on suomalaisen &rdquo;essonbaarin&rdquo; vastine ja, että italialaiset eläkepapat potkaisevat päivän käyntiin &rdquo;caffè corretolla&rdquo;, espressolla jossa on loraus grappaa eli pontikkaa. Emme me suomalaiset noin &ndash; heti aamusta - paitsi Tallinnan laivalla.</p><p>Helsingin Sanomissa oli juttu (Ulkomaat, A24 / su.11.03.2018) , jossa meitä ohjattiin &rdquo;paremmille tavoille&rdquo;. Tällä kertaa esimerkkimaana oli Britannia, tuo kaiken hyvän käytöksen alkumaa. Englanniksi pitää sanoa: <em>&rdquo;May I please have a white coffee&rdquo;.</em> Siis tuo tärkeä please-sana, jolle ei suomen kielessä ole sujuvaa vastinetta. Siksi saatamme sortua tokaisemaan: <em>&rdquo;Yksi kahvi maidolla&rdquo;</em>. Niin sivistymätöntä, siis niin&hellip;</p><p>Jo aikaa sitten tilasin lontoolaisessa pubissa pienen lager-oluen. Kun olin sanonut viisi kertaa &rdquo;one small lager&rdquo; eikä mitään tapahtunut, aloin hermostua. Sitten kyyppi, nuori tyyppi, nojasi tiskiin, katsoi silmiin ja sanoi &rdquo;please&rdquo;. Sain oluen &ndash; ja opin.</p><p>Hollantilainen ystäväni kertoi Suomeen töihin tulleesta englantilaisesta, joka oli manaillut: <em>&rdquo;Mitä hittoa teen noiden suomalaisten kanssa? Ne tuijottavat vain kenkiään kun pitäisi keskustella&rdquo;</em>. Tosi juttu.&nbsp;&nbsp;Ajat ovat muuttuneet. Seurasin kuinka pääministeri <strong>Sipilä </strong>kohdatessaan herra <strong>Junckerin</strong> - siellä EU:n ytimessä - taipui halaukseen ja poskipusuun. Sipilä! Kehonkieli kertoi, että mieluummin mies olisi halannut kempeleläistä petäjää. Se luontevuus!&nbsp;Onko pakko jos ei haluu? Halaukset tuntuvat hyvältä vain aidosti tehtynä. Pitääkö meidän taipua kaikkeen kaikessa?&nbsp;</p><p>Saksalaiset matkailijat valloittivat 1960 ja -70-luvuilla takapajuista maatamme omilla eväillä täytetyillä VW-Klein-busseillaan ja telttailivat missä halusivat. Uuden matkailuaallon aloittivat brittiläiset jouluturistit ja nyt aasialaiset ovat löytäneet Lapin eksotiikan. Suomi on taas kartalla.</p><p>Mistä turistit nauttivat Suomessa? Räiskyvästä nuotiotulesta, nokipannukahvista, yöunista &quot;lumijurtissa&quot;, hurtista huumorista ja aidosta elämästä &ndash; ennen muuta hiljaisuudesta. Nii-in, hil-jai-suu-desta. Olemmeko turhaan treenanneet poskisuudelmia ja turhan kälättämistä eli &rdquo;smooltookkia&rdquo;. Olisiko meillä opetettavaa maailmalle? Jos suuntaus on, mikä se on nyt Lapissa, vastaus voisi olla: Kyllä.</p><p>Kuulemani mukaan tuleva turistivillitys on mökkimatka Saimaan saareen, jossa maailmankansalaisille opetetaan oikean ja aidon elämän alkeita. Turistit viedään tervatulla soutuveneellä saareen (puhelimet, läppärit ym. turhuudet on kerätty pois), jossa he pilkkovat ensin saunapuut ja kantavat veden saunaan. Tuli kiukaan alle syttyy tuohuksella tai tervaskiehisillä, sitten poiketaan koivikkoon sitomaan vastat eli vihdat. Istutaan ja juodaan kaljaa.</p><p>Saunan lämmetessä paistetaan makkaraa, juodaan kaljaa kera Kossu- naukun, läimitään hyttysiä, mennään saunaa ja käydään uimassa. Saunotaan taas, vaihteeksi makkaraa, kaljaa ja Kossua. Läimitään ja painitaan. Ilta huipentuu siihen, että istutaan kuistilla olutpullo käden ulottuvilla ja tuijotetaan kaihoisasti hämärtyvälle, peilityynelle järvenselälle onnesta ähkien &ndash; aina aamuun asti. Järven hämyssä huutelee kuikka kaihoisasti.</p><p>Muutaman retriittipäivän jälkeen turistit soudetaan maihin. Kaikki ovat onnellisia. He vannovat rakastavansa Suomea ja palavaansa uudelleen sekä levittävänsä maailmalle suomaista elämänfilosofiaa &ndash; hiljaisuutta. He ovat vihdoin löytäneet maan, jossa on turha turista joutavia, kun pienemmilläkin puheilla pärjäilee.</p> Maailmalla oppii monta ihmeellistä asiaa kuten, että suomalainen, hiljainen aamubussi on luksusta, kreikkalainen kylätaverna on suomalaisen ”essonbaarin” vastine ja, että italialaiset eläkepapat potkaisevat päivän käyntiin ”caffè corretolla”, espressolla jossa on loraus grappaa eli pontikkaa. Emme me suomalaiset noin – heti aamusta - paitsi Tallinnan laivalla.

Helsingin Sanomissa oli juttu (Ulkomaat, A24 / su.11.03.2018) , jossa meitä ohjattiin ”paremmille tavoille”. Tällä kertaa esimerkkimaana oli Britannia, tuo kaiken hyvän käytöksen alkumaa. Englanniksi pitää sanoa: ”May I please have a white coffee”. Siis tuo tärkeä please-sana, jolle ei suomen kielessä ole sujuvaa vastinetta. Siksi saatamme sortua tokaisemaan: ”Yksi kahvi maidolla”. Niin sivistymätöntä, siis niin…

Jo aikaa sitten tilasin lontoolaisessa pubissa pienen lager-oluen. Kun olin sanonut viisi kertaa ”one small lager” eikä mitään tapahtunut, aloin hermostua. Sitten kyyppi, nuori tyyppi, nojasi tiskiin, katsoi silmiin ja sanoi ”please”. Sain oluen – ja opin.

Hollantilainen ystäväni kertoi Suomeen töihin tulleesta englantilaisesta, joka oli manaillut: ”Mitä hittoa teen noiden suomalaisten kanssa? Ne tuijottavat vain kenkiään kun pitäisi keskustella”. Tosi juttu.  Ajat ovat muuttuneet. Seurasin kuinka pääministeri Sipilä kohdatessaan herra Junckerin - siellä EU:n ytimessä - taipui halaukseen ja poskipusuun. Sipilä! Kehonkieli kertoi, että mieluummin mies olisi halannut kempeleläistä petäjää. Se luontevuus! Onko pakko jos ei haluu? Halaukset tuntuvat hyvältä vain aidosti tehtynä. Pitääkö meidän taipua kaikkeen kaikessa? 

Saksalaiset matkailijat valloittivat 1960 ja -70-luvuilla takapajuista maatamme omilla eväillä täytetyillä VW-Klein-busseillaan ja telttailivat missä halusivat. Uuden matkailuaallon aloittivat brittiläiset jouluturistit ja nyt aasialaiset ovat löytäneet Lapin eksotiikan. Suomi on taas kartalla.

Mistä turistit nauttivat Suomessa? Räiskyvästä nuotiotulesta, nokipannukahvista, yöunista "lumijurtissa", hurtista huumorista ja aidosta elämästä – ennen muuta hiljaisuudesta. Nii-in, hil-jai-suu-desta. Olemmeko turhaan treenanneet poskisuudelmia ja turhan kälättämistä eli ”smooltookkia”. Olisiko meillä opetettavaa maailmalle? Jos suuntaus on, mikä se on nyt Lapissa, vastaus voisi olla: Kyllä.

Kuulemani mukaan tuleva turistivillitys on mökkimatka Saimaan saareen, jossa maailmankansalaisille opetetaan oikean ja aidon elämän alkeita. Turistit viedään tervatulla soutuveneellä saareen (puhelimet, läppärit ym. turhuudet on kerätty pois), jossa he pilkkovat ensin saunapuut ja kantavat veden saunaan. Tuli kiukaan alle syttyy tuohuksella tai tervaskiehisillä, sitten poiketaan koivikkoon sitomaan vastat eli vihdat. Istutaan ja juodaan kaljaa.

Saunan lämmetessä paistetaan makkaraa, juodaan kaljaa kera Kossu- naukun, läimitään hyttysiä, mennään saunaa ja käydään uimassa. Saunotaan taas, vaihteeksi makkaraa, kaljaa ja Kossua. Läimitään ja painitaan. Ilta huipentuu siihen, että istutaan kuistilla olutpullo käden ulottuvilla ja tuijotetaan kaihoisasti hämärtyvälle, peilityynelle järvenselälle onnesta ähkien – aina aamuun asti. Järven hämyssä huutelee kuikka kaihoisasti.

Muutaman retriittipäivän jälkeen turistit soudetaan maihin. Kaikki ovat onnellisia. He vannovat rakastavansa Suomea ja palavaansa uudelleen sekä levittävänsä maailmalle suomaista elämänfilosofiaa – hiljaisuutta. He ovat vihdoin löytäneet maan, jossa on turha turista joutavia, kun pienemmilläkin puheilla pärjäilee.

]]>
32 http://jussiosmola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252378-onnenahkyinen-suomalaisuus-leviaa-maailmalle#comments Kotimaa Kulttuurierot Matkailu Onnellisuus suomalaisuus Fri, 16 Mar 2018 16:05:00 +0000 Matti Jussi Korhonen http://jussiosmola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252378-onnenahkyinen-suomalaisuus-leviaa-maailmalle
Varjakkaa kehitetään ja Varjakansaari saa uuden laiturin http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251938-varjakkaa-kehitetaan-ja-varjakansaari-saa-uuden-laiturin <p>Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta on antanut kokouksessaan 27.2. myönteisen vastauksen valtuustoaloitteeseeni koskien Varjakan kehittämistä ja Varjakansaaren vierasvenelaiturin kunnostamista tai uusimista (<a href="https://www.facebook.com/AnneMSnellman/photos/a.180867518608737.46203.134830676545755/1788003117895161/?type=3&amp;theater">liite).</a></p><p>Vastaus kuuluu seuraavasti:</p><p>&quot;Esittelyteksti: Varjakassa on voimassa vuonna 2012 hyväksytty Varjakan osayleiskaava. Alueella on vireillä asemakaavan muutos sekä mantereen että saaren alueita koskien. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna 2014. Kaupunki haki yhteistyökumppania Varjakan kehittämiseen vuonna 2016 kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti, mutta hakemuksia ei saatu hakuaikana (lisätietoja:&nbsp;<a href="https://www.ouka.fi/oulu/asuminen-ja-rakentaminen/varjakka">https://www.ouka.fi/oulu/asuminen-ja-rakentaminen/varjakka</a>). Näin ollen asemakaavan laadintaakaan ei ole tässä vaiheessa jatkettu.</p><p>Asemakaavahanke on tarkoitus muuttaa koskemaan pelkästään mantereen puoleista aluetta, koska Varjakan matkailualueen kehittämiseen liittyvää yhteistyökumppania ei löytynyt. Kaava vahvistaisi Varjakan kartanon ja sataman tilanteen ja kehittämismahdollisuudet. Samalla pääsisi testaamaan löytyykö kysyntää kaavaluonnoksen mukaisille pienille mökeille tiiviissä ryppäässä sijoittajapuolelta tai suoraan perheistä. Itse saaressa haasteet kasvavat omaan kertaluokkaansa, joten sen osalta ratkaisut voitaisiin tehdä mantereen kaavasta saatujen kokemusten pohjalta. Saareen kaupungin omistamalle maalle on suunniteltu rakennusten ja ympäristön hoidon näkökulmasta tarpeellinen metsänkäsittelysuunnitelma, joka ehkäisee rakennusten pihapiirien umpeenkasvun. Rakennusten ympärillä olevaa metsää hoidettaisiin siten, että metsän rakenne monipuolistuisi ja sen kasvu mahdollistuisi. Ongelmaksi on muodostunut syntyvän puutavaran poiskuljetus saaresta hankalien kuljetus- ja jääolosuhteiden vuoksi. Tätä asiaa selvitetään parhaillaan, esimerkiksi onko proomu- tai lauttakuljetus metsäkoneelle ja puutavaralle teknisesti mahdollista ja mitä kustannuksia siitä aiheutuu. Metsänhoidon painopiste saaressa ei ole taloudessa vaan metsänhoidossa korostuvat maisema- ja ympäristöarvot.</p><p>Varjakansaaren vierasvenesataman laiturin purku-, hävitys- ja rakentamiskustannukset ovat alustavan selvityksen mukaan noin 100 000&euro;. Uuden laiturin asentaminen saareen edellyttää erillistä rakennussuunnitelmaa, joka sisältää rantarakenteet maatukineen, laiturin ja siihen johtavan käyntisillan sekä laiturin ankkurointisuunnitelman. Laiturityypin valinnassa on kiinnitettävä huomiota sen soveltuvuuteen paikallisiin olosuhteisiin (meriveden pinnan vaihtelut, virtaukset, jäärasitus, mahdollinen talviajan varastointi). Rantarakenteiden ja maatuen rakentaminen saareen on huomattavasti kalliimpaa kuin rakentaminen mantereelle. Laiturin asennuskustannukset eivät juuri poikkea mantereelle asennettavasta laiturista, molemmissa on käytettävä työlauttaa. Lisäksi on otettava huomioon ylläpitokustannukset, jotka muodostuvat laitureiden tarkastuskäynneistä, korjauksista sekä mahdollisesti myös laiturin varastoinnista talviajaksi rannalle joko mantereelle tai saareen. Kesäksi se on uitettava takaisin veteen. Nykyisen laiturin rakenteet ovat niin huonossa kunnossa, ettei kunnostaminen ole kannattavaa. Oulun kaupungin Venesataminen kehittämissuunnitelmassa vuodelta 2016 Varjakansaaren laituria ei ole käsitelty, koska laituri ei ole ollut käytössä ja muiden kiireellisten korjauskohteiden lista on pitkä.</p><p>Päätös: Varjakan alueen kehittämisen tarkastelua jatketaan esittelytekstin mukaisesti. Varjakansaaren vierasvenesataman laiturin uusimisesta tehdään rakennussuunnitelma ja investointipäätös tuodaan lautakunnan käsittelyyn suunnittelun jälkeen.&quot; (<a href="http://asiakirjat.ouka.fi/ktwebbin/ktproxy2.dll?doctype=3&amp;docid=796385">liite</a>)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Oulun kaupungin yhdyskuntalautakunta on antanut kokouksessaan 27.2. myönteisen vastauksen valtuustoaloitteeseeni koskien Varjakan kehittämistä ja Varjakansaaren vierasvenelaiturin kunnostamista tai uusimista (liite).

Vastaus kuuluu seuraavasti:

"Esittelyteksti: Varjakassa on voimassa vuonna 2012 hyväksytty Varjakan osayleiskaava. Alueella on vireillä asemakaavan muutos sekä mantereen että saaren alueita koskien. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävillä vuonna 2014. Kaupunki haki yhteistyökumppania Varjakan kehittämiseen vuonna 2016 kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti, mutta hakemuksia ei saatu hakuaikana (lisätietoja: https://www.ouka.fi/oulu/asuminen-ja-rakentaminen/varjakka). Näin ollen asemakaavan laadintaakaan ei ole tässä vaiheessa jatkettu.

Asemakaavahanke on tarkoitus muuttaa koskemaan pelkästään mantereen puoleista aluetta, koska Varjakan matkailualueen kehittämiseen liittyvää yhteistyökumppania ei löytynyt. Kaava vahvistaisi Varjakan kartanon ja sataman tilanteen ja kehittämismahdollisuudet. Samalla pääsisi testaamaan löytyykö kysyntää kaavaluonnoksen mukaisille pienille mökeille tiiviissä ryppäässä sijoittajapuolelta tai suoraan perheistä. Itse saaressa haasteet kasvavat omaan kertaluokkaansa, joten sen osalta ratkaisut voitaisiin tehdä mantereen kaavasta saatujen kokemusten pohjalta. Saareen kaupungin omistamalle maalle on suunniteltu rakennusten ja ympäristön hoidon näkökulmasta tarpeellinen metsänkäsittelysuunnitelma, joka ehkäisee rakennusten pihapiirien umpeenkasvun. Rakennusten ympärillä olevaa metsää hoidettaisiin siten, että metsän rakenne monipuolistuisi ja sen kasvu mahdollistuisi. Ongelmaksi on muodostunut syntyvän puutavaran poiskuljetus saaresta hankalien kuljetus- ja jääolosuhteiden vuoksi. Tätä asiaa selvitetään parhaillaan, esimerkiksi onko proomu- tai lauttakuljetus metsäkoneelle ja puutavaralle teknisesti mahdollista ja mitä kustannuksia siitä aiheutuu. Metsänhoidon painopiste saaressa ei ole taloudessa vaan metsänhoidossa korostuvat maisema- ja ympäristöarvot.

Varjakansaaren vierasvenesataman laiturin purku-, hävitys- ja rakentamiskustannukset ovat alustavan selvityksen mukaan noin 100 000€. Uuden laiturin asentaminen saareen edellyttää erillistä rakennussuunnitelmaa, joka sisältää rantarakenteet maatukineen, laiturin ja siihen johtavan käyntisillan sekä laiturin ankkurointisuunnitelman. Laiturityypin valinnassa on kiinnitettävä huomiota sen soveltuvuuteen paikallisiin olosuhteisiin (meriveden pinnan vaihtelut, virtaukset, jäärasitus, mahdollinen talviajan varastointi). Rantarakenteiden ja maatuen rakentaminen saareen on huomattavasti kalliimpaa kuin rakentaminen mantereelle. Laiturin asennuskustannukset eivät juuri poikkea mantereelle asennettavasta laiturista, molemmissa on käytettävä työlauttaa. Lisäksi on otettava huomioon ylläpitokustannukset, jotka muodostuvat laitureiden tarkastuskäynneistä, korjauksista sekä mahdollisesti myös laiturin varastoinnista talviajaksi rannalle joko mantereelle tai saareen. Kesäksi se on uitettava takaisin veteen. Nykyisen laiturin rakenteet ovat niin huonossa kunnossa, ettei kunnostaminen ole kannattavaa. Oulun kaupungin Venesataminen kehittämissuunnitelmassa vuodelta 2016 Varjakansaaren laituria ei ole käsitelty, koska laituri ei ole ollut käytössä ja muiden kiireellisten korjauskohteiden lista on pitkä.

Päätös: Varjakan alueen kehittämisen tarkastelua jatketaan esittelytekstin mukaisesti. Varjakansaaren vierasvenesataman laiturin uusimisesta tehdään rakennussuunnitelma ja investointipäätös tuodaan lautakunnan käsittelyyn suunnittelun jälkeen." (liite)

]]>
0 http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251938-varjakkaa-kehitetaan-ja-varjakansaari-saa-uuden-laiturin#comments Laituri Matkailu Oulu Varjakansaari Varjakka Thu, 08 Mar 2018 09:01:19 +0000 Anne Snellman http://annesnellman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251938-varjakkaa-kehitetaan-ja-varjakansaari-saa-uuden-laiturin
Lapissa on työntekijöitä, joten työvoimapulaa ei ole http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250378-lapissa-on-tyontekijoita-joten-tyovoimapulaa-ei-ole <p><em>&rdquo;</em><strong><em>Lapissa olisi työpaikkoja tarjolla mutta tekijöitä ei löydy &ndash; Maailmankuulun iglukylän piti sulkea uusi ravintola ja matkamuistomyymälä&rdquo; </em>Lähde: Helsingin Sanomat 24.1.2018</strong></p> <p>80-luvulla ehdotin työntekijäjärjestölle, että voisiko matkailukeskuksissa ottaa Kreikassa olevan käytännön Suomessa käyttöön? Kreikassa matkailusesonkien aikana työaika oli 16 tuntia päivässä ja kuusi päivää viikossa.&nbsp; Osa palkasta maksettiin sesonkien ulkopuolella, joten työntekijöillä oli tuloja ja vapaa-aikaa käyttää perheensä kanssa, harrastuksiin ja opiskeluun. Työttömyysjaksoja ei ollut. Työntekijä järjestö suhtautui positiivisesti ehdotukseeni. Valitettavasti asia jäi ilmaan, sillä itse aloitin suuren matkailuinvestoinnin.</p> <p>90-luvun alussa olin Ylläksen hissiyhtiön ja Äkäshotellin hallituksen jäsenenä, jolloin huomasin, että yrityksien työntekijöistä suurin osa oli muualta kuin Lapinläänistä. Ikävintä oli huomata se, että suurin osa palkoista ja veroista maksettiin Etelä-Suomeen, joten ne verotulot eivät jääneet paikkakunnalle. Ongelman ja suuren kulun muodosti myös sesonkiajan työtekijöiden majoitus, johon täytyi varata vuokrattavia majoitustiloja, jolloin niiden osalta tulo jäi saamatta.</p> <p><em><strong>&rdquo;Taustalla ovat pula sekä asunnoista että työvoimasta. Tilanne on varmaankin sama kaikissa Lapin tunturikeskuksissa: jos porukkaa meinataan saada töihin, heille pitää olla hyvät asunnotkin&rdquo;, Eiramo sanoo.&rdquo;</strong> </em>HS 24.1.18</p> <p>Siihen aikaan matkailuinvestoinneille oli erilaiset valtion tukimuodot ja edulliset lainat. Tukien ja lainojen myöntäjät ilmoittivat omissa katsauksissaan uusien työpaikkojen määrät myönnetyillä tuilla ja lainoilla. Kunnat perustelivat tukeaan uusilla työpaikoilla paikkakunnalle. Kummatkin puhuivat puuta heinää, sillä suurin osa työpaikoista syntyi Uudenmaan lääniin, josta sesonkityövoima saapui töihin ja jonne veromarkat valuivat.</p> <p><strong>&rdquo; Lapin työntekijöistä joka kymmenes on Rotkon arvion mukaan ulkomaalainen.&rdquo;</strong> HS 24.1.18</p> <p>90-luvun puolessa välissä silloiselle Lapinläänin maaherralle Hannele Pokalle ehdotin, että tarttuisi ideaani ja aloittaisi neuvottelut työntekijäjärjestöjen kanssa, että voisiko työtekijöille tarjota mahdollisuutta pitempiin työpäiviin sesonkiaikana? Hän ei vienyt asiaa eteenpäin.</p> <p>Keskustelin aikoinaan paikallisen henkilökunnan kanssa Ylläksellä ideastani, että olisivatko he valmiita tekemään pitempää työpäivää sesonkiaikana, niin työttömyysjaksot jäisivät pois ja palkkatulo olisi turvattu myös sesonkiajan ulkopuolella erikseen perustettavalla tilillä, jonne osa palkasta siirrettäisiin ja sieltä sesongin ulkopuolella maksettaisiin? Vastanotto idealle oli myönteinen, sillä he kokivat, että voisivat sesonkien ulkopuolella viettää enemmän aikaa lastensa kanssa, opiskella, harrastaa ja matkustaa.</p> <p>Minä työnantajan edustajana näin useita hyviä puolia tällaisessa järjestelyssä. Yrityksellä olisi koko sesongin ajan paras mahdollinen työvoima, jota ei tarvitse kouluttaa segongin alkaessa. Säästäisimme työntekijöiden majoituskuluissa, joten voisimme maksaa hiukan ekstraa vakituiselle henkilökunnalle. Poistuisi se ainainen jännitys siitä, että saammeko riittävästi työvoimaa sesongin ajaksi. Kunnan ja läänin kannalta olisi hieno asia, että verotulot työntekijöiden maksamista palkoista jäisivät paikkakunnalle.</p> <p>Ehkä tarvittaisiin uutta ajattelua ja keskustelua työntekijöiden ja sesonkiyrittäjien kesken?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Lapissa olisi työpaikkoja tarjolla mutta tekijöitä ei löydy – Maailmankuulun iglukylän piti sulkea uusi ravintola ja matkamuistomyymälä” Lähde: Helsingin Sanomat 24.1.2018

80-luvulla ehdotin työntekijäjärjestölle, että voisiko matkailukeskuksissa ottaa Kreikassa olevan käytännön Suomessa käyttöön? Kreikassa matkailusesonkien aikana työaika oli 16 tuntia päivässä ja kuusi päivää viikossa.  Osa palkasta maksettiin sesonkien ulkopuolella, joten työntekijöillä oli tuloja ja vapaa-aikaa käyttää perheensä kanssa, harrastuksiin ja opiskeluun. Työttömyysjaksoja ei ollut. Työntekijä järjestö suhtautui positiivisesti ehdotukseeni. Valitettavasti asia jäi ilmaan, sillä itse aloitin suuren matkailuinvestoinnin.

90-luvun alussa olin Ylläksen hissiyhtiön ja Äkäshotellin hallituksen jäsenenä, jolloin huomasin, että yrityksien työntekijöistä suurin osa oli muualta kuin Lapinläänistä. Ikävintä oli huomata se, että suurin osa palkoista ja veroista maksettiin Etelä-Suomeen, joten ne verotulot eivät jääneet paikkakunnalle. Ongelman ja suuren kulun muodosti myös sesonkiajan työtekijöiden majoitus, johon täytyi varata vuokrattavia majoitustiloja, jolloin niiden osalta tulo jäi saamatta.

”Taustalla ovat pula sekä asunnoista että työvoimasta. Tilanne on varmaankin sama kaikissa Lapin tunturikeskuksissa: jos porukkaa meinataan saada töihin, heille pitää olla hyvät asunnotkin”, Eiramo sanoo.” HS 24.1.18

Siihen aikaan matkailuinvestoinneille oli erilaiset valtion tukimuodot ja edulliset lainat. Tukien ja lainojen myöntäjät ilmoittivat omissa katsauksissaan uusien työpaikkojen määrät myönnetyillä tuilla ja lainoilla. Kunnat perustelivat tukeaan uusilla työpaikoilla paikkakunnalle. Kummatkin puhuivat puuta heinää, sillä suurin osa työpaikoista syntyi Uudenmaan lääniin, josta sesonkityövoima saapui töihin ja jonne veromarkat valuivat.

” Lapin työntekijöistä joka kymmenes on Rotkon arvion mukaan ulkomaalainen.” HS 24.1.18

90-luvun puolessa välissä silloiselle Lapinläänin maaherralle Hannele Pokalle ehdotin, että tarttuisi ideaani ja aloittaisi neuvottelut työntekijäjärjestöjen kanssa, että voisiko työtekijöille tarjota mahdollisuutta pitempiin työpäiviin sesonkiaikana? Hän ei vienyt asiaa eteenpäin.

Keskustelin aikoinaan paikallisen henkilökunnan kanssa Ylläksellä ideastani, että olisivatko he valmiita tekemään pitempää työpäivää sesonkiaikana, niin työttömyysjaksot jäisivät pois ja palkkatulo olisi turvattu myös sesonkiajan ulkopuolella erikseen perustettavalla tilillä, jonne osa palkasta siirrettäisiin ja sieltä sesongin ulkopuolella maksettaisiin? Vastanotto idealle oli myönteinen, sillä he kokivat, että voisivat sesonkien ulkopuolella viettää enemmän aikaa lastensa kanssa, opiskella, harrastaa ja matkustaa.

Minä työnantajan edustajana näin useita hyviä puolia tällaisessa järjestelyssä. Yrityksellä olisi koko sesongin ajan paras mahdollinen työvoima, jota ei tarvitse kouluttaa segongin alkaessa. Säästäisimme työntekijöiden majoituskuluissa, joten voisimme maksaa hiukan ekstraa vakituiselle henkilökunnalle. Poistuisi se ainainen jännitys siitä, että saammeko riittävästi työvoimaa sesongin ajaksi. Kunnan ja läänin kannalta olisi hieno asia, että verotulot työntekijöiden maksamista palkoista jäisivät paikkakunnalle.

Ehkä tarvittaisiin uutta ajattelua ja keskustelua työntekijöiden ja sesonkiyrittäjien kesken?

]]>
7 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250378-lapissa-on-tyontekijoita-joten-tyovoimapulaa-ei-ole#comments Lappi Matkailu Sesonkityövoima Sat, 03 Feb 2018 10:24:49 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250378-lapissa-on-tyontekijoita-joten-tyovoimapulaa-ei-ole
Lento Lappeenrannasta Petroskoihin http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249435-lento-lappeenrannasta-petroskoihin <p align="justify"><a href="https://esaimaa.fi/uutiset/lahella/7b5c19a8-701b-4693-ba71-5e00bf32ff8e" title="kaisa -- Hieno juttu! Kaikki kansainvälisyys piristää tässä umpimieliseen perusnihilismiin vaipuneessa maassa. -- Säästää aika monta tuntia automatkaa &quot;museotiellä&quot; ;O) ja muutenkin tervetullut uusi helpompi kohde matkailumarkkinoille. En usko että pelkkä Kreikanmatkailu tuota lentokenttääkään kovin kauaa elättää. -- Toistaiseksi Venäläiset turistit ovat kyllä tuoneet Suomeen rahaa enemmän kuin kupanneet.">Kevällä (2018) ilmateitse Petroskoista Lappeenrantaan! Asiasta kertoo Harri Manskinen Uutisvuoksessa 18.01.2018 otsikolla:</a></p> <h2>Venäjällä Suunnitellaan Lentoja Petroskoista Lappeenrannan Kentälle</h2> <p align="justify">Lehti kirjoittaa:</p> <ul> <p align="justify"><em>VENÄJÄLLÄ ilmestyvien tiedotusvälineiden mukaan Petroskoin ja Lappeenrannan välille suunnitellaan uutta lentoreittiä. Muun muassa Newsky Newsin ( ) ja muutamien muiden lehtien mukaan Venäjän matkailuorganisaatioon kuuluva Alexander Gorokhov on jo vahvistanut lentoreittisuunnitelmat. Petroskoi on Karjalan tasavallan pääkaupunki ja Venäjällä odotetaan matkailuvirtoja Suomesta erityisesti Petroskoihin.</em></p> </ul> <p align="justify">Lappeenrannan lentokentän toimitusjohtaja <em>Eija Joron</em> mukaansa uutisoinnin taustalla on Petroskoin lentokentän saama tuore <strong>kansainvälisen lentoliikenteen status</strong>.</p> <p align="center"><object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/2gSS81J_AHI?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/2gSS81J_AHI?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object> <br /> Менее чем за год Петрозаводск получил современный аэропорт</p> <p align="justify">Tärkeä tieto on se, että</p> <ul> <p align="justify"><em>KEVÄÄLLÄ Lappeenrannasta käynnistyvät vuosien tauon jälkeen Ryanairin lentämät reitit Etelä-Eurooppaan Kreikan Ateenaan ja Italian Bergamoon. Kentän kannattavuuden ja tulevaisuuden kannalta uusia reittejä tarvitaan edelleen</em> ... Joro sanoo.</p> </ul> <h2>Onnea Ja Menestystä</h2> <p align="justify">Toivotaan, että tämä suunnitelma toteutuu ja Petrskoi -- Lappeenranta -- Petroskoi reitti käy palvelemaan Suomen ja Venäjän matkailijoita ja sitä kautta myös vilkastuttaa lentoliikennettä koko Etelä-Eurooppaan!</p> <p align="center">Ei kun tiedustelemaan ja varaamaan lippuja! <br /> Keväthän on jo kynnyksellä! <br /> :)</p> <p align="center">Lentoja odotellessa voimme tutustua virtuaalisesti Petroskoin lentokenttään ja sen ympäristöön, kun kaikki tulee valmiiksi. <br /> <object width="648" height="390"><param name="movie" value="http://www.youtube.com/v/yNlYJFymdv8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" /><param name="wmode" value="transparent" /><param name="allowFullScreen" value="true" /><param name="allowscriptaccess" value="always" /><embed src="http://www.youtube.com/v/yNlYJFymdv8?version=3&fs=1&autoplay=0&rel=0" type="application/x-shockwave-flash" wmode="transparent" allowscriptaccess="always" allowfullscreen="true" width="648" height="390"></embed></object> </p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>

Kevällä (2018) ilmateitse Petroskoista Lappeenrantaan! Asiasta kertoo Harri Manskinen Uutisvuoksessa 18.01.2018 otsikolla:

Venäjällä Suunnitellaan Lentoja Petroskoista Lappeenrannan Kentälle

Lehti kirjoittaa:

    VENÄJÄLLÄ ilmestyvien tiedotusvälineiden mukaan Petroskoin ja Lappeenrannan välille suunnitellaan uutta lentoreittiä. Muun muassa Newsky Newsin ( ) ja muutamien muiden lehtien mukaan Venäjän matkailuorganisaatioon kuuluva Alexander Gorokhov on jo vahvistanut lentoreittisuunnitelmat. Petroskoi on Karjalan tasavallan pääkaupunki ja Venäjällä odotetaan matkailuvirtoja Suomesta erityisesti Petroskoihin.

Lappeenrannan lentokentän toimitusjohtaja Eija Joron mukaansa uutisoinnin taustalla on Petroskoin lentokentän saama tuore kansainvälisen lentoliikenteen status.

http://www.youtube.com/watch?v=2gSS81J_AHI
Менее чем за год Петрозаводск получил современный аэропорт

Tärkeä tieto on se, että

    KEVÄÄLLÄ Lappeenrannasta käynnistyvät vuosien tauon jälkeen Ryanairin lentämät reitit Etelä-Eurooppaan Kreikan Ateenaan ja Italian Bergamoon. Kentän kannattavuuden ja tulevaisuuden kannalta uusia reittejä tarvitaan edelleen ... Joro sanoo.

Onnea Ja Menestystä

Toivotaan, että tämä suunnitelma toteutuu ja Petrskoi -- Lappeenranta -- Petroskoi reitti käy palvelemaan Suomen ja Venäjän matkailijoita ja sitä kautta myös vilkastuttaa lentoliikennettä koko Etelä-Eurooppaan!

Ei kun tiedustelemaan ja varaamaan lippuja!
Keväthän on jo kynnyksellä!
:)

Lentoja odotellessa voimme tutustua virtuaalisesti Petroskoin lentokenttään ja sen ympäristöön, kun kaikki tulee valmiiksi.
http://www.youtube.com/watch?v=yNlYJFymdv8

]]>
5 http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249435-lento-lappeenrannasta-petroskoihin#comments Karjala Lentoliikenne Matkailu Turismi Fri, 19 Jan 2018 19:15:58 +0000 Viola Heistonen http://viovio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/249435-lento-lappeenrannasta-petroskoihin